Konsernin tilinpäätöksen liitetiedot
Yhteenveto merkittävistä tilinpäätöksen laatimisperiaatteista
Sammon konsernitilinpäätös vuodelta 2009 on laadittu kansainvälisten tilinpäätösstandardien (International Financial Reporting Standards, ”IFRSs”) mukaisesti. Tilinpäätöstä laadittaessa Sampo on soveltanut kaikkia liiketoimintaansa liittyviä 31. 12. 2009 voimassa olleita ja EU:n komission hyväksymiä standardeja ja tulkintoja.
Kuluneella tilikaudella Sampo otti käyttöön seuraavat liiketoimintaansa liittyvät uudet tai uudistetut standardit ja tulkinnat.
IFRS 2:een Osakeperusteiset maksut – Oikeuden syntymisehdot ja peruutukset tehdyt muutokset edellyttävät kaikkien lopullista oikeutta synnyttämättömien ehtojen huomioon ottamista myönnettyjen oman pääoman ehtoisten instrumenttien käypää arvoa määritettäessä. Lisäksi muutos tarkentaa palkkion peruuntumisen käsittelyä. Muutoksen käyttöönotolla ei ole ollut merkittävää vaikutusta Sammon tilinpäätösraportointiin.
IFRS 7:ään Rahoitusinstrumentit: tilinpäätöksessä esitettävät tiedot – Rahoitusinstrumentteja koskevien liitetietojen parantaminen tehdyt muutokset annettiin maalikuussa 2009 kansainvälisen finanssikriisin seurauksena. Muutokset edellyttävät kolmitasoisen hierarkian esittämistä rahoitusinstrumenttien käyvistä arvoista. Standardi edellyttää myös lisäliitetietoja käypien arvojen määrittämisestä, jotta niiden suhteellinen luotettavuus olisi helpommin arvioitavissa. Myös maksuvalmiusriskistä tulee antaa kattavampia lisätietoja. Muutoksen vaikutus Sammon tilinpäätösraportointiin näkyy lisääntyneessä liitetietomäärässä.
IFRS 8 Toimintasegmentit muutti segmenttiraportointia siten, että esitettävien segmenttitietojen on perustuttava johdolle raportoituun informaatioon ja siinä noudatettuihin laskentaperiaatteisiin. Standardin käyttöönotto ei muuttanut Sammon segmenttiraportointia merkittävästi, sillä konsernin aiemmin julkaisemat segmenttitiedot ovat jo perustuneet konsernin sisäiseen raportointirakenteeseen.
Uudistetun IAS 1:n Tilinpäätöksen esittäminen tarkoitus on helpottaa tilinpäätökseen sisältyvien tietojen analysointia ja vertailua. Muutokset liittyvät lähinnä laajan tuloslaskelman ja oman pääoman muutoslaskelmien esitystapoihin sekä käytettyyn terminologiaan.
IAS 1 Tilinpäätöksen esittäminen ja IAS 32 Rahoitusinstrumentit: esittämistapa – standardien muutokset (Lunastusvelvoitteiset rahoitusinstrumentit ja yhteisön purkautuessa syntyvät velvoitteet) edellyttävät tietyntyyppisten lunastusvelvoitteisten oman pääoman ehtoisten instrumenttien luokittelua omaksi pääomaksi velan sijaan. Muutosten käyttöönotolla ei ole ollut vaikutusta Sammon tilinpäätösraportointiin.
IFRIC 9 :ään Kytkettyjen johdannaisten uudelleenarviointi sekä IAS 39:ään Rahoitusinstrumentit: kirjaaminen ja arvostaminen – Kytketyt johdannaiset tehdyt muutokset selventävät kaikkien kytkettyjen johdannaisten uudelleenarvioimista ja tarvittaessa tilinpäätöksessä erillisinä käsittelemistä silloin, kun rahoitusvaroihin kuuluva erä siirretään pois käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavista rahoitusvaroista. Muutosten käyttöönotolla ei ole ollut vaikutusta Sammon tilinpäätösraportointiin.
IFRIC 13 Kanta-asiakasohjelma edellyttää kanta-asiakaspalkkioiden käsittelemistä erillään tavaran tai palvelun myynnistä. Tulkinnan käyttöönotolla ei ole ollut merkitystä Sammon tilinpäätösraportointiin.
IFRIC 14 IAS 19 – Etuuspohjaisesta järjestelystä johtuvan omaisuuserän yläraja, vähimmäisrahastointi-vaatimukset ja näiden välinen yhteys selventää, kuinka paljon eläkejärjestelyn ylijäämästä voidaan kirjata omaisuuseräksi sekä miten lakisääteinen tai sopimusperusteinen vähimmäisrahastointivaatimus vaikuttaa eläkejärjestelystä syntyvään omaisuuserään tai velkaan. Tulkinnan käyttöönotolla ei ole ollut merkitystä Sammon tilinpäätösraportointiin.
IFRIC 16 Ulkomaiseen yksikköön tehdyn nettosijoituksen suojaukset selkeyttää ulkomaiseen yksikköön tehdyn nettosijoituksen suojauksen kirjanpitokäsittelyä konsernissa. Tulkinnan käyttöönotolla ei ole ollut merkitystä Sammon tilinpäätösraportointiin.
IFRS-standardeihin tehdyt vuosittaiset parannukset 2008 – erityyppisiä, vähemmän merkittäviä muutoksia, joita on tehty kerralla useampiin standardeihin. Konsernin näkemyksen mukaan muutokset eivät ole olleet merkittäviä Sammon tilinpäätösraportoinnille.
Konsernitilinpäätöksen liitetietojen laadinnassa on otettu huomioon myös suomalainen kirjanpito- ja yhteisölainsäädäntö sekä viranomaissäännökset. Osa riskeistä vaadittavista liitetiedoista on esitetty konsernitilinpäätöksen Riskienhallinta -osiossa.
Tilinpäätöksen arvostamisperusta on alkuperäinen hankintameno lukuun ottamatta käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavia rahoitusvaroja ja –velkoja, myytävissä olevia rahoitusvaroja, suojauskohteita käyvän arvon suojauksessa sekä oman pääoman ehtoisina instrumentteina suoritettavia osakeperusteisia maksuja, jotka arvostetaan käypään arvoon.
Konsernitilinpäätös esitetään euroina pyöristettynä lähimpään miljoonaan, ellei toisin ole mainittu.
Sampo Oyj:n hallitus hyväksyi tilinpäätöksen julkaistavaksi 11. helmikuuta 2010.
Konsernintilinpäätös
Tytäryhtiöt
Konsernitilinpäätös sisältää emoyhtiö Sampo Oyj:n ja sen tytäryhtiöiden tilinpäätökset. Tytäryhtiöinä käsitellään yhtiöt, joissa konsernilla on määräysvalta. Määräysvalta toteutuu, kun konsernilla on yli puolet äänivallasta tai sillä on muutoin määräysvalta määrätä yrityksen talouden ja liiketoiminnan periaatteista hyödyn saamiseksi sen toiminnasta. Hankitut yritykset yhdistellään tytäryhtiöinä siitä päivästä lähtien, kun konserni on saanut määräysvallan ja luovutetut tytäryhtiöt siihen päivään saakka, kun määräysvalta lakkaa.
Tytäryhtiöiden hankinnat käsitellään hankintamenomenetelmällä. Hankintameno kohdistetaan hankinnan kohteen yksilöitävissä oleville varoille, veloille ja ehdollisille veloille, jotka arvostetaan hankinta-ajankohdan käypään arvoon. Määrä, jolla hankintameno ylittää konsernin osuuden hankinnan kohteen yksilöitävissä olevien varojen, velkojen ja ehdollisten velkojen nettomääräisestä käyvästä arvosta, käsitellään liikearvona.
Konsernitilinpäätös laaditaan soveltaen yhtenäisiä laadintaperiaatteita samankaltaisissa olosuhteissa toteutuviin samanlaisin liiketoimiin ja muihin tapahtumiin. Konsernin sisäiset liiketapahtumat, saamiset ja velat sekä voitot ja tappiot eliminoidaan konsernitilinpäätöstä laadittaessa.
Osakkuusyhtiöt
Osakkuusyhtiöinä käsitellään yhtiöt, joissa konsernilla on huomattava vaikutusvalta, mutta ei valtaa määrätä yrityksen talouden ja liiketoiminnan periaatteista. Jollei toisin osoiteta, huomattava vaikutusvalta toteutuu, kun konserni omistaa 20 – 50 prosenttia sijoituskohteen äänivallasta. Sijoitukset osakkuusyhtiöihin käsitellään pääomaosuusmenetelmällä. Hankintahetkellä sijoitukset osakkuusyhtiöihin kirjataan hankintamenoon, jota oikaistaan hankinta-ajankohdan jälkeen tapahtuvalla muutoksella konsernin osuudessa osakkuusyhtiön voitosta (tappiosta) ja muilla muutoksilla, jotka on suoraan kirjattu osakkuusyhtiön omaan pääomaan. Mikäli konsernin osuus osakkuusyrityksen tappioista ylittää sijoituksen kirjanpitoarvon, sijoitukset merkitään taseeseen nolla-arvoon ja ylimenevät tappiot yhdistellään vain siinä tapauksessa, että konserni on sitoutunut osakkuusyrityksen velvoitteiden täyttämiseen. Sijoitus osakkuusyhtiöön sisältää hankinnasta syntyneen liikearvon. Realisoitumattomat voitot (tappiot) konsernin ja osakkuusyhtiön välillä eliminoidaan konsernin omistusosuuden mukaisesti.
Konsernin omistusosuuden mukainen osuus osakkuusyhtiön tuloksesta on esitetty omana eränään tuloslaskelmassa.
Jos ilmenee viitteitä siitä, että sijoituksen arvo saattaa olla alentunut, testataan sen kirjanpitoarvo arvonalentumisen varalta vertaamalla sitä sijoituksesta kerrytettävissä olevaan rahamäärään. Kerrytettävissä olevana rahamääränä pidetään käyttöarvoa tai myynnistä aiheutuvilla menoilla vähennettyä käypää arvoa sen mukaan kumpi niistä on suurempi. Jos sijoituksesta kerrytettävissä oleva rahamäärä on pienempi kuin sen kirjanpitoarvo, vähennetään kirjanpitoarvoa kirjaamalla siitä tulosvaikutteinen arvonalentumistappio, jonka suuruus on kirjanpitoarvon ja kerrytettävissä olevan rahamäärän erotus. Mikäli sijoituksesta kerrytettävissä oleva rahamäärä myöhemmin kasvaa ja on suurempi kuin kirjanpitoarvo peruutetaan tehty arvonalennus vastaavasti tulosvaikutteisesti.
Ulkomaan rahan määräiset liiketoimet
Konsernitilinpäätös laaditaan euroina, joka on konsernin ja emoyhtiön toiminta- ja esittämisvaluutta. Konserniyhtiöt ovat laatineet tilinpäätöksensä käyttäen toimintavaluuttaa, joka on kunkin yhtiön taloudellisen toimintaympäristön päävaluutta. Yhtiöiden ulkomaan rahan määräiset liiketoimet kirjataan toimintavaluutan määräisiksi tapahtumapäivän kurssiin tai kirjauskuukauden keskikurssiin. Tilinpäätöspäivänä ulkomaan rahan määräiset monetaariset tase-erät muutetaan yhtiön toimintavaluutan määräisiksi tilinpäätöspäivän kurssiin. Ei-monetaariset tase-erät, jotka arvostetaan alkuperäiseen hankintamenoon, esitetään tapahtumapäivän kurssiin.
Ulkomaan rahan määräisten liiketapahtumien ja monetaaristen tase-erien muuttamisesta toimintavaluutan määräisiksi aiheutuvat kurssierot kirjataan valuuttakurssivoittoina tai -tappioina tuloslaskelmaan. Myytävänä pidettävien ei-monetaaristen rahoitusvarojen kurssierot kirjataan omaan pääomaan käyvän arvon rahastoon.
Ulkomaisten tytäryritysten, joiden toimintavaluutta ei ole euro, tuloslaskelmat muutetaan euroiksi tilikauden keskikurssiin ja taseet tilinpäätöspäivän kurssiin. Syntyvät kurssierot kirjataan omaan pääomaan muuntoeroksi, jonka muutos kirjataan muihin laajan tuloksen eriin. Kun tytäryritys myydään kokonaan tai osittain, kertyneet muuntoerot kirjataan tuloslaskelmaan osana myyntivoittoa tai -tappiota.
Ulkomaisten yksiköiden hankintaan liittyvä liikearvo ja käyvän arvon oikaisut käsitellään tilinpäätöksessä kuin ne olisivat ulkomaisen yksikön varoja ja velkoja. Muuntoerot, jotka syntyvät näiden erien muuntamisesta tilinpäätöspäivän kurssiin, kirjataan omaan pääomaan ja niiden muutos muihin laajan tuloksen eriin.
Muuntoerot, jotka ovat syntyneet ennen konsernin IFRS-standardeihin siirtymispäivää 1. 1. 2004, on IFRS 1 salliman helpotuksen mukaisesti oletettu nollan suuruisiksi.
Konsernitilinpäätöksessä on käytetty seuraavia valuuttakursseja:
|
|
Tilinpäätöspäivän kurssi |
Tilikauden keskikurssi |
|---|---|---|
| 1 euro = |
|
|
| Ruotsin kruunu |
10,2520 |
10,6225 |
| Viron kruunu |
15,6466 |
15,6466 |
Segmenttiraportointi
Konsernin ensisijainen segmentointi perustuu liiketoiminta-alueisiin, joiden riskit ja kannattavuuteen vaikuttavat lähtökohdat sekä sääntely-ympäristö poikkeavat toisistaan. Liiketoiminnan valvonta ja ohjaus sekä raportointi johdolle on organisoitu liiketoimintasegmenttien mukaisesti. Konsernin liiketoimintasegmentit ovat vahinkovakuutus-, henkivakuutus- sekä omistusyhteisötoiminta.
Maantieteellisiä alueita koskevina tietoina on esitetty tuotot ulkopuolisilta asiakkailta sekä pitkäaikaiset varat. Raportoitavat segmentit ovat Suomi, Ruotsi, Norja, Tanska, Baltia ja muut maat.
Segmenttien ja yhtiöiden välisten kotimaisten ja rajat ylittävien liiketoimien hinnoittelussa on sovellettu markkinaehtoperiaatetta. Hinnoittelu perustuu OECD:n siirtohinnoitteluohjeistukseen sekä EU:n siirtohinnoitteludokumentoinnista antamaan käytännesääntöön.
Konsernitilinpäätöksessä segmenttien väliset liiketapahtumat, saamiset ja velat eliminoidaan rivi riviltä.
Korot ja osingot
Korkotuotot ja -kulut jaksotetaan efektiivisen koron menetelmällä sopimuksen juoksuajalle. Tällä menetelmällä korkotuotot ja -kulut jaksotetaan rahoitusinstrumentin juoksuajalle tasaisesti suhteessa instrumentin taseessa olevaan pääomaan.
Osingot kirjataan tuotoksi sinä tilikautena, jona oikeus niiden saamiseen on syntynyt.
Palkkiot
Käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavien rahoitusinstrumenttien palkkiot ja transaktiokulut kirjataan suoraan tulokseen instrumentin alkuperäisen kirjaamisen yhteydessä.
Vakuutusten hankkimisesta aiheutuvat menot käsitellään vahinkovakuutustoiminnassa vakuutusten aktivoituina hankintamenoina. Henkivakuutustoiminnassa hankintamenot käsitellään Liiketoiminnan muihin kuluihin sisältyvinä palkkiokuluina.
Palkkiokulut sisältyvät tuloslaskelmaerään Sijoitustoiminnan nettotuotot.
Vakuutusmaksut
Tuloslaskelmaerä Vakuutusmaksut sisältää vahinko- ja henkivakuutustoiminnan vakuutusmaksutulon.
Vahinkovakuutustoiminnan vakuutussopimukset ovat pääosin lyhytaikaisia vuosivakuutuksia, jolloin vakuutusmaksu kirjataan vakuutusmaksutuloksi vuosimaksun erääntyessä. Tilinpäätöspäivänä vakuutusmaksutuloa oikaistaan vakuutusmaksuvastuun muutoksella eli sillä osuudella vakuutusmaksutulosta, joka vakuutussopimuksen kattaman ajanjakson perusteella kuuluu seuraavalle tilikaudelle.
Henkivakuutustoiminnan vakuutussopimuksiin ja sijoitussopimuksiin sisältyvät vastuut ovat pitkäaikaisia, jolloin vakuutusmaksu ja sen perusteella maksettava korvaus eivät yleensä kohtaa samalla tilikaudella. Vakuutusmaksut kirjautuvat maksutuloon vakuutuslajista riippuen pääsääntöisesti maksuperusteisesti. Veloitusperusteisesti kirjautuu osa ryhmäeläkevakuutuksen vakuutusmaksuista.
Vakuutusmaksuvastuun muutos esitetään kuluna erässä Vakuutus- ja sijoitussopimusten velkojen muutos.
Rahoitusvarat ja -velat
Rahoitusvarat ja -velat luokitellaan alkuperäisen kirjaamisen yhteydessä niiden arvostuskäytännön mukaan käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattaviin rahoitusvaroihin, lainoihin ja muihin saamisiin, eräpäivään asti pidettäviin sijoituksiin, myytävissä oleviin rahoitusvaroihin, käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattaviin rahoitusvelkoihin ja muihin rahoitusvelkoihin.
Konsernin riskienhallintaperiaatteiden mukaisesti sijoituksia seurataan ja hallinnoidaan käyvin arvoin mahdollisimman ajantasaisen ja oikean kuvan saamiseksi sijoitustoiminnasta. Sijoitukset myös raportoidaan konsernin johdolle käyvin arvon. Rahoitusvaroihin kuuluvat sijoitukset ovat joukkovelkakirjoja ja oman pääoman ehtoisia instrumentteja. Ne on pääosin luokiteltu myytävissä oleviksi rahoitusvaroiksi.
Vahinkovakuutustoiminnassa on aikaisempina vuosina sovellettu IAS 39:n sallimaa käyvän arvon optiota. Ennen vuotta 2008 hankitut ja edelleen taseessa olevat varat on edelleen arvostettu käypään arvoon tulosvaikutteisesti. Käyvän arvon optiota sovelletaan lisäksi joissakin pienemmissä vahinkovakuutus-segmenttiin kuuluvissa yhtiöissä.
Henkivakuutustoiminnassa vakuutussopimuksia koskevan standardin IFRS 4 mukaan harkinnanvaraiseen voitonjakoon oikeutettujen sopimusten arvostuksessa noudatetaan kansallisia laskentaperiaatteita, tasoitusmäärää lukuun ottamatta, eli sopimuksia ei arvosteta käypään arvoon. Näiden sopimusten sekä oman pääoman katteena olevia sijoituksia hallinnoidaan kokonaisuutena ja ne on pääosin luokiteltu myytävissä oleviksi rahoitusvaroiksi.
Käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattaviksi rahoitusvaroiksi on henkivakuutustoiminnassa määritetty sijoitussidonnaisten sopimusten katteena olevat sijoitukset, jotka esitetään taseessa omana eränään. Myös näitä vastaava velka esitetään omana eränään. Lisäksi ulkomaisten tytäryhtiöiden rahoitusvaroihin kuuluvat sijoitukset sekä rahoitusinstrumentit, joissa pääinstrumentista ei ole irrotettu kytkettyä johdannaista, on määritetty käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavaksi.
Omistusyhteisötoiminnassa sijoitukset on katsottu pääosin myytävissä oleviksi rahoitusvaroiksi.
Taseeseen ja taseesta pois kirjaaminen
Käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavien rahoitusvarojen ja -velkojen, eräpäivään asti pidettävien sijoitusten ja myytävissä olevien rahoitusvarojen ostot ja myynnit kirjataan taseeseen kauppapäivänä, joka on päivä, jolloin sitoudutaan ostamaan tai myymään kyseinen rahoitusvaroihin tai -velkoihin kuuluva erä. Lainat ja muut saamiset kirjataan taseeseen lainaa nostettaessa.
Rahoitusvarat ja -velat netotetaan ja esitetään taseessa nettomääräisenä vain silloin, kun netottamiseen on laillinen oikeus ja netotus aiotaan toteuttaa tai saaminen ja velka suorittaa samanaikaisesti.
Rahoitusvarat kirjataan pois taseesta, kun sopimusperusteinen oikeus rahoitusvaroihin kuuluvan erän rahavirtoihin lakkaa tai kun oikeudet on siirretty toiselle osapuolelle. Rahoitusvelat kirjataan pois taseesta, kun niiden velvoitteet on täytetty ja niiden voimassaolo on lakannut.
Eräissä poikkeuksellisissa tilanteissa tiettyjen käypään arvoon arvostettavien rahoitusvarojen uudelleenluokittelu on mahdollista alkuperäisen kirjaamisen jälkeen.
Mikäli kaupankäyntitarkoituksessa pidettävä tai myytävissä oleva rahamarkkinaväline alkuperäisen kirjaamisen yhteydessä olisi täyttänyt lainojen ja muiden saamisten määritelmän, se voidaan uudelleenluokitella tähän ryhmään edellyttäen, että yhteisöllä on vakaa aikomus ja kyky pitää omaisuuserä ennakoitavissa olevaan tulevaisuuteen tai eräpäivään asti.
Muut kaupankäyntitarkoituksessa pidettävät rahamarkkinavälineet sekä osakkeet voidaan uudelleenluokitella harvinaisissa olosuhteissa myytäviksi oleviksi rahavaroiksi tai eräpäivään asti pidettäviksi sijoituksiksi, mikäli omaisuuserää ei enää pidetä kaupankäyntitarkoituksessa.
Uudelleenluokittelun mahdollisuus ei koske johdannaissopimuksia, käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavaksi määritettyjä rahoitusvaroja eikä rahoitusvelkoja.
Käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavat rahoitusvarat ja -velat
Konsernissa käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavia tase-eriä ovat kaupankäyntitarkoituksessa pidettävät johdannaissopimukset sekä käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavaksi määritetyt rahoitusvarat.
Kaupankäyntitarkoituksessa pidettävät johdannaissopimukset
Johdannaissopimukset, joita ei ole määritetty suojaaviksi ja jotka eivät täytä suojauslaskennan ehtoja, luokitellaan kaupankäyntitarkoituksessa pidettäviksi.
Johdannaiset arvostetaan niitä alun perin kirjanpitoon kirjattaessa hankintamenoon, joka on niistä maksetun tai saadun vastikkeen käypä arvo. Johdannaissopimuksista kirjataan taseeseen saaminen, kun käypä arvo on positiivinen ja velka, kun käypä arvo on negatiivinen. Johdannaiset arvostetaan taseessa käypään arvoon ja käyvän arvon muutos yhdessä realisoituneiden voittojen ja tappioiden kanssa kirjataan tuloslaskelmaan.
Käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavaksi määritetyt rahoitusvarat
Käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattaviksi rahoitusvaroiksi luokitellaan rahoitusvarat, jotka alkuperäisen kirjaamisen yhteydessä peruuttamattomasti määritetään sellaisiksi. Varat kirjataan niitä alun perin kirjanpitoon kirjattaessa hankintamenoon, joka on niistä maksetun vastikkeen käypä arvo. Taseessa ne arvostetaan käypään arvoon ja käyvän arvon muutos yhdessä myyntivoittojen ja -tappioiden, korkotuottojen ja -kulujen sekä osinkotuottojen kanssa kirjataan tuloslaskelmaan.
Eräpäivään asti pidettävät sijoitukset
Eräpäivään asti pidettäviksi sijoituksiksi luokitellaan johdannaisvaroihin kuulumattomat rahoitusvarat, joihin liittyvät maksut ovat kiinteitä tai määritettävissä olevia, jotka erääntyvät määrättynä päivänä, ja jotka konsernilla on vakaa aikomus ja kyky pitää eräpäivään asti. Eräpäivään asti pidettävät sijoitukset merkitään niitä alun perin kirjanpitoon kirjattaessa hankintamenoon, joka on niistä maksettavan vastikkeen käypä arvo transaktiomenoilla oikaistuna. Alkuperäisen kirjaamisen jälkeen eräpäivään asti pidettävät sijoitukset kirjataan jaksotettuun hankintamenoon efektiivisen koron menetelmää käyttäen.
Lainat ja muut saamiset
Lainoiksi ja muiksi saamisiksi luokitellaan johdannaisvaroihin kuulumattomat rahoitusvarat, joihin liittyvät maksut ovat kiinteitä tai määritettävissä olevia, joita ei noteerata toimivilla markkinoilla ja joita ei aiota myydä välittömästi tai lyhyen ajan kuluessa. Lainat ja muut saamiset -ryhmä sisältää myös käteiset varat.
Lainat ja muut saamiset merkitään niitä alun perin kirjanpitoon kirjattaessa hankintamenoon, joka on lainan saajalle annetun vastikkeen käypä arvo, johon on lisätty välittömästi kohdistettavissa olevat transaktiomenot. Alkuperäisen kirjaamisen jälkeen lainat ja muut saamiset arvostetaan jaksotettuun hankintamenoon efektiivisen koron menetelmää käyttäen.
Myytävissä olevat rahoitusvarat
Myytävissä oleviin rahoitusvaroihin luokitellaan johdannaisvaroihin kuulumattomat rahoitusvarat, jotka on määritetty myytävissä oleviksi tai jotka eivät kuulu muihin rahoitusvarojen ryhmiin. Myytävissä olevat rahoitusvarat koostuvat saamistodistuksista ja osakkeista ja osuuksista.
Myytävissä olevat rahoitusvarat kirjataan niitä alun perin kirjanpitoon kirjattaessa hankintamenoon, joka on niistä maksetun vastikkeen käypä arvo lisättynä hankintaan suoraan kohdistettavissa olevilla transaktio-menoilla. Taseessa myytävissä olevat rahoitusvarat arvostetaan käypään arvoon ja arvonmuutos kirjataan muihin laajan tuloksen eriin ja esitetään käyvän arvon rahastossa verovaikutus huomioon ottaen. Korkotuotot ja osingot kirjataan tulokseen. Kun myytävissä oleviin rahoitusvaroihin kuuluva omaisuuserä myydään, omaan pääomaan kertynyt käyvän arvon muutos yhdessä myyntivoiton tai -tappion kanssa kirjataan tulokseen. Käyvän arvon muutos siirretään omasta pääomasta tuloslaskelmaan myös silloin, kun omaisuuserän arvo on alentunut siten, että siitä kirjataan arvonalentumistappio. Myytävissä olevista monetaarisista tase-eristä johtuvat kurssierot kirjataan aina suoraan tuloslaskelmaan.
Muut rahoitusvelat
Muita rahoitusvelkoja ovat liikkeeseen lasketut velkakirjat sekä muut rahoitusvelat.
Muut rahoitusvelat kirjataan taseeseen saadun vastikkeen määräisenä transaktiokuluilla oikaistuna silloin, kun vastike saadaan. Rahoitusvelat arvostetaan efektiivisen koron menetelmällä jaksotettuun hankintamenoon.
Jos omia velkoja lunastetaan takaisin ennen eräpäivää, velat poistetaan taseesta ja velan kirjanpitoarvon ja lunastuksessa maksetun vastikkeen erotus kirjataan tulokseen.
Käypä arvo
Rahoitusinstrumenttien käypä arvo määritetään toimivilla markkinoilla noteerattujen hintojen perusteella. Rahoitusvarat arvostetaan ostokurssiin ja rahoitusvelat myyntikurssiin. Mikäli rahoitusinstrumentille on olemassa sen markkinariskin kumoava vastaerä, arvostuksessa käytetään tältä osin keskikurssia. Jos rahoitusinstrumentille kokonaisuutena ei ole olemassa julkista noteerausta, mutta sen osatekijöille on olemassa toimivat markkinat, käypä arvo määritetään osatekijöiden markkinahintojen perusteella.
Jos markkinat eivät ole toimivat tai arvopaperilla ei ole noteerausta, käypä arvo määritetään markkinoilla yleisesti hyväksyttyjen arvostusmenetelmien avulla. Arvostus tehdään käyttämällä asiaa tuntevien, liiketoimintaan halukkaiden osapuolten välisten viimeaikaisten markkinatransaktioiden hintoja, toisen olennaisilta osin samanlaisen instrumentin tilinpäätöshetken käypää arvoa, rahavirtojen diskonttausmenetelmää sekä optionhinnoittelumalleja.
Jos rahoitusvaroihin kuuluvan omaisuuserän käypää arvoa ei ole mahdollista määritellä, hankintamenon katsotaan olevan riittävän lähellä oleva arvio käyvästä arvosta. Tällaisten rahoitusvarojen määrä konsernin taseessa on epäolennainen.
Rahoitusvarojen arvonalentuminen
Raportointikauden päättyessä arvioidaan, onko objektiivista näyttöä siitä, että muun kuin käypään arvoon tulosvaikutteisesti arvostettavan rahoitusvaroihin kuuluvan erän arvo on alentunut. Kun arvonalentumisesta on objektiivista näyttöä yhden tai useamman alkuperäisen kirjaamisen jälkeisen toteutuneen tappion synnyttävän tapahtuman seurauksena ja näillä tapahtumilla on luotettavasti arvioitavissa oleva vaikutus rahoitusvaroista tulevaisuudessa saataviin arvioituihin rahavirtoihin, kirjataan arvonalentumistappio.
Jaksotettuun hankintamenoon kirjattavat rahoitusvarat
Objektiivisena näyttönä arvonalentumisesta pidetään esimerkiksi liikkeeseenlaskijan tai velallisen merkittäviä taloudellisia vaikeuksia, jotka johtavat maksukyvyttömyyteen ja arvioon siitä, että asiakas ei todennäköisesti selviydy maksuvelvoitteistaan konsernille.
Kun on objektiivista näyttöä siitä, että jaksotettuun hankintamenoon taseeseen merkityistä rahoitusvaroista on syntynyt arvonalentumistappiota, tappion suuruus määritetään saamisen kirjanpitoarvon ja saamisesta arvioitujen kerrytettävissä olevien tulevien rahavirtojen nykyarvon erotuksena. Diskonttauskorkona käytetään saamisen alkuperäistä efektiivistä korkoa. Erotus kirjataan arvonalentumistappioksi tuloslaskelmaan. Arvonalentuminen arvioidaan sopimuskohtaisesti.
Mikäli arvonalentumistappion määrä pienenee myöhemmin ja vähennyksen voidaan objektiivisesti katsoa liittyvän arvonalentumistappion kirjaamisen jälkeiseen tapahtumaan (kuten rahoitusinstrumentin liikkeeseenlaskijan luottokelpoisuusluokituksen paranemiseen), arvonalentumistappio peruutetaan tulosvaikutteisesti.
Myytävissä olevat rahoitusvarat
Objektiivinen näyttö perustuu erillistarkasteluun, joka tehdään, kun liikkeeseenlaskijan luottoriskiluokituksessa tapahtuu muutos tai yhtiö siirretään tarkkailulistalle tai kun osakkeen tai osuuden käypä arvo laskee merkittävästi tai pitkäaikaisesti alle alkuperäisen hankintamenon.
Päätös siitä, onko arvon alentuminen merkittävä tai pitkäaikainen, vaatii johdon harkintaa. Päätös tehdään tapauskohtaisesti ja sitä tehtäessä arvioidaan laadullisten kriteerien lisäksi mm. osakkeen arvon historiallisia muutoksia ja aikajaksoa, jonka ajan osakkeen käypä arvo on ollut hankintamenoa alhaisempi. Sampo-konsernissa arvon alentuminen katsotaan yleensä merkittäväksi, kun julkisesti noteeratun osakkeen tai osuuden käypä arvo alittaa keskimääräisen hankintamenon 20 prosentilla ja pitkäaikaiseksi, kun käypä arvo on alittanut hankintamenon yli 12 kuukauden ajan.
Koska noteeraamattomille osakkeille ja osuuksille ei ole saatavissa toimivilla markkinoilla julkaistavia hintoja, niiden arvo pyritään määrittämään markkinoilla yleisesti hyväksyttyjen arvostusmenetelmien avulla. Merkittävin noteeraamattomien osakkeiden ja osuuksien erä ovat pääomarahastosijoitukset. Pääomarahastosijoitukset arvostetaan yleisesti alalla vallitsevan käytännön, International Private Equity and Venture Capital Guidelines (IPEV) mukaisesti.
Arvon alenemisen merkittävyyttä ja pitkäaikaisuutta arvioidaan viimeksi mainituissa tapauksissa tapauskohtaisesti ottaen huomioon sijoitukseen liittyvät erityistekijät ja olosuhteet. Sampo tekee pääomarahastosijoituksensa pitääkseen ne rahaston elinkaaren loppuun asti, jolloin rahaston tyypilliseksi toimiajaksi muodostuu 10 – 12 vuotta. Arvio koko rahaston mahdollisesta arvon alentumisesta voidaan yleensä perustellusti tehdä vasta elinkaaren loppupuolella. Lisäksi mikäli on perusteltua syytä epäillä, että sijoituksesta ei sitä myytäessä saada hankintamenoa vastaavaa määrää, kirjataan arvonalennus.
Saamistodistusten arvon alentumisessa tappion suuruus määritetään pääoman lyhennyksillä ja jaksotuksilla oikaistun hankintamenon ja tarkasteluhetken käyvän arvon välisenä erotuksena, vähennettynä aikaisemmin tulosvaikutteisesti kirjatulla arvonalentumistappiolla.
Kun myytävissä oleviin rahoitusvaroihin kuuluvan saamistodistuksen tai osakkeen tai osuuden arvonalentumisesta on saatu objektiivinen näyttö, muihin laajan tuloksen eriin kirjattu kertynyt tappio siirretään omasta pääomasta kirjattavaksi tulosvaikutteisena arvonalentumistappiona.
Jos myytävissä oleviin rahoitusvaroihin kuuluvan saamistodistuksen käypä arvo myöhemmin nousee ja nousun voidaan objektiivisesti katsoa liittyvän arvonalentumistappiokirjauksen jälkeiseen tapahtumaan, arvonalentumistappio peruutetaan ja kirjataan tuloslaskelmaan.
Jos osakkeen käypä arvo arvonalentumiskirjauksen jälkeen nousee, arvonnousu kirjataan suoraan muun laajan tuloksen eriin. Arvon edelleen laskiessa alle hankintamenon kirjataan tulosvaikutteinen arvonalennus.
Johdannaissopimukset ja suojausperiaatteet
Johdannaissopimukset luokitellaan kaupankäyntitarkoituksessa pidettäviin sopimuksiin ja suojaaviin sopimuksiin ja ne sisältävät korkojohdannaiset, valuuttajohdannaiset, osakejohdannaiset sekä hyödykejohdannaiset. Johdannaissopimukset arvostetaan niitä alun perin kirjanpitoon kirjattaessa käypään arvoon. Kaikki johdannaissopimukset kirjataan taseeseen varoiksi, kun niiden käypä arvo on positiivinen ja veloiksi, kun käypä arvo on negatiivinen.
Kaupankäyntitarkoituksessa pidettävät johdannaissopimukset
Johdannaissopimukset, joita ei ole merkitty suojaaviksi sekä pääsopimuksesta erotetut kytketyt johdannaiset käsitellään kaupankäyntitarkoituksessa pidettävinä johdannaissopimuksina. Kaupankäyntitarkoituksessa pidettävät johdannaissopimukset arvostetaan käypään arvoon ja käyvän arvon muutokset sekä myyntivoitot ja -tappiot yhdessä korkotuottojen ja -kulujen kanssa kirjataan tuloslaskelmaan.
Kaupankäyntitarkoituksessa pidettäviksi johdannaisiksi luokitellaan myös sopimukset, joita käytetään suojaamistarkoituksessa, mutta jotka eivät täytä IAS 39 -standardin suojauslaskennalle asettamia ehtoja.
Suojaavat johdannaissopimukset ja suojausperiaatteet
Suojausperiaatteiden mukaisesti konsernissa voidaan suojautua korkoriskiltä, valuuttakurssiriskiltä ja hintariskiltä soveltamalla käyvän arvon tai rahavirran suojausta. Rahavirran suojauksella suojaudutaan tulevien rahavirtojen vaihtelulta, käyvän arvon suojauksella suojaudutaan suojattavan kohteen käyvän arvon muutoksilta.
Suojauslaskentaa sovelletaan suojauksiin, jotka ovat suojattavan riskin osalta tehokkaita ja täyttävät IAS 39 -standardin suojauslaskennan ehdot. Suojaussuhde suojaavan johdannaisen ja suojattavan kohteen välillä sekä suojaukseen liittyvät riskienhallintatavoitteet dokumentoidaan suojauksen alkaessa. Suojauksen tehokkuus arvioidaan suojaussuhteen alussa ja suojauksen aikana siten, että suojaus on erittäin tehokas koko suojauksen ajan. Suojausta pidetään tehokkaana, kun suojaavan instrumentin käyvän arvon tai rahavirtojen muutos eliminoi suojauksen kohteena olevan sopimuksen tai position käyvän arvon tai rahavirtojen muutoksesta 80–125 prosenttia.
Kuluneella tilikaudella vahinkovakuutustoiminnassa on sovellettu käyvän arvon suojausta. Henkivakuutustoiminnassa on sovellettu sekä käyvän arvon että rahavirran suojausta.
Rahavirran suojaus
Rahavirran suojauksella suojataan vaihtuvakorkoisten velkakirjalainojen tai muiden vaihtuvakorkoisten varojen tai velkojen korkorahavirtoja. Suojaavina instrumentteina käytetään mm. koronvaihto-, yhdistettyä koron- ja valuutanvaihtosopimuksia sekä korko-optioita. Johdannaissopimukset, jotka on dokumentoitu rahavirtaa suojaaviksi ja jotka ovat suojauksena tehokkaita, arvostetaan käypään arvoon. Käyvän arvon muutoksesta tehokkaan suojauksen osuus kirjataan muihin laajan tuloksen eriin. Ylimenevä tehoton osuus kirjataan suoraan tulokseen.
Omaan pääomaan kertyneet käyvän arvon muutokset kirjataan tuloslaskelmaan sille kaudelle, jona suojauksen kohteena olevat rahavirrat tuloutuvat.
Kun suojaava johdannainen erääntyy, myydään, suojaussuhde päätetään tai suojaus ei enää täytä suojauslaskennan ehtoja, omaan pääomaan suojauksen loppumishetkeen mennessä kertynyt käyvän arvon muutos jää omaan pääomaan, kunnes se kirjataan tuloslaskelmaan sille kaudelle, jona suojauksen kohteena olevat rahavirrat tuloutuvat.
Käyvän arvon suojaus
Käyvän arvon suojauksella suojaudutaan mm. hinta- ja korkotason sekä valuuttakurssien muutosten aiheuttamilta vaikutuksilta käypiin arvoihin konsernin riskienhallintaperiaatteiden mukaisesti. Suojaavina johdannaisina käytetään konserniyhtiöiden hallitusten hyväksymiä instrumentteja, joita ovat valuuttatermiinit, koronvaihto- ja valuutanvaihtosopimukset sekä optiot.
Johdannaissopimusten, jotka on dokumentoitu käypää arvoa suojaaviksi ja jotka ovat suojauksena tehokkaita, käyvän arvon muutokset kirjataan tuloslaskelmaan. Myös suojauksen kohteena olevat omaisuus- ja velkaerät arvostetaan suojauksen aikana käypään arvoon ja käyvän arvon muutokset kirjataan tuloslaskelmaan.
Arvopaperilainaus
Lainaksi annetut arvopaperit säilyvät taseessa lainauksesta huolimatta. Vastaavasti lainaksi otettuja arvopapereita ei kirjata taseeseen. Jos lainaksi otetut arvopaperit myydään kolmannelle osapuolelle, saatu myyntihinta kirjataan taseeseen varoiksi ja vastaavansuuruiseksi velaksi lainanantajalle. Velka käsitellään käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavana velkana.
Vuokrasopimukset
Konserni vuokralle ottajana
Rahoitusleasingsopimukset
Vuokrasopimukset, joissa vuokralle otettujen hyödykkeiden omistamiseen liittyvistä riskeistä ja eduista olennainen osa siirtyy konsernille, luokitellaan rahoitusleasingsopimuksiksi. Tällöin hankittu omaisuuserä merkitään taseeseen vuokra-ajan alkamisajankohtana vuoratun hyödykkeen käypään arvoon tai sitä alempaan vähimmäisvuokrien nykyarvoon. Vastaava velka merkitään taseeseen muihin velkoihin. Rahoitusleasingsopimuksella hankitusta hyödykkeestä tehdään poistot joko niiden taloudellisen vaikutusajan tai sitä lyhyemmän vuokra-ajan kuluessa. Maksettava leasing-vuokra jaetaan velan lyhennykseksi ja korkokuluksi. Korkokulu jaksotetaan vuokra-ajalle siten, että jäljellä olevalle velalle tulee kullakin kaudella samansuuruinen korkoprosentti.
Muut vuokrasopimukset
Vuokrasopimukset, joissa vuokralle otetun hyödykkeen omistamiseen liittyvistä riskeistä olennainen osa säilyy vuokralle antajalla, luokitellaan muiksi vuokrasopimuksiksi ja ne sisältyvät vuokralle antajan taseeseen. Muun vuokrasopimuksen perusteella maksettavat vuokrat kirjataan tasaerinä vuokrakuluiksi vuokra-ajan kuluessa.
Konserni vuokralle antajana
Muut vuokrasopimukset
Vuokrasopimukset, joissa konsernin vuokralle antaman hyödykkeen omistamiseen liittyvistä riskeistä ja eduista olennainen osa säilyy konsernilla, luokitellaan muiksi vuokrasopimuksiksi. Muilla vuokrasopimuksilla vuokralle annetut hyödykkeet sisältyvät tase-erään. Sijoituskiinteistöt ja niiden poistoajat ja -menetelmät sekä arvonalentumistappioiden kirjausperusteet ovat samat kuin vastaavien aineellisten hyödykkeiden. Muun vuokrasopimuksen perusteella saatavat vuokrat kirjataan tuloslaskelmaan tasaerinä vuokratuotoiksi vuokra-ajan kuluessa.
Aineettomat hyödykkeet
Liikearvo
Liikearvo vastaa sitä osaa hankintamenosta, joka ylittää konsernin osuuden 1. 1. 2004 jälkeen hankitun yrityksen yksilöitävissä olevien varojen, velkojen ja ehdollisten velkojen nettomääräisestä käyvästä arvosta hankinta-ajankohtana. Sitä aiempien hankintojen liikearvo vastaa aiemman tilinpäätösnormiston mukaista kirjanpitoarvoa, jota on käytetty IFRS:n mukaisena oletushankintamenona.
Liikearvo arvostetaan kertyneillä arvonalentumistappioilla vähennettyyn alkuperäiseen hankintamenoon. Liikearvosta ei tehdä poistoja.
Muut aineettomat hyödykkeet
Aineettomina hyödykkeinä, joilla on rajallinen taloudellinen vaikutusaika, käsitellään ulkopuolelta hankitut ja sisäisesti aikaansaadut atk-ohjelmistot ja muut aineettomat hyödykkeet, jos on todennäköistä, että niistä johtuva odotettavissa oleva vastainen taloudellinen hyöty koituu konsernin hyväksi ja hyödykkeiden hankintameno on luotettavasti määritettävissä. Sisäisesti aikaansaadun aineettoman hyödykkeen hankintameno määräytyy hyödykkeelle välittömästi kohdistettavien menojen summana. Tutkimusmenot kirjataan kuluksi sinä tilikautena, jona ne toteutuvat. Kehittämismenoista, jotka johtuvat uusien atk-ohjelmistojen suunnittelusta tai jo olemassa olevien ohjelmistojen merkittävistä parannuksista, aktivoidaan vain ne, jotka täyttävät edellä mainitut taseeseen kirjaamisen edellytykset.
Muina aineettomina hyödykkeinä on käsitelty myös vahinkovakuutustoiminnan yhdistämisen yhteydessä yksilöitävissä olleet vakuutussopimuksiin perustuvat asiakassuhteet. Asiakassuhteet on arvostettu käypään arvoon hankinnan yhteydessä. Hyödykkeestä tulevaisuudessa saatavien kassavirtojen nykyarvon laskennassa on huomioitu mm. vakuutusmaksujen tarkistukset, ristiinmyynti ja talouden yleiset ennusteet. Hyödykkeen taloudelliseksi vaikutusajaksi on katsottu vakuutussopimusten keskimääräinen voimassaoloaika 6 vuotta, jonka kuluessa hyödyke kirjataan tasapoistoina kuluksi. Asiakassuhteet testataan tarvittaessa arvonalentumisen varalta.
Aineettomat hyödykkeet, joilla on rajallinen taloudellinen vaikutusaika, kirjataan kertyneillä poistoilla ja arvonalentumistappioilla vähennettyyn alkuperäiseen hankintamenoon. Aineettomat hyödykkeet poistetaan tasapoistoin niiden arvioidun taloudellisen vaikutusajan kuluessa. Arvioidut taloudelliset vaikutusajat hyödykeryhmittäin ovat seuraavat:
| Atk-ohjelmistot | 4–10 vuotta |
|---|---|
| Muut aineettomat hyödykkeet | 3–10 vuotta |
Aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet
Aineellisia käyttöomaisuushyödykkeitä ovat omassa käytössä olevat kiinteistöt, koneet ja laitteet sekä kalusto. Kiinteistöjen luokitus omassa käytössä ja sijoituskäytössä oleviin suoritetaan käytössä olevan neliömäärän perusteella. Mikäli omassa käytössä on korkeintaan 10 prosenttia kiinteistön pinta-alasta, kiinteistö luokitellaan kokonaan sijoituskiinteistöksi.
Kiinteistöt ja muut aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet arvostetaan kertyneillä poistoilla ja arvonalentumistappioilla vähennettyyn alkuperäiseen hankintamenoon. Perusparannusmenot lisätään kiinteistöjen kirjanpitoarvoon silloin kun on todennäköistä, että niistä koituva vastainen taloudellinen hyöty koituu konsernin hyväksi. Tavanomaiset korjaus- ja kunnossapitomenot kirjataan kuluksi tilikaudella, jolla ne ovat syntyneet.
Aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet poistetaan tasapoistoin niiden arvioidun taloudellisen vaikutusajan kuluessa. Pääsääntöisesti jäännösarvo arvioidaan nollan suuruiseksi. Maa-alueista ei tehdä poistoja. Taloudellisen vaikutusajan arviota tarkistetaan tilinpäätöksen yhteydessä. Poistoaikoja oikaistaan, mikäli arvio muuttuu merkittävästi. Arvioidut taloudelliset vaikutusajat hyödykeryhmittäin ovat seuraavat:
| Asuin-, toimisto- ja liikerakennukset | 20–60 vuotta |
|---|---|
| Teollisuus- ja varastorakennukset | 30–60 vuotta |
| Rakennusten ainesosat | 10–15 vuotta |
| Atk-laitteet ja autot | 3–5 vuotta |
| Muut koneet ja kalusto | 3–10 vuotta |
Aineellisen käyttöomaisuushyödykkeen poistojen kirjaaminen lopetetaan, mikäli omaisuuserä luokitellaan myytävänä olevaksi IFRS 5 Myytävänä olevat pitkäaikaiset omaisuuserät ja lopetetut toiminnot mukaisesti.
Aineettomien ja aineellisten käyttöomaisuushyödykkeiden arvonalentuminen
Tilikauden päättyessä arvioidaan, onko viitteitä siitä, että aineettomiin hyödykkeisiin tai aineellisiin käyttöomaisuushyödykkeisiin kuuluvan omaisuuserän arvo saattaa olla alentunut. Jos arvonalentumisesta on viitteitä, arvioidaan omaisuuserästä kerrytettävissä oleva rahamäärä. Kerrytettävissä oleva rahamäärä arvioidaan lisäksi vuosittain liikearvosta, keskeneräisistä aineettomista hyödykkeistä sekä taloudelliselta vaikutusajaltaan rajoittamattomista aineettomista hyödykkeistä riippumatta siitä, onko arvonalentumisesta viitteitä. Liikearvo kohdistetaan arvonalentumistestausta varten hankinta-ajankohdasta lähtien konsernin rahavirtaa tuottaville yksiköille. Testissä verrataan yksikön liikearvon sisältävää kirjanpitoarvoa yksiköstä kerrytettävissä olevaan rahamäärään.
Kerrytettävissä oleva rahamäärä on omaisuuserän käypä arvo vähennettynä luovutuksesta aiheutuvilla menoilla tai sitä korkeampi käyttöarvo. Käyttöarvolla tarkoitetaan omaisuuserästä tai rahavirtaa tuottavasta yksiköstä saatavissa olevia arvioituja vastaisia nettorahavirtoja, jotka diskontataan nykyarvoonsa ennen veroja määritettyä korkoprosenttia käyttäen. Jos omaisuuserän kirjanpitoarvo on suurempi kuin siitä kerrytettävissä oleva rahamäärä, siitä kirjataan tuloslaskelmaan arvonalentumistappio. Kirjaamisen yhteydessä poistettavan omaisuuserän taloudellinen vaikutusaika arvioidaan uudelleen.
Arvonalentumistappio peruutetaan, jos olosuhteissa on tapahtunut muutos ja hyödykkeestä kerrytettävissä oleva rahamäärä on muuttunut arvonalentumistappion kirjaamisajankohdasta, ei kuitenkaan enempää, kuin mikä hyödykkeen kirjanpitoarvo olisi ilman arvonalentumistappion kirjaamista. Liikearvosta kirjattua arvonalentumistappiota ei peruuteta missään tilanteessa.
Sijoituskiinteistöt
Sijoituskiinteistöjä pidetään vuokratuottojen saamiseksi ja omaisuuden arvonnoususta hyötymiseksi. Sijoituskiinteistöt arvostetaan hankintamenomallia käyttäen kuten omassa käytössä olevat kiinteistötkin. Samoin niiden poistoajat ja -menetelmät sekä arvonalentumistappioiden kirjausperusteet ovat samat kuin vastaavien omassa käytössä olevien kiinteistöjen. Sijoituskäytössä olevien kiinteistöjen käyvät arvot esitetään liitetietona ja ne arvioidaan käyttäen tuleviin tuottoihin ja markkinaehtoisiin tuotto-odotuksiin perustuvaa tuottoarvomenetelmää ja toteutuneisiin vertailukauppoihin perustuvaa kauppa-arvomenetelmää.
Arvioinnin lähtökohtana ovat kiinteistökohtaiset ominaisuudet koskien mm. kiinteistön sijaintia, kuntoa ja vuokraustilannetta sekä markkinalähtöiset vertailutiedot koskien vaihtoehtoisia vuokria, tuottovaatimustasoja ja yksikköhintoja. Arviointi on tilikaudella suoritettu käyttäen konsernin omaa asiantuntemusta.
Varaukset
Varaus kirjataan, kun konsernille on aikaisempien tapahtumien seurauksena syntynyt oikeudellinen tai tosiasiallinen velvoite, maksuvelvoitteen toteutuminen on todennäköistä ja velvoitteen suuruus on arvioitavissa luotettavasti. Jos velvoitteesta tai osasta siitä on mahdollista saada korvaus joltakin kolmannelta osapuolelta, korvaus kirjataan erilliseksi omaisuuseräksi vain silloin, kun sen saaminen on käytännössä varmaa.
Vakuutus- ja sijoitussopimukset
Vakuutussopimukset käsitellään IFRS 4 -standardin mukaisesti joko vakuutussopimuksina tai sijoitussopimuksina. Standardin mukaan vakuutussopimukset luokitellaan vakuutussopimuksiksi, mikäli niissä siirtyy vakuutuksenottajan ja vakuutuksenantajan välillä merkittävää vakuutusriskiä. Mikäli sopimuksen perusteella siirtyvä riski on luonteeltaan rahoitusriskiä eikä merkittävää vakuutusriskiä, luokitellaan sopimus sijoitussopimukseksi. Sopimuksen luokittelu vakuutus- tai sijoitussopimukseksi määrää sen arvostuskäytännön.
Sampo käsittelee sopimuksista syntyvät velat standardin ensimmäisessä vaiheessa kansallisten vaatimusten mukaisesti lukuun ottamatta tasoitusmäärää, yhteistakuuerää sekä näiden muutosta, jotka IFRS:n mukaisesti esitetään omassa pääomassa ja tuloksessa.
Vakuutus- ja sijoitussopimuksiin liittyviä riskejä on kuvattu laajasti konsernitilinpäätöksen Riskienhallinta-osiossa.
Jälleenvakuutussopimukset
Jälleenvakuutussopimus on sopimus, joka täyttää IFRS 4:n asettamat edellytykset vakuutussopimukselle ja jonka perusteella konserni voi saada korvauksia toiselta vakuutusyhtiöltä, mikäli se itse joutuu korvausvelvolliseksi muiden tekemiensä vakuutussopimusten perusteella. Jälleenvakuutussopimusten perusteella saatavat suoritukset on kirjattu taseessa erään Saamiset jälleenvakuutussopimuksista sekä Muut varat. Ensiksi mainittu erä sisältää jälleenvakuuttajien osuuden konsernin jälleenvakuutettujen vakuutussopimusten vakuutusmaksu- ja korvausvastuusta. Muissa varoissa on lyhytaikaiset saamiset jälleenvakuuttajilta.
Kun konserni itse joutuu maksamaan korvauksia jälleenvakuutussopimuksen perusteella toiselle vakuutusyhtiölle, kirjataan velka tase-erään Muut velat.
Jälleenvakuutuksiin liittyvät saamiset ja velat arvostetaan yhdenmukaisesti jälleenvakuutettujen saamisten ja velkojen kanssa. Jälleenvakuutussaamiset testataan vuosittain arvonalentumistappioiden varalta. Arvonalentumistappio kirjataan tulosvaikutteisesti, mikäli on olemassa objektiivista näyttöä, että konserni ei tule saamaan kaikkia rahamääriä, joihin sillä sopimuksen ehtojen mukaan on oikeus.
Vahinkovakuutus
Vakuutussopimusten luokittelu
Vakuutussopimuksia luokiteltaessa ja niihin liittyviä riskejä tarkasteltaessa toisiinsa kytketyt sopimukset tulkitaan yhdeksi sopimukseksi.
Muina kuin vakuutussopimuksina, eli sopimuksina, joissa riski ei siirry, käsitellään mm. Captive-sopimuksia, joissa vakuutusyhtiö merkitsee yrityksen ensivakuutuksen ja jälleenvakuuttaa saman riskin sellaisessa vakuutusyhtiössä, joka kuuluu vakuutuksenottajan kanssa samaan konserniin. Vahinkovakuutuksessa on myös sopimuksia, joissa vakuutusyhtiö myöntää vakuutuksen ja siirtää vakuutusriskin edelleen lopulliselle vakuutuksenantajalle. Nämä ovat ns. Reverse Flow Fronting -sopimuksia. Aikaisemman bruttokäsittelyn sijaan näistä molemmista kirjataan vain sopimussuhteen nettovaikutus tuloslaskelmaan ja taseeseen. Edellytyksenä nettomääräiselle käsittelylle on, että sopimuksesta nettona kirjattu omapidätys on nolla.
Lisäksi vahinkovakuutuksessa on sopimuksia, joissa vakuutusriski on eliminoitu retrospektiivisellä vakuutusmaksulla, eli ennakoitujen ja toteutuneiden vahinkojen erotus tasataan lisämaksulla suoraan tai vakuutuksen vuosiuudistuksen yhteydessä. Näiden sopimusten rahavirta kirjataan nettomääräisenä suoraan taseeseen kirjaamatta niitä ensin tuloslaskelmaan vakuutusmaksutuotoiksi ja korvauskuluiksi.
Velat vahinkovakuutussopimuksista
Vakuutusvelka on nettomääräinen sopimusperusteinen velvoite, joka vakuutuksenantajalla on vakuutussopimuksen perusteella. Vakuutusmaksuvastuu ja korvausvastuu muodostavat vakuutusvelan, joka vastaa solmittujen vakuutussopimusten mukaisia velvoitteita.
Vakuutusmaksuvastuun on tarkoitus kattaa jo solmittujen vakuutussopimusten jäljellä olevan vakuutuskauden odotettavissa olevat korvausmenot ja liikekulut. Vahinko- ja jälleenvakuutuksessa vakuutusmaksuvastuu lasketaan yleensä aikaperusteisesti niin kutsutun pro rata temporaris -periaatteen mukaisesti. Jos vakuutusmaksutaso katsotaan riittämättömäksi siten, ettei se kata mahdollista korvausmenoja ja liikekuluja, vakuutusmaksuvastuuta on vahvistettava siirtovastuun täydennyksellä ottaen huomioon myös erääntymättömät vakuutusmaksuerät.
Korvausvastuu kattaa tulevaisuudessa suoritettavat korvaukset kaikista jo tapahtuneista vahingoista. Tämä koskee myös tapahtuneita vahinkoja, joita ei tilinpäätöshetkellä vielä ole raportoitu vakuutusyhtiölle eli ns. IBNR (incurred but not reported) -vahinkoja. Korvausvastuuseen sisältyvät myös kaikki korvausten arvioidut selvittelykulut.
Vahinkoensivakuutuksen ja jälleenvakuutuksen korvausvastuu lasketaan tilastollisin menetelmin tai tapauskohtaisesti yksittäisten vahinkojen perusteella. Useimmiten käytetään näiden menetelmien yhdistelmää siten, että suurvahingot arvioidaan tapauskohtaisesti ja pienehköt vahingot sekä tilinpäätöshetkellä tapahtuneet mutta vielä raportoimattomat vahingot (IBNR) tilastollisin menetelmin. Korvausvastuuta ei diskontata. Tästä poikkeuksena ovat vahinkovakuutuksen eläkemuotoiset korvaukset, joiden nykyarvo lasketaan yleisesti hyväksytyillä henkivakuutusteknisillä menetelmillä ottaen huomioon oletettu inflaatio ja kuolevuus.
Vahinko- ja jälleenvakuutuksesta saatava vakuutusmaksutulo kirjataan tuloslaskelmaan, kun vakuutuksen vuosimaksu erääntyy maksettavaksi.
Vakuutusvelan riittävyystesti
Vahinkovakuutuksen korvausvastuun ja vakuutusmaksuvastuun riittävyys tutkitaan erikseen. Korvausvastuu perustuu vastaisten korvausrahavirtojen ennusteisiin. Ennusteet tehdään vakiintuneilla vakuutusmatemaattisilla menetelmillä.
Vakuutusmaksuvastuu lasketaan pääsääntöisesti aikaperusteisesti ns. pro rata temporis -periaatteen pohjalta. Vakuutusmaksuvastuun riittävyys testataan laskemalla vakuutusmaksuvastuun lisävastuu yhtiöittäin kullekin liiketoiminta-alueelle ja vakuutusluokalle. Mahdollinen havaittu riittämättömyys vakuutusmaksuvastuussa korjataan kirjaamalla siirtovastuun täydennys.
Yhteistakuuerä
Yhteistakuueränä on käsitelty erä, jonka kartuttaminen perustuu Suomen liikenne- ja tapaturmavakuutuslakiin ja jonka kerryttämisestä vastaavat kyseisiä vakuutuksia myyvät yhtiöt yhdessä. Yhteistakuuerän tarkoituksena on taata korvausten maksu asiakkaille siinä tapauksessa, että joku vakuutuksia myyvistä yhtiöistä joutuisi selvitystilaan tai konkurssiin. Yhteistakuuerän kerryttämisellä varaudutaan näin tulevaisuudessa mahdollisesti syntyvän velvoitteen suorittamiseen. Sampo-konsernissa yhteistakuuerä esitetään IFRS-standardien yleisten perusteiden mukaisesti omassa pääomassa, kunnes velvoitteen toteutuminen on todennäköistä. Yhteistakuuerä ei ole osingonjakokelpoista omaa pääomaa.
Vahinkovakuutuslajien jakojärjestelmä
Suomen lakisääteisten vahinkovakuutusten (tapaturma- liikenne- ja potilasvakuutusten) perusteella maksettavia eläkkeitä, sairaanhoidon sekä lääkinnällisen kuntoutuksen korvauksia korotetaan vuosittain Tel-indeksillä korvausten reaaliarvon säilyttämiseksi. Indeksikorotukset eivät ole vakuutusyhtiöiden vastuulla, sillä ne rahoitetaan jakojärjestelmäperiaatteella, ts. kunakin vuonna vakuutusmaksuissa kerätään indeksikorotuksia yhtä paljon kuin niitä kyseisenä vuonna maksetaan. Käytännössä tämä toteutetaan siten, että vahinkovakuutusyhtiöt keräävät vakuutusmaksutulojensa yhteydessä kuormituserää, joka tilitetään kyseisen vakuutuslajin keskusyhteisölle. Keskusyhteisö jakaa kerätyt jakojärjestelmämäärät siten, että kyseistä vakuutuslajia harjoittava yhtiö saa saman määrän, minkä se on sinä vuonna maksanut jakojärjestelmän piiriin kuuluvia korvauksia. Vakuutusyhtiön maksuosuuden suuruus perustuu yhtiön markkinaosuuteen kyseisen vakuutuslajin osalta.
Eläkkeiden indeksikorotuksiin liittyvää jakojärjestelmää ei käsitellä IFRS 4:n mukaisena vakuutustoimintana eikä siitä synny vakuutusyhtiölle riskiä. Siten vakuutusmaksun yhteydessä kerättävää jakojärjestelmämaksua ei katsota vakuutusmaksutuloksi eikä maksettavaa eläkkeiden indeksikorotusta korvauskuluksi. Koska kerätty indeksikorotus vastaa määrältään maksettuja eläkkeiden indeksikorotuksia, kyseiset erät netotetaan tuloserässä Liiketoiminnan muut kulut. Keskusyhteisöltä mahdollisesti vielä saamatta tai maksamatta oleva osuus tasauserästä esitetään lyhytaikaisena saamisena tai velkana tase-erissä Muut varat tai Muut velat.
Vakuutusten aktivoidut hankintamenot
Vakuutusten hankintamenot, jotka selkeästi liittyvät vakuutussopimusten solmimiseen, esitetään taseen varoissa vakuutusten aktivoituina hankintamenoina. Hankintamenoina käsitellään vakuutussopimusten hankkimiseen tai uusimiseen välillisesti tai välittömästi liittyvät toimintakulut kuten palkkiot, markkinointikulut sekä myyntihenkilöstön palkat ja kulut. Vakuutusten hankintamenot jaksotetaan samalla tavalla kuin vakuutusmaksuvastuu. Poistoaika on yleensä korkeintaan 12 kuukautta.
Henkivakuutus
Vakuutussopimusten luokittelu
Henkivakuutustoiminnan sopimukset luokitellaan vakuutussopimuksiksi tai sijoitussopimuksiksi. Vakuutussopimuksia ovat sopimukset, joihin liittyy merkittävä vakuutusriski tai sellaiset sopimukset, joihin sisältyy vakuutuksenottajan oikeus muuttaa sopimusta kasvattamalla riskiä. Kapitalisaatiosopimuksiin ei sisälly vakuutusriskiä, joten nämä sopimukset on luokiteltu sijoitussopimuksiksi.
Sopimukseen liittyvä oikeus harkinnanvaraiseen osuuteen ylijäämästä (Discretionary Participation Feature (DPF)) on vakuutuksenottajan sopimukseen perustuva oikeus saada taatun vähimmäisedun lisäksi muita etuja. Etuina hyvitetään vakuutuksille laskuperustekoron lisäksi asiakashyvityksiä, korotetaan kuolemantapaussummia tai alennetaan vakuutusmaksuja. Mandatum Lifen tulkinnassa kohtuusperiaatteesta määritellään tavoitteet harkinnanvaraisille eduille. Sijoitussidonnaisissa sopimuksissa vakuutuksenottaja kantaa sijoitusriskin valitsemalla sijoituskohteet, joihin sopimusten arvonkehitys sidotaan.
Vakuutus- ja sijoitussopimusten arvostus
Kaikkiin vakuutussopimuksiin ja niihin sijoitussopimuksiin, joihin liittyy harkinnanvarainen oikeus osuuteen ylijäämästä (DPF), sovelletaan kansallisia laskentaperiaatteita lukuun ottamatta tasoitusmäärän ja sen muutoksen kirjaamista.
Kaikkiin sopimuksiin lukuun ottamatta sijoitussidonnaisia sopimuksia liittyy harkinnanvarainen oikeus ylijäämään. Sellaisiin sijoitussidonnaisiin sopimuksiin, joita ei luokitella vakuutussopimuksiksi, liittyy vakuutuksenottajan oikeus vaihtaa säästöjen tuottorakenne sijoitussidonnaisesta sellaiseksi, joka muodostuu vähimmäistuottotakuusta ja oikeudesta harkinnanvaraiseen osuuteen ylijäämästä. Tämän perusteella myös näihin sopimuksiin sovelletaan kansallisia laskentaperiaatteita.
Takaisinosto-oikeutta, vähimmäistuottotakuuta, saman sopimuksen sisällä olevia vakuutus- ja talletusosia sekä muita vastaavia oikeuksia ei eroteta pääsopimuksesta eikä arvosteta erikseen.
Velat vakuutus- ja sijoitussopimuksista ja jälleenvakuutusvarat
Vakuutus- ja sijoitussopimusten velka kirjataan vastuuvelaksi, jonka muodostavat vakuutusmaksuvastuu ja korvausvastuu. Henkivakuutustoiminnan vakuutusteknisen vastuuvelan laskennassa käytetään erilaisia menetelmiä, jotka sisältävät oletuksia mm. kuolevuudesta, sairastuvuudesta, sijoitusten tuottotasosta, vastaisista liikekuluista ja vahinkojen selviämisestä.
Vastaanotetun jälleenvakuutuksen vastuuvelan muutos on laskettu vaihtuvin kurssein.
Vakuutusmaksuvastuu lasketaan ensivakuutuksessa vakuutuskohtaisesti ja jälleenvakuutuksessa antavan yhtiön ilmoituksen perusteella tai yhtiön omien laskuperusteiden mukaan.
Vastuuvelan diskonttauksessa käytetty korko on enintään kunkin maan viranomaisen hyväksymän enimmäiskoron suuruinen. Ensivakuutuksen maksuperusteissa käytetty laskuperustekorko ts. sopimuksille alkamishetkellä taattu vähimmäistuottotakuu vaihtelee vakuutusten alkamisajankohdan perusteella nollasta 4,5 prosenttiin. Vastuuvelkaa diskontattaessa on käytetty samaa tai alempaa korkoa kuin maksua laskettaessa. Suurin osa Mandatum Lifen harkinnanvaraiseen voitonjakoon oikeutettujen sopimusten ansaittujen etujen vastuuvelasta on diskontattu 3,5 prosentilla, joka on myös korkein käytetty diskonttauskorko.
Vastuuvelan diskonttauskoron ja 4,5 prosenttia vähimmäistuottotakuun eron takia vastuuvelkaan on lisätty laskuperustekoron täydennysvastuuta. Tytäryhtiössä SE Sampo Life Insurance Baltic diskonttauskorko vaihtelee maittain välillä 2,38 – 3,5 prosenttia ja vähimmäistuottotakuun keskiarvo välillä 3,5−3,8 prosenttia.
Kuolevuusoletuksilla on olennainen vaikutus vastuun määrään erityisesti ryhmäeläkevakuutuksessa, jonka vastuu muodostaa noin 40 prosenttia kotimaisen henkivakuutusyhtiön vastuuvelasta. Ryhmäeläkkeen vastuun laskennassa käytetään ns. kohorttikuolevuusmallia, joka huomioi vakuutetun iän ja sukupuolen lisäksi myös syntymävuoden. Kohorttikuolevuus olettaa elinajan odotteen kasvavan yhdellä vuodella kymmenen vuoden aikavälillä.
Sijoitussidonnaisten sopimusten velat ja katteena olevat varat on sovitettu yhteen. Velkojen ja varojen määrät on esitetty liitetiedoissa. Ensivakuutuksen korvausvastuuta laskettaessa vain alkaneiden eläkkeiden korvausvastuussa käytetään diskonttausta. Vastaanotetun jälleenvakuutuksen korvausvastuu perustuu antavan yhtiön ilmoitukseen ja arvioon vielä tilittämättä olevasta korvauskulusta.
Korvausvastuu kattaa tulevaisuudessa suoritettavat korvaukset kaikista jo tapahtuneista vakuutustapahtumista. Korvausvastuuseen sisältyvät myös kaikki korvausten hoitokulut.
Vastuuvelasta määritetään vuosittain lyhyt- ja pitkäkestoisen velan osuus.
Konsernitilinpäätöksen Riskienhallinta-osiossa on kerrottu vastuuvelan muutos päättyneen tilikauden aikana sekä vastuuvelan ennustettu vuosittainen erääntyminen.
Velan riittävyystesti
Velan riittävyystesti tehdään yhtiöittäin kaikista sopimuskannoista ja täydennystarvetta tarkastellaan yhtiöittäin koko vastuuvelan riittävyyden perusteella. Ei-sijoitussidonnaiseen velkaan kohdistuva testi sisältää kaikki odotettavissa olevat sopimuksiin perustuvat rahavirrat. Sopimuksiin perustuviin rahavirtoihin kuuluvat odotettavissa olevat vakuutusmaksut, korvaukset, lisäedut ja liikekulut. Korvauksissa on arvioitu takaisinostot ja muut vakuutustapahtumat historiatietoihin perustuen. Korvausmäärät pitävät sisällään sekä sopimusten laskuperustekoron että arvion tulevista lisäeduista. Rahavirtojen pääoma-arvot diskontataan tilinpäätöshetkeen käyttäen swap-korkokäyrää.
Sijoitussidonnaisen liikkeen testissä lasketaan riski- ja liikekuluylijäämien pääoma-arvot vastaavalla tavalla. Mikäli yhtiökohtaisen sijoitussidonnaisen ja muun liikkeen velan yhteismäärä edellyttää täydentämistä, kasvatetaan velkaa tulosvaikutteisesti testin osoittamalla määrällä.
Kohtuusperiaate
Vakuutusyhtiölain 13 luvun 2 §:n mukaan henkivakuutuksessa on noudatettava ns. kohtuusperiaatetta sellaisten vakuutusten kohdalla, joilla on vakuutussopimuksen mukaan oikeus vakuutusten mahdollisesti tuottaman ylijäämän perusteella myönnettäviin lisäetuihin (DPF). Mikäli vakavaraisuusvaatimukset eivät ole esteenä, kohtuullinen osa ylijäämästä on palautettava lisäetuina näille vakuutuksille.
Mandatum Lifen tavoitteena on antaa pitkällä aikavälillä voitonjakoon oikeutetuille vakuutussäästöille ennen kuluja ja veroja kokonaishyvitys, joka on vähintään Suomen valtion pitkän joukkovelkakirjalainan tuotto. Kokonaishyvitys muodostuu laskuperustekorosta ja vuosittain määrättävistä lisäeduista. Lisäetujen tasossa pyritään jatkuvuuteen. Yhtiön vakavaraisuusasema pyritään pitämään sellaisena, että se ei rajoita lisäetujen antamista vakuutuksenottajille eikä omistajille suunnattavaa voitonjakoa. Tarkemmin periaate on selitetty yhtiön internetsivuilla.
Viron, Latvian ja Liettuan lainsäädännössä ei ole kohtuusperiaatetta vastaavaa sääntelyä. Ruotsin yhtiön harjoittama vakuutusliike ei ole voitonjakoon oikeutettua.
Työsuhde-etuudet
Työsuhteen päättymisen jälkeiset etuudet
Työsuhteen päättymisen jälkeisiä etuuksia ovat eläkkeet ja henkivakuutukset.
Sammolla on etuuspohjaisia eläkejärjestelyjä Ruotsissa ja Norjassa, muissa maissa eläkejärjestelyt ovat maksupohjaisia. Merkittävin maksupohjainen järjestely on Suomen TyEL-perusvakuutus.
Maksupohjaisissa järjestelyissä konserni suorittaa kiinteitä maksuja eläkevakuutusyhtiölle eikä sillä ole oikeudellista tai tosiasiallista velvoitetta suorittaa lisämaksuja. Maksupohjaisista järjestelyistä aiheutuvat velvoitteet kirjataan kuluksi kaudella, jota veloitus koskee.
Etuuspohjaisissa järjestelyissä yritykselle jää velvoitteita tilikauden maksun suorittamisen jälkeenkin ja näiden vakuutusmatemaattisen ja/tai sijoitusriskin kantaa yritys. Velvoite lasketaan kustakin järjestelystä erikseen käyttäen ennakoituun etuusoikeusyksikköön perustuvaa menetelmää (projected unit credit method). Velvoitteen määrän laskennassa käytetään vakuutusmatemaattisia oletuksia. Eläkemenot kirjataan kuluksi henkilöiden palvelusajalle.
Etuuspohjaisissa järjestelyissä on sekä rahastoituja että rahastoimattomia järjestelyjä. Näissä tilivuoden eläkekuluksi kirjataan vuoden vakuutusmatemaattisten laskelmien mukainen vanhuuseläkekertymä laskettuna lineaarisesti eläkeiän saavuttamishetken eläkepalkan pohjalta, mihin lisätään korkokuluina aikaisempien vuosien eläkesitoumusten hyvityksistä/lisäyksistä aiheutuvat laskennalliset vaikutukset ja vähennetään järjestelyihin kuuluvien varojen tuotot. Tilivuoden eläkekulut arvioidaan vuoden alussa ja laskelma perustuu osaksi muun muassa palkkojen korotusolettamiin ja hintainflaatioon eläkesitoumuksen koko keston ajalta, osaksi järjestelyihin kuuluvien varojen tuotto-odotukseen sekä sitoumuksen markkinakorkoon tilikauden aikana.
Etuuspohjaisten järjestelyjen kirjaamisessa taseeseen sovelletaan mallia, jossa vakuutusmatemaattisia voittoja ja tappioita, jotka johtuvat laskennallisten olettamusten ja toteutumien eroista, ei tulouteta, jos erotus on pienempi kuin 10 prosenttia vastaisen sitoumuksen nykyarvosta tai järjestelyihin kuuluvien varojen käyvästä arvosta, sen mukaan kumpi on suurempi. 10 prosentin rajan ylittävät kertyneet erotukset jaksotetaan tuloslaskelmassa eläkekuluksi sitoumuksen koko keston ajalle. Näin kertyneet tulouttamattomat vakuutusmatemaattiset voitot ja tappiot kirjataan taseeseen nettosaamiseksi tai nettovelaksi.
Konsernilla on lisäksi vapaaehtoisia etuuspohjaisia eläkevakuutuksia. Vakuutukset ovat konsernin sisäisiä, ne sisältyvät Mandatum Lifen vastuuvelkaan ja niiden määrä on epäolennainen.
Irtisanomisen yhteydessä suoritettavat etuudet
Irtisanomiseen perustuva velvoite kirjataan velaksi silloin kun konserni on todistettavasti sitoutunut lopettamaan yhden tai useamman henkilön työsuhteen ennen normaalia eläkkeelle jäämisen ajankohtaa tai myöntämään irtisanomisen yhteydessä suoritettavia etuuksia vapaaehtoisen irtisanoutumisen edistämiseksi tehdyn tarjouksen seurauksena. Etuuksista ei koidu työnantajalle taloudellista hyötyä tulevaisuudessa, joten ne kirjataan välittömästi kuluksi. Myöhemmin kuin 12 kuukauden kuluttua tilinpäätöksestä erääntyvät velvoitteet diskontataan. Sammossa irtisanomisen yhteydessä suoritettavia etuuksia ovat irtisanomiseen liittyvät rahapaketit ja eläkepaketit.
Osakeperusteiset maksut
Sammolla on voimassa olevia osakeperusteisia kannustinjärjestelmiä, jotka maksetaan joko käteisvaroina (Johdon ja asiantuntijoiden pitkäaikaiset kannustinjärjestelmät 2006 II, 2008 I, 2008 II ja
2009 I) tai oman pääoman ehtoisina instrumentteina (Sampo 2006). Järjestelyt arvostetaan käypään arvoon niiden myöntämishetkellä.
Käteisvaroina maksettavissa järjestelyissä arvostus kirjataan velaksi ja sen muutos tuloslaskelmaan. Oman pääoman ehtoisina instrumentteina maksettavissa järjestelyssä arvostus kirjataan kuluksi ja oman pääoman lisäykseksi tasaerinä oikeuden syntymisajanjakson aikana.
Kannustimien käypä arvo on määritetty Black-Scholes -hinnoittelumallin avulla. Markkinaperusteisen kannustinosan käyvässä arvossa on huomioitu hinnoittelumallilla ennakoitu toteuma palkkiona maksettavien osakkeiden määrästä. Ei-markkinaperusteisten ehtojen vaikutuksia ei sisällytetä kannustimen käypään arvoon, vaan ne otetaan huomioon niiden osakkeiden määrissä, joihin oletetaan syntyvän oikeus oikeuden syntymisajanjakson kuluessa. Tältä osin konserni päivittää oletuksen arvioidusta lopullisesta osakemäärästä jokaisena väli- ja tilinpäätöspäivänä.
Tuloverot
Tuloslaskelman verokulu sisältää kauden verotettavaan tuloon perustuvan veron ja laskennallisen veron. Verokulu kirjataan tulosvaikutteisesti, paitsi suoraan omaan pääomaan tai laajaan tuloslaskelmaan kirjattavien erien osalta, jolloin myös vero kirjataan kyseisiin eriin. Kauden verotettavaan tuloon perustuva vero lasketaan kunkin maan voimassaolevan verokannan perusteella. Veroa oikaistaan mahdollisilla edellisiin tilikausiin liittyvillä veroilla.
Laskennalliset verot lasketaan kaikista väliaikaisista eroista kirjanpitoarvon ja verotuksellisen arvon välillä. Verotuksessa vähennyskelvottomasta liikearvon arvonalentumisesta ei kirjata laskennallista veroa eikä tytäryhtiöiden jakamattomista voittovaroista kirjata laskennallista veroa siltä osin, kun ero ei todennäköisesti purkaudu ennakoitavissa olevassa tulevaisuudessa.
Laskennalliset verot on laskettu käyttämällä tilinpäätöspäivään mennessä vahvistettuja verokantoja.
Laskennallinen verosaaminen on kirjattu siihen määrään asti, kun on todennäköistä, että tulevaisuudessa syntyy verotettavaa tuloa, jota vastaan väliaikainen ero voidaan hyödyntää.
Osakepääoma
Osakkeiden liikkeeseenlaskukulut, jotka ovat suoraan kohdistettavissa uusien osakkeiden tai optioiden liikkeeseen laskemiseen tai liiketoiminnan hankkimiseen, esitetään omassa pääomassa verovaikutukset huomioon ottaen saadun tulon vähennyksenä.
Osingot kirjataan omasta pääomasta sinä tilikautena, jona yhtiökokous päättää osingonjaosta.
Kun emoyhtiö tai muu konserniyhtiö ostaa emoyhtiön osakkeita, maksettu vastike vähennetään omasta pääomasta ja esitetään erässä Omat osakkeet siihen asti, kunnes osakkeet mitätöidään. Jos osakkeet myöhemmin myydään tai lasketaan uudelleen liikkeeseen, saatu vastike kirjataan omaan pääomaan.
Rahavarat
Rahavaroina käsitellään käteiset varat, joiksi katsotaan kassa sekä lyhytaikaiset talletukset (3 kk).
Sampo esittää liiketoiminnan rahavirrat käyttäen epäsuoraa esitystapaa, jolloin voittoa (tappiota) ennen veroja oikaistaan ei-kassaperusteisten tapahtumien vaikutuksella, varojen ja velkojen muutoksilla ja tuotoilla ja kuluilla, jotka liittyvät investointien tai rahoituksen rahavirtoihin.
Rahavirtalaskelmassa saadut ja maksetut korot esitetään liiketoiminnan rahavirroissa. Myös saadut osingot sisältyvät liiketoiminnan rahavirtoihin. Maksetut osingot esitetään rahoitustoiminnan rahavirroissa.
Johdon harkintaa edellyttävät laatimisperiaatteet ja arvioihin liittyvät keskeiset epävarmuustekijät
Tilinpäätöksen laatiminen IFRS-standardien mukaisesti edellyttää johdon tekemiä arvioita ja oletuksia, jotka ovat vaikuttaneet tilinpäätöksessä esitettäviin tuottoihin, kuluihin, varoihin ja velkoihin sekä ehdollisiin velkoihin. Harkintaa joudutaan käyttämään myös tilinpäätöksen laatimisperiaatteiden soveltamisessa. Arviot perustuvat tilinpäätöshetkellä parhaaseen käytettävissä olleeseen tietoon. Arviointi perustuu sekä aikaisempiin kokemuksiin että tulevaisuutta koskeviin tilinpäätöshetkellä todennäköisimpinä pidettyihin oletuksiin. Toteutumatiedot voivat poiketa näistä arvioihin ja oletuksiin perustuvista päätöksistä. Mahdolliset arvioiden muutokset kirjataan sillä tilikaudella, jonka aikana arviota korjataan ja kaikilla tämän jälkeisillä ajanjaksoilla.
Sammon keskeiset tulevaisuutta koskevat oletukset ja tilinpäätöspäivän arvioihin liittyvät keskeiset epävarmuustekijät liittyvät mm. vakuutusmatemaattisissa laskelmissa käytettyihin oletuksiin, julkisesti noteeraamattomien rahoitusvarojen ja -velkojen ja sijoituskiinteistöjen käypien arvojen arviointiin sekä rahoitusvarojen ja aineettomien hyödykkeiden arvonalentumisten arviointiin. Näitä osa-alueita koskevat laatimisperiaatteet edellyttävät eniten merkittävien arvioiden ja oletusten käyttämistä.
Vakuutusmatemaattiset oletukset
Vakuutusvelkojen arviointiin liittyy aina epävarmuutta, sillä vastuuvelka perustuu tehtyihin arvioihin ja oletuksiin tulevista korvausmenoista. Arviot perustuvat tilinpäätöspäivänä käytettävissä oleviin konsernin omiin tilastoihin aikaisemmista vahinkotapahtumista. Arvioihin liittyvä epävarmuus on yleensä suurempi arvioitaessa uusia vakuutuskantoja tai vakuutuskantoja, joissa vahingon selviäminen kestää kauan, sillä näistä ei ole vielä saatavilla täydellisiä vahinkotilastoja. Historiatietojen lisäksi vakuutusvelkojen arvioinnissa otetaan huomioon mm. vahinkokehitys, maksamattomien korvausten määrä, lakimuutokset, oikeuden päätökset sekä yleinen taloudellinen tilanne.
Huomattava osa konsernin vahinkovakuutuksen vakuutusveloista liittyy lakisääteisiin tapaturma- ja liikennevakuutuksiin. Näiden velkojen arviointiin sisältyvistä epävarmuustekijöistä huomattavimmat sisältyvät oletuksiin inflaatiosta, kuolevuudesta, diskonttauskoroista sekä lakimuutosten ja oikeuskäytäntöjen vaikutuksista.
Henkivakuutuksen vakuutusvelkojen vakuutusmatemaattisista oletuksista on kerrottu tarkemmin kappaleessa Velat vakuutus- ja sijoitussopimuksista ja jälleenvakuutusvarat.
IAS 19:n mukaiset etuuspohjaiset eläke-etuudet arvioidaan myös vakuutusmatemaattisten periaatteiden mukaisesti. Eläkejärjestelyn varauksen laskenta perustuu tulevaisuudessa odotettavissa oleviin eläkkeisiin, jolloin diskonttauskoron määrittelyn lisäksi tehdyt arviot koskevat oletuksia mm. kuolevuudesta, henkilöstön vaihtuvuudesta, hintainflaatiosta sekä palkkakehityksestä
Käypien arvojen määritys
Jos rahoitusvaroilla ei ole toimivilla markkinoilla noteerattuja hintoja, käypä arvo määritetään markkinoilla yleisesti hyväksyttyjen arvostusmenetelmien avulla. Menetelmistä on kerrottu enemmän tilinpäätösperiaatteiden kappaleessa Käypä arvo.
Sijoituskiinteistöjen käyvät arvot on tilikauden aikana arvioitu itse markkinoilta saadun vertailuaineiston perusteella. Tähän liittyy johdon tekemät oletukset esim. markkinoiden tuottovaateista sekä käytettävästä diskonttauskorosta.
Arvonalentumistestaukset
Liikearvo, keskeneräiset aineettomat hyödykkeet ja taloudelliselta vaikutusajaltaan rajoittamattomat aineettomat hyödykkeet testataan vähintään vuosittain arvonalentumisen varalta. Rahavirtaa tuottavien yksiköiden kerrytettävissä olevat rahamäärät on pääosin määritetty käyttöarvoon perustuvilla laskemilla. Nämä edellyttävät johdon tekemiä arvioita mm. tulevista kassavirroista, diskonttauskorosta sekä talouden yleisestä inflaatio- ja kasvukehityksestä.
Uusien tai uudistettujen IFRS-standardien ja tulkintojen soveltaminen
Tilikaudella 2010 käyttöön otettavat
Tilikauden 2010 alusta lähtien konserni ottaa käyttöön seuraavat IASB:n vuonna 2008 julkistamat liiketoimintaansa liittyvät uudet tai uudistetut standardit sekä tulkinnat, mikäli EU ne hyväksyy. Jollei toisin ole mainittu, alla olevat standardit, tulkinnat sekä niiden muutokset on jo tilinpäätöshetkellä hyväksytty myös EU:ssa.
Uudistettu IFRS 3 Liiketoimintojen yhdistäminen sisältää useita merkittäviä muutoksia yrityskauppojen kirjanpitokäsittelyyn. Uudistettu standardi sallii vähemmistöosuuden arvostamisen nykyisen käytännön mukaisesti suhteellisesti osuutena tytäryhtiön nettovaroista tai käypään arvoon. Kirjanpitokäsittely voidaan valita hankintakohtaisesti, ja sillä on vaikutuksia kirjattavaan liikearvon sekä vähemmistöosuuden määrään. Standardiuudistuksen muut merkittävät muutokset koskevat mm. hankintaan liittyvien kulujen kirjaamista tulosvaikutteisesti, vaiheittaishankintojen kirjaamistapaa sekä ehdollisen kauppahinnan käsittelyä. Standardin siirtymäsääntöjen mukaisesti standardia ei tarvitse soveltaa takautuvasti jo tehtyihin liiketoimintojen yhdistämisiin.
Uudistettu IAS 27 Konsernitilinpäätös ja erillistilinpäätös edellyttää omistusosuusmuutoksista aiheutuvien vaikutusten kirjaamista suoraan konsernin omaan pääomaan, mikäli emoyrityksen määräysvalta tytäryhtiössä säilyy. Mikäli määräysvalta menetetään, arvostetaan jäljellä oleva sijoitus käypään arvoon tulosvaikutteisesti. Vastaavaa kirjanpitokäsittelytapaa sovelletaan jatkossa myös osakkuusyrityssijoituksiin (IAS 28). Lisäksi uudistuksen jälkeen tytäryhtiön tappiot voidaan kohdistaa vähemmistölle sen tekemän sijoituksen ylittävältä osalta.
IAS 39 Rahoitusinstrumentit: kirjaaminen ja arvostaminen – Suojauskohteiksi hyväksyttävät erät standardin muutos tarkentaa ohjeistusta suojauskohteen yksipuolisen riskin sekä inflaatioriskin suojaamisesta, mikäli kyseessä on rahoitusvara tai -velka. Konsernin arvion mukaan muutoksella ei tule olemaan merkittävää vaikutusta konsernin tilinpäätösraportointiin.
IFRIC 17 Muiden kuin käteisvarojen jakaminen omistajille selventää muuna kuin käteisvaroina maksettavan voitonjaon kirjaamista ja arvostamista yhteisön kirjanpidossa. Tulkinnan käyttöönotolla ei tule olemaan vaikutusta konsernin tilinpäätösraportointiin.
IFRS-standardeihin tehdyt vuosittaiset muutokset 2009 – erityyppisiä, vähemmän merkittäviä muutoksia, joita on tehty kerralla useampiin standardeihin. Konsernin näkemyksen mukaan muutokset eivät ole merkittäviä Sammon tilinpäätösraportoinnille. Standardimuutoksia ei tilinpäätöshetkellä ole vielä hyväksytty EU:ssa.
Tilikaudella 2011 käyttöön otettavat
Seuraavat standardimuutokset ja uudistukset konserni ottaa käyttöön tilikaudella 2011, mikäli EU antaa niille hyväksyntänsä:
IAS 32:een Rahoitusinstrumentit: esittämistapa – Classification of Rights Issues (voimaan 1. 2. 2010 tai sen jälkeen alkavalla tilikaudella) tehty muutos koskee muussa kuin liikkeeseenlaskijan toimintavaluutassa olevien osakkeiden, optioiden tai merkintäoikeuksien liikkeeseenlaskun kirjanpitokäsittelyä. Konserni arvioi, että muutoksella ei tule olemaan vaikutusta tilinpäätösraportointiin.
Uudistettu IAS 24 Lähipiiriä koskevat tiedot tilinpäätöksessä (voimaan 1. 1. 2011 tai sen jälkeen alkavalla tilikaudella) määrittelee lähipiirin käsitteen entistä tarkemmin. Konsernin arvion mukaan muutoksella ei tule olemaan merkittävää vaikutusta tilinpäätösraportointiin. EU ei vielä tilinpäätöshetkellä ole hyväksynyt tätä standardiuudistusta.
Segmentti-informaatio
Konsernin liiketoimintasegmentit muodostuvat vahinko- ja henkivakuutustoiminnasta sekä omistusyhteisöstä.
Maantieteellisiä alueita koskevina tietoina on esitetty tuotot ulkopuolisilta asiakkailta sekä pitkäaikaiset varat. Raportoitavat alueet ovat Suomi, Ruotsi, Norja, Tanska, Baltia ja muut maat.
Segmentti-informaatio on tuotettu konsernin tilinpäätöstä laadittaessa ja esitettäessä noudatettujen laatimisperiaatteiden mukaisesti. Segmenteille on kohdistettu liiketoiminnasta aiheutuvat, joko välittömästi osoitettavissa tai järkevällä perusteella kohdistettavissa olevat, tuotot, kulut, varat ja velat. Segmenttien välinen hinnoittelu perustuu käypiin markkinahintoihin. Konsernitilinpäätöksessä segmenttien väliset liiketapahtumat sekä saamiset ja velat on eliminoitu.
Segmenttien poistot on esitetty liitteissä 11–13 ja sijoitukset osakkuusyhtiöihin liitteessä 14.
Konsernin laaja tuloslaskelma liiketoimintasegmenteittäin 2009
| Milj. € |
Vahinko- vakuutus |
Henki- vakuutus |
Omistus-yhteisö |
Elimi- noinnit |
Konserni |
|---|---|---|---|---|---|
| Vakuutusmaksutulo | 3 677 | 803 | - | - | 4 479 |
| Sijoitustoiminnan nettotuotot |
394 | 629 | 109 | 24 | 1 155 |
| Liiketoiminnan muut tuotot |
23 | 0 | 13 | -16 | 20 |
|
|
|
|
|
|
|
| Korvaukset |
-2 477 | -628 | - | - | -3 105 |
| Vakuutus- ja sijoitussopimusvelkojen muutos |
-33 | -600 | - | - | -633 |
| Henkilöstökulut |
-470 |
-29 |
-11 |
- |
-510 |
| Liiketoiminnan muut kulut |
-439 |
-46 |
-17 |
7 |
-495 |
|
|
|
|
|
|
|
| Rahoituskulut |
-30 |
-8 |
-58 |
9 |
-87 |
| Osuus osakkuusyritysten voitoista/tappioista |
0 |
0 |
- |
- |
1 |
|
|
|
|
|
|
|
|
Voitto ennen veroja
|
644
|
121
|
36
|
23
|
825
|
|
|
|
|
|
|
|
| Verot |
|
|
|
|
-184 |
|
|
|
|
|
|
|
|
Tilikauden voitto
|
|
|
|
|
641
|
|
|
|
|
|
|
|
| Tilikauden muut laajan tuloksen erät |
|
|
|
|
|
| Muuntoerot |
|
|
|
|
123 |
| Myytävissä olevat rahoitusvarat |
|
|
|
|
2 989 |
| Rahavirtojen suojaus |
|
|
|
|
-3 |
| Muihin laajan tuloksen eriin liittyvät verot |
|
|
|
|
-326 |
|
Tilikauden muut laajan tuloksen erät yhteensä nettona verojen jälkeen
|
|
|
|
|
2 782
|
|
|
|
|
|
|
|
|
Tilikauden laaja tulos
|
|
|
|
|
3 423
|
|
|
|
|
|
|
|
| Tilikauden voitosta |
|
|
|
|
|
| Emoyhtiön omistajien osuus |
|
|
|
|
641 |
| Määräysvallattomien osuus |
|
|
|
|
0 |
|
|
|
|
|
|
|
| Tilikauden laajasta tuloksesta |
|
|
|
|
|
| Emoyhtiön omistajien osuus |
|
|
|
|
3 423 |
| Määräysvallattomien osuus |
|
|
|
|
0 |
Konsernin laaja tuloslaskelma liiketoimintasegmenteittäin 2008
| Milj. € |
Vahinko- vakuutus |
Henki- vakuutus |
Omistus-yhteisö |
Elimi- noinnit |
Konserni |
|---|---|---|---|---|---|
| Vakuutusmaksutulo |
3 821 |
529 |
- |
- |
4 350 |
| Sijoitustoiminnan nettotuotot |
268 |
-222 |
232 |
-3 |
275 |
| Liiketoiminnan muut tuotot |
26 |
0 |
8 |
-11 |
23 |
|
|
|
|
|
|
|
| Korvaukset |
-2 592 |
-763 |
- |
- |
-3 355 |
| Vakuutus- ja sijoitussopimusvelkojen muutos |
-14 |
681 |
- |
- |
667 |
| Henkilöstökulut |
-460 |
-23 |
-11 |
- |
-494 |
| Liiketoiminnan muut kulut |
-473 |
-51 |
-13 |
4 |
-532 |
|
|
|
|
|
|
|
| Rahoituskulut |
-29 |
-11 |
-37 |
10 |
-66 |
| Osuus osakkuusyritysten voitoista/tappioista |
2 |
0 |
0 |
- |
2 |
|
|
|
|
|
|
|
|
Voitto ennen veroja
|
549
|
140
|
180
|
1
|
870
|
|
|
|
|
|
|
|
| Verot |
|
|
|
|
-195 |
|
|
|
|
|
|
|
|
Tilikauden voitto
|
|
|
|
|
675
|
|
|
|
|
|
|
|
| Tilikauden muut laajan tuloksen erät |
|
|
|
|
|
| Muuntoerot |
|
|
|
|
-248 |
| Myytävissä olevat rahoitusvarat |
|
|
|
|
-3 029 |
| Rahavirtojen suojaus |
|
|
|
|
15 |
| Muihin laajan tuloksen eriin liittyvät verot |
|
|
|
|
333 |
| Tilikauden muut laajan tuloksen erät yhteensä nettona verojen jälkeen |
|
|
|
|
-2 928
|
|
|
|
|
|
|
|
|
Tilikauden laaja tulos
|
|
|
|
|
-2 254
|
|
|
|
|
|
|
|
| Tilikauden voitosta |
|
|
|
|
|
| Emoyhtiön omistajien osuus |
|
|
|
|
675 |
| Määräysvallattomien osuus |
|
|
|
|
0 |
|
|
|
|
|
|
|
| Tilikauden laajasta tuloksesta |
|
|
|
|
|
| Emoyhtiön omistajien osuus |
|
|
|
|
-2 254 |
| Määräysvallattomien osuus |
|
|
|
|
0 |
Konsernitase liiketoimintasegmenteittäin 2009
| Milj. € |
Vahinko-vakuutus | Henki- vakuutus |
Omistus-yhteisö | Eliminoinnit | Konserni |
|---|---|---|---|---|---|
|
Varat
|
|
|
|
|
|
| Aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet |
23 |
5 |
5 |
- |
34 |
| Sijoituskiinteistöt |
28 |
87 |
10 |
- |
124 |
| Aineettomat hyödykkeet |
521 |
167 |
0 |
- |
688 |
| Sijoitukset osakkuusyrityksissä |
3 |
0 |
5 168 |
- |
5 172 |
| Rahoitusvarat |
10 248 |
5 216 |
2 554 |
-2 538 |
15 479 |
| Sijoitussidonnaisten sopimusten katteena olevat sijoitukset |
- |
2 366 |
- |
- |
2 366 |
| Laskennalliset verosaamiset |
71 |
- |
11 |
0 |
81 |
| Saamiset jälleenvakuutussopimuksista |
477 |
4 |
- |
- |
481 |
| Muut varat |
1 265 |
133 |
76 |
-36 |
1 439 |
| Käteiset varat |
292 |
68 |
412 |
- |
771 |
|
Varat yhteensä
|
12 927
|
8 047
|
8 235
|
-2 574
|
26 635
|
|
|
|
|
|
|
|
|
Velat
|
|
|
|
|
|
| Velat vakuutus- ja sijoitussopimuksista |
8 583 |
4 431 |
- |
- |
13 014 |
| Velat sijoitussidonnaisista vakuutus- ja sijoitussopimuksista |
- |
2 359 |
- |
- |
2 359 |
| Rahoitusvelat |
524 |
132 |
1 609 |
-166 |
2 098 |
| Laskennalliset verovelat |
403 |
97 |
- |
- |
500 |
| Varaukset |
35 |
- |
- |
- |
35 |
| Eläkevelvoitteet |
104 |
- |
- |
- |
104 |
| Muut velat |
719 |
134 |
95 |
-36 |
912 |
|
Velat yhteensä
|
10 367
|
7 153
|
1 703
|
-202
|
19 022
|
|
|
|
|
|
|
|
|
Oma pääoma
|
|
|
|
|
|
| Osakepääoma |
|
|
|
|
98 |
| Rahastot |
|
|
|
|
1 530 |
| Kertyneet voittovarat |
|
|
|
|
5 889 |
| Muut oman pääoman erät |
|
|
|
|
96 |
|
Emoyhtiön omistajien osuus
|
|
|
|
|
7 613
|
| Määräysvallattomien osuus |
|
|
|
|
0 |
|
Oma pääoma yhteensä
|
|
|
|
|
7 613
|
|
|
|
|
|
|
|
|
Oma pääoma ja velat yhteensä
|
|
|
|
|
26 635
|
Konsernitase liiketoimintasegmenteittäin 2008
| Milj. € |
Vahinko-vakuutus |
Henki- vakuutus |
Omistus-yhteisö |
Eliminoinnit | Konserni |
|---|---|---|---|---|---|
|
Varat
|
|
|
|
|
|
| Aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet |
27 |
5 |
5 |
- |
38 |
| Sijoituskiinteistöt |
28 |
100 |
10 |
- |
138 |
| Aineettomat hyödykkeet |
495 |
167 |
0 |
- |
663 |
| Sijoitukset osakkuusyrityksissä |
3 |
2 |
0 |
- |
5 |
| Rahoitusvarat |
8 874 |
4 503 |
5 260 |
-2 498 |
16 139 |
| Sijoitussidonnaisten sopimusten katteena olevat sijoitukset |
- |
1 637 |
- |
- |
1 637 |
| Laskennalliset verosaamiset |
144 |
8 |
4 |
0 |
156 |
| Saamiset jälleenvakuutussopimuksista |
431 |
4 |
- |
- |
436 |
| Muut varat |
1 176 |
270 |
54 |
-27 |
1 473 |
| Käteiset varat |
259 |
171 |
35 |
- |
465 |
|
Varat yhteensä
|
11 437
|
6 868
|
5 368
|
-2 525
|
21 149
|
|
|
|
|
|
|
|
|
Velat
|
|
|
|
|
|
| Velat vakuutus- ja sijoitussopimuksista |
7 889 |
4 487 |
- |
- |
12 375 |
| Velat sijoitussidonnaisista vakuutus- ja sijoitussopimuksista |
- |
1 637 |
- |
- |
1 637 |
| Rahoitusvelat |
686 |
104 |
604 |
-125 |
1 269 |
| Laskennalliset verovelat |
379 |
- |
- |
- |
379 |
| Varaukset |
26 |
- |
- |
- |
26 |
| Eläkevelvoitteet |
92 |
- |
- |
- |
92 |
| Muut velat |
444 |
242 |
80 |
-27 |
739 |
|
Velat yhteensä
|
9 516
|
6 469
|
684
|
-152
|
16 517
|
|
|
|
|
|
|
|
|
Oma pääoma
|
|
|
|
|
|
| Osakepääoma |
|
|
|
|
98 |
| Rahastot |
|
|
|
|
1 531 |
| Kertyneet voittovarat |
|
|
|
|
5 688 |
| Muut oman pääoman erät |
|
|
|
|
-2 687 |
|
Emoyhtiön omistajien osuus
|
|
|
|
|
4 631
|
| Määräysvallattomien osuus |
|
|
|
|
0 |
|
Oma pääoma yhteensä
|
|
|
|
|
4 631
|
|
|
|
|
|
|
|
|
Oma pääoma ja velat yhteensä
|
|
|
|
|
21 149
|
Maantieteellinen segmentti-informaatio
| Milj. € |
Suomi |
Ruotsi |
Norja |
Tanska |
Baltia |
Muut |
Yhteensä |
|---|---|---|---|---|---|---|---|
|
2009
|
|
|
|
|
|
|
|
|
Tuotot ulkopuolisilta asiakkailta
|
|
|
|
|
|
|
|
| Vahinkovakuutustoiminta |
811
|
1 051
|
1 329
|
298
|
154
|
0
|
3 643
|
| Henkivakuutustoiminta |
760
|
-
|
-
|
-
|
42
|
-
|
803
|
| Omistusyhteisö |
42
|
80
|
-
|
-
|
-
|
-
|
122
|
|
Yhteensä
|
1 614
|
1 130
|
1 329
|
298
|
197
|
0
|
4 568
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
Pitkäaikaiset varat
|
|
|
|
|
|
|
|
| Vahinkovakuutustoiminta |
102
|
432
|
10
|
3
|
27
|
-
|
575
|
| Henkivakuutustoiminta |
259
|
-
|
-
|
-
|
1
|
-
|
260
|
| Omistusyhteisö |
15
|
5 168
|
-
|
-
|
-
|
-
|
5 183
|
|
Yhteensä
|
376
|
5 600
|
10
|
3
|
28
|
-
|
6 017
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
| 2008 |
|
|
|
|
|
|
|
|
Tuotot ulkopuolisilta asiakkailta
|
|
|
|
|
|
|
|
| Vahinkovakuutustoiminta |
804 |
1 147 |
1 397 |
293 |
166 |
0 |
3 807 |
| Henkivakuutustoiminta |
499 |
- |
- |
- |
30 |
- |
529 |
| Omistusyhteisö |
110 |
130 |
- |
- |
- |
- |
240 |
|
Yhteensä
|
1 413
|
1 277
|
1 397
|
293
|
196
|
0
|
4 576
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
Pitkäaikaiset varat
|
|
|
|
|
|
|
|
| Vahinkovakuutustoiminta |
102 |
415 |
5 |
3 |
28 |
- |
554 |
| Henkivakuutustoiminta |
274 |
- |
- |
- |
0 |
- |
274 |
| Omistusyhteisö |
15 |
- |
- |
- |
- |
- |
15 |
|
Yhteensä
|
391
|
415
|
5
|
3
|
29
|
0
|
843
|
Tuotot sisältävät vahinkovakuutuksen vakuutusmaksutuotot, henkivakuutuksen vakuutusmaksutulon vakuutuksen myöntämismaan mukaan sekä omistusyhteisösegmentin sijoitustoiminnan nettotuotot sekä liiketoiminnan muut tuotot.
Pitkäaikaiset varat sisältävät aineettomat hyödykkeet, sijoitukset osakkuusyhtiöihin, aineelliset käyttöomaisuushyödykeet sekä sijoituskiinteistöt.
1. Vakuutusmaksutulo
Vahinkovakuutustoiminta
| Milj. € |
2009
|
2008 |
|---|---|---|
|
Vakuutussopimuksista
|
|
|
| Vakuutusmaksutulo, ensivakuutus |
3 770
|
3 967 |
| Vakuutusmaksutulo, jälleenvakuutus |
118
|
90 |
|
Vakuutusmaksutulo yhteensä, brutto
|
3 888
|
4 057
|
| Jälleenvakuuttajien osuus vakuutusmaksutulosta |
-211
|
-236 |
| Vakuutusmaksutulo yhteensä, netto |
3 677
|
3 821
|
|
|
|
|
| Vakuutusmaksuvastuun muutos |
-28
|
-12 |
| Jälleenvakuuttajien osuus vakuutusmaksuvastuun muutoksesta |
-5
|
-2 |
| Vakuutusmaksuvastuun muutos, netto | -33 | -14 |
|
|
|
|
|
Vahinkovakuutustoiminnan vakuutusmaksutuotot yhteensä, netto
|
3 643
|
3 807
|
Henkivakuutustoiminta
| Milj. € |
2009
|
2008 |
|---|---|---|
|
Vakuutussopimuksista
|
|
|
| Vakuutussopimukset |
508
|
487 |
| Jälleenvakuutussopimukset |
2
|
2 |
| Vakuutusmaksutulo yhteensä, brutto |
510
|
488
|
| Jälleenvakuuttajien osuus |
-6
|
-7 |
| Vakuutusmaksutulo yhteensä, netto |
504
|
482
|
| Sijoitussopimukset |
299
|
47 |
|
Henkivakuutustoiminnan vakuutusmaksutulo yhteensä*
|
803
|
529
|
|
|
|
|
|
Konserni yhteensä
|
4 479
|
4 350
|
* Vakuutusmaksuvastuun muutos esitetään liitteessä nro 4, ”Vakuutus- ja sijoitussopimusten velkojen muutos”.
Henkivakuutustoiminnan vakuutusmaksutulon jakautuminen
| Milj. € |
2009
|
2008 |
|---|---|---|
|
Vakuutussopimuksista
|
|
|
| Vakuutusmaksutulo sopimuksista, jotka oikeuttavat harkinnanvaraiseen osuuteen ylijäämästä |
231
|
242 |
| Vakuutusmaksutulo unit-linked vakuutussopimuksista |
273
|
240 |
| Vakuutusmaksutulo muista sopimuksista |
4
|
5 |
|
Yhteensä
|
508
|
487
|
|
|
|
|
| Jälleenvakuutussopimukset |
2
|
2 |
|
|
|
|
|
Sijoitussopimuksista
|
|
|
| Maksutulo sopimuksista, jotka oikeuttavat harkinnanvaraiseen osuuteen ylijäämästä |
20
|
0 |
| Maksutulo unit-linked sopimuksista |
279
|
47 |
|
Yhteensä
|
299
|
47
|
|
|
|
|
|
Vakuutus- ja sijoitussopimukset yhteensä
|
809
|
536
|
|
|
|
|
| Jälleenvakuuttajien osuus |
-6
|
-7 |
|
|
|
|
|
Vakuutusmaksutulo yhteensä
|
803
|
529
|
|
|
|
|
|
Kerta- ja jatkuvat vakuutusmaksut ensivakuutuksesta
|
|
|
| Jatkuvat vakuutusmaksut, vakuutussopimukset |
381
|
365 |
| Kertamaksut, vakuutussopimukset |
127
|
121 |
| Kertamaksut, sijoitussopimukset |
299
|
47 |
|
Yhteensä
|
807
|
534
|
2. Sijoitustoiminnan nettotuotot
Vahinkovakuutustoiminta
| Milj. € |
2009
|
2008 |
|---|---|---|
|
Rahoitusvaroista
|
|
|
|
Johdannaissopimuksista
|
|
|
| Voitot/tappiot |
55
|
83 |
|
|
|
|
|
Käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavaksi määritetyistä rahoitusvaroista
|
|
|
| Saamistodistukset |
|
|
| Korkotuotot |
9
|
83 |
| Voitot/tappiot |
19
|
-62 |
| Osakkeet |
|
|
| Voitot/tappiot |
10
|
-135 |
| Osinkotuotot |
0
|
4 |
| Yhteensä käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavaksi määritetyistä rahoitusvaroista |
38
|
-109 |
|
|
|
|
|
Lainoista ja muista saamisista
|
|
|
| Korkotuotot |
13
|
25 |
|
|
|
|
| Myytävissä olevista rahoitusvaroista |
|
|
| Saamistodistukset |
|
|
| Korkotuotot |
366
|
374 |
| Arvonalentumistappiot |
1
|
-81 |
| Voitot/tappiot |
44
|
52 |
| Osakkeet |
|
|
| Voitot/tappiot |
18
|
-32 |
| Arvonalentumistappiot |
-86
|
-4 |
| Osinkotuotot |
14
|
47 |
| Yhteensä |
357
|
356
|
|
|
|
|
|
Yhteensä rahoitusvaroista
|
463
|
354
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
Muista varoista
|
|
|
| Sijoituskiinteistöt |
|
|
| Voitot/tappiot |
0
|
-1 |
| Muut |
-1
|
1 |
|
Yhteensä muista varoista
|
0
|
1
|
|
|
|
|
| Korkokulut takaisinostosopimuksista |
-
|
-16 |
|
|
|
|
| Kulut muista kuin rahoitusveloista |
-3
|
- |
|
|
|
|
| Diskonttauksen purkuvaikutus |
-59
|
-60 |
|
|
|
|
|
Palkkiokulut
|
|
|
| Omaisuudenhoito |
-6
|
-12 |
|
|
|
|
|
Vahinkovakuutustoiminnan sijoitustoiminnan nettotuotot yhteensä
|
394
|
268
|
|
|
|
|
| Sijoitustoiminnan nettotuottoihin sisältyy |
|
|
| Vakuutusliikkeestä aiheutuvia kurssieroja |
13
|
20 |
| Sijoitustoiminnasta aiheutuvia kurssieroja |
-16
|
2 |
Voitot/tappiot myytävissä olevista rahoitusvaroista sisältävät 26 milj. euroa (59) käyvän arvon rahastosta tilikauden tulokseen kirjattua arvostusta.
Henkivakuutustoiminta
| Milj. € |
2009
|
2008 |
|---|---|---|
|
Rahoitusvaroista
|
|
|
| Johdannaissopimuksista |
|
|
| Voitot/tappiot |
50
|
59 |
|
|
|
|
|
Käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavaksi määritetyistä rahoitusvaroista
|
|
|
| Saamistodistukset |
|
|
| Korkotuotot |
3
|
4 |
| Voitot/tappiot |
2
|
-9 |
| Osakkeet |
|
|
| Voitot/tappiot |
0
|
-1 |
| Osinkotuotot |
0
|
0 |
|
Yhteensä
|
6
|
-6
|
|
|
|
|
|
Sijoitussidonnaisten sopimusten katteena olevista sijoituksista
|
|
|
| Saamistodistukset |
|
|
| Korkotuotot |
13
|
4 |
| Voitot/tappiot |
30
|
-5 |
| Osakkeet |
|
|
| Voitot/tappiot |
314
|
-486 |
| Osinkotuotot |
0
|
0 |
| Lainat ja muut saamiset |
|
|
| Korkotuotot |
0
|
1 |
| Muut rahoitusvarat |
|
|
| Voitot/tappiot |
2
|
1 |
| Yhteensä |
359
|
-485
|
|
|
|
|
|
Eräpäivään asti pidettävistä sijoituksista
|
|
|
| Saamistodistukset |
|
|
| Korkotuotot |
0
|
0 |
|
|
|
|
|
Lainoista ja muista saamisista
|
|
|
| Korkotuotot |
4
|
7 |
| Voitot/tappiot |
0
|
-8 |
| Yhteensä |
4
|
-1
|
|
|
|
|
|
Myytävissä olevista rahoitusvaroista
|
|
|
| Saamistodistukset |
|
|
| Korkotuotot |
184
|
173 |
| Voitot/tappiot |
5
|
-70 |
| Osakkeet |
|
|
| Voitot/tappiot |
109
|
30 |
| Arvonalentumistappiot |
-140
|
-1 |
| Osinkotuotot |
27
|
62 |
| Yhteensä |
184
|
194
|
|
|
|
|
| Yhteensä rahoitusvaroista |
604
|
-239
|
|
|
|
|
|
Muista varoista
|
|
|
| Sijoituskiinteistöt |
|
|
| Voitot/tappiot |
15
|
1 |
| Arvonalentumistappiot |
0
|
0 |
| Muut |
6
|
6 |
|
Yhteensä muista varoista
|
20
|
7
|
|
|
|
|
|
Palkkiotuotot, netto
|
|
|
| Omaisuudenhoito |
-13
|
-13 |
| Palkkiotuotot |
17
|
23 |
|
Yhteensä
|
5
|
10
|
|
|
|
|
|
Henkivakuutustoiminnan sijoitustoiminnan nettotuotot yhteensä
|
629
|
-222
|
|
|
|
|
| Sijoitustoiminnan nettotuottoihin sisältyy |
|
|
| Sijoitustoiminnasta aiheutuvia kurssieroja |
1
|
-47 |
Voitot/tappiot myytävissä olevista rahoitusvaroista sisältävät 21 milj. euroa (30) käyvän arvon rahastosta tilikauden tulokseen kirjattua arvostusta.
Omistusyhteisö
| Milj. € |
2009
|
2008 |
|---|---|---|
|
Rahoitusvaroista
|
|
|
|
Johdannaissopimuksista
|
|
|
| Voitot/tappiot |
15
|
14 |
|
|
|
|
|
Lainoista ja muista saamisista
|
|
|
| Korkotuotot |
1
|
5 |
| Voitot/tappiot |
7
|
- |
|
Yhteensä
|
8
|
5
|
|
|
|
|
|
Myytävissä olevista rahoitusvaroista
|
|
|
| Saamistodistukset |
|
|
| Korkotuotot |
19
|
77 |
| Voitot/tappiot |
-4
|
-
|
| Arvonalentumistappiot |
-
|
0 |
| Osakkeet |
|
|
| Voitot/tappiot |
-19
|
3 |
| Arvonalentumistappiot |
-1
|
-1 |
| Osinkotuotot |
81
|
133 |
|
Yhteensä
|
77
|
213
|
|
|
|
|
| Yhteensä rahoitusvaroista |
100
|
232
|
|
|
|
|
|
Muista varoista
|
|
|
| Sijoituskiinteistöt |
|
|
| Voitot/tappiot |
1
|
0 |
| Muut |
0
|
0 |
|
|
|
|
|
Yhteensä muista varoista
|
1
|
0
|
|
|
|
|
| Nettopalkkiotuotot |
8
|
- |
|
|
|
|
|
Omistusyhteisön sijoitustoiminnan nettotuotot yhteensä
|
109
|
232
|
Voitot/tappiot myytävissä olevista rahoitusvaroista sisältävät 23 milj. euroa (-2) käyvän arvon rahastosta tilikauden tulokseen kirjattua arvostusta.
| Segmenttien väliset eliminoinnit |
24
|
-3 |
|---|---|---|
|
|
|
|
|
Konserni yhteensä
|
1 155
|
275
|
Muut tuotot ja kulut muodostuvat kiinteistösijoitusten vuokrista, hoitovastikkeista ja poistoista.
Kaikki sijoituksista aiheutuvat tuotot ja kulut sisältyvät sijoitustoiminnan nettotuottoihin. Voitot/tappiot sisältävät myyntivoitot ja -tappiot sekä realisoituneet että realisoitumattomat arvostuserot sekä kurssivoitot ja -tappiot. Myytävissä olevien rahoitusvarojen realisoitumattomat arvostuserot kirjataan muihin laajan tuloksen eriin ja esitetään käyvän arvon rahastossa omassa pääomassa.
Käyvän arvon rahaston muutokset on eritelty oman pääoman muutoslaskelmassa.
Vahinkovakuutustoiminnassa eläkemuotoisten korvausten diskonttauksen purkuvaikutus on omana eränään. Eläkemuotoisten korvausten vastuu lasketaan käytössä olevien vakuutusmatemaattisten periaatteiden mukaisesti siten, että oletettu inflaatio ja kuolevuus on huomioitu. Lisäksi vastuuta diskontattaessa on otettu huomioon sijoitustoiminnan oletettu nettotuotto. Diskonttauksen asteittaisen purkamisen seurauksena syntyvien eläkemuotoisten korvauskulujen lisäyksen kattamiseksi kohdistetaan eläkemuotoisiin korvauksiin laskennallinen sijoitustoiminnan nettotuotto.
3. Korvauskulut
Vahinkovakuutustoiminta
|
|
|
2009
|
|
|
2008 |
|
|---|---|---|---|---|---|---|
| Milj. € |
Brutto |
Jälleen- vakuuttajien osuus |
Netto |
Brutto |
Jälleen- vakuuttajien osuus |
Netto |
| Vahinkovakuutus |
|
|
|
|
|
|
|
Tilikaudella sattuneiden vahinkojen korvauskulut
|
|
|
|
|
|
|
| Maksetut korvaukset |
-1 345
|
23
|
-1 321
|
-1 406 |
45 |
-1 361 |
| Tunnettujen vahinkojen korvausvastuun muutos |
-674
|
67
|
-607
|
-704 |
55 |
-650 |
| Tuntemattomien vahinkojen (IBNR) korvausvastuun muutos |
-631
|
18
|
-613
|
-670 |
18 |
-651 |
| Korvausten selvittelykulut |
-8
|
0
|
-8
|
-9 |
- |
-9 |
| Eläkemuotoisten korvausten korvausvastuun muutos |
-15
|
0
|
-15
|
-11 |
- |
-11 |
| Tilikaudella sattuneiden vahinkojen korvauskulut yhteensä |
-2 673
|
108
|
-2 564
|
-2 800
|
118
|
-2 682
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
Aikaisemmilla tilikausilla sattuneiden vahinkojen korvauskulut
|
|
|
|
|
|
|
|
Maksetut korvaukset
|
-1 103
|
66
|
-1 037
|
-1 153 |
83 |
-1 070 |
| Eläkemuotoiset korvaukset |
-25
|
0
|
-25
|
6 |
- |
6 |
| Kannansiirtokulut |
-14
|
14
|
0
|
6 |
-6 |
0 |
| Tunnettujen vahinkojen korvausvastuun muutos |
703
|
-36
|
667
|
685 |
-41 |
644 |
| Tuntemattomien vahinkojen (IBNR) korvausvastuun muutos |
513
|
-31
|
482
|
547 |
-37 |
510 |
| Aikaisemmilla tilikausilla sattuneiden vahinkojen korvauskulut yhteensä |
74
|
13
|
87
|
91
|
-1
|
90
|
|
|
|
|
|
|
|
|
| Maksetut korvaukset |
|
|
|
|
|
|
| Maksetut korvaukset |
-2 448
|
89
|
-2 358
|
-2 559 |
128 |
-2 431 |
| Maksetut eläkemuotoiset korvaukset |
-34
|
0
|
-34
|
-29 |
- |
-29 |
| Kannansiirtokulut |
-14
|
14
|
0
|
6 |
-6 |
0 |
| Maksetut korvaukset yhteensä |
-2 496
|
103
|
-2 393
|
-2 582
|
122
|
-2 460
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
Korvausvastuun muutos
|
|
|
|
|
|
|
| Tunnettujen vahinkojen korvausvastuun muutos |
29
|
31
|
61
|
-19 |
14 |
-5 |
| Tuntemattomien vahinkojen (IBNR) korvausvastuun muutos |
-109
|
-13
|
-122
|
-122 |
-19 |
-141 |
| Eläkemuotoisten korvausten korvausvastuun muutos |
-8
|
0
|
-8
|
23 |
0 |
23 |
| Korvausten selvittelykulut |
-15
|
0
|
-15
|
-9 |
- |
-9 |
| Korvausvastuun muutos yhteensä |
-103
|
18
|
-85
|
-127
|
-5
|
-132
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
Vahinkovakuutustoiminnan korvauskulut yhteensä
|
-2 598
|
121
|
-2 477
|
-2 709
|
117
|
-2 592
|
Eläkemuotoisten korvausten vastuuvelka arvostetaan yleisten vakuutusmatemaattisten periaatteiden mukaisesti. Huomioon otetaan odotettu inflaatio sekä kuolevuus. Vastaiset eläkesuoritukset diskontataan korolla, joka vastaa odotettavissa olevia sijoitustuottoja. Eläkemuotoisten korvausten diskonttauksen purkautumisen johdosta vakuutustekniseen tulokseen lisätään vastaava sijoitustuotto. Suomen vahinkovakuutuksen piiriin kuuluvien tuntemattomien eläkevahinkojen korvausvastuu diskontataan. Korvausvastuu oli vuonna 2009 noin 290 milj. euroa (303). Diskonttaamaton määrä oli 444 milj. euroa (467).
Lisäys johtuu suureksi osaksi työvahinkovakuutuksiin liittyvän korvausvastuun kasvusta.
Eläkemuotoisten korvausten vastuuvelkaa laskettaessa käytetyt korkokannat maittain (%)
|
|
|
2009
|
2008 |
|---|---|---|---|
| Ruotsi |
|
1,5 %
|
1,5 % |
| Suomi |
|
3,2 %
|
3,3 % |
| Tanska |
|
2,0 %
|
2,0 % |
Henkivakuutustoiminta
|
|
Maksetut korvaukset |
Korvausvastuun muutos |
Korvauskulut |
|||
|---|---|---|---|---|---|---|
| Milj. € |
2009
|
2008 |
2009
|
2008 |
2009
|
2008 |
|
Vakuutussopimukset
|
|
|
|
|
|
|
|
Henkivakuutus
|
|
|
|
|
|
|
| Vakuutukset, jotka ovat oikeutettuja harkinnanvaraiseen voitonjakoon |
-76
|
-135 |
-2
|
-1 |
-78
|
-136 |
| Muut vakuutukset |
-2
|
-1 |
0
|
0 |
-2
|
-1 |
| Sijoitussidonnaiset vakuutukset |
-121
|
-176 |
1
|
-2 |
-120
|
-178 |
|
Yhteensä
|
-199
|
-312
|
-1
|
-3
|
-200
|
-315
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
Eläkevakuutus
|
|
|
|
|
|
|
| Vakuutukset, jotka ovat oikeutettuja harkinnanvaraiseen voitonjakoon |
-306
|
-284 |
-65
|
-113 |
-371
|
-397 |
| Muut vakuutukset |
0
|
0 |
0
|
0 |
0
|
0 |
| Sijoitussidonnaiset vakuutukset |
-6
|
-5 |
-1
|
0 |
-7
|
-5 |
|
Yhteensä
|
-312
|
-289
|
-66
|
-113
|
-378
|
-402
|
|
|
|
|
|
|
|
|
| Jälleenvakuutus |
0
|
-1 |
0
|
0 |
0
|
-1 |
|
|
|
|
|
|
|
|
|
Vakuutussopimukset yhteensä
|
-511
|
-602
|
-67
|
-116
|
-577
|
-717
|
|
|
|
|
|
|
|
|
| Jälleenvakuuttajien osuus |
4
|
5 |
0
|
1 |
4
|
5 |
|
|
|
|
|
|
|
|
|
Vakuutussopimukset yhteensä
|
-507
|
-597
|
-68
|
-115
|
-575
|
-713
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
Sijoitussopimukset
|
|
|
|
|
|
|
|
Kapitalisaatiosopimukset
|
|
|
|
|
|
|
| Vakuutukset, jotka ovat oikeutettuja harkinnanvaraiseen voitonjakoon |
-27
|
-38 |
0
|
0 |
-27
|
-38 |
| Sijoitussidonnaiset vakuutukset |
-27
|
-12 |
0
|
0 |
-27
|
-12 |
|
Sijoitussopimukset yhteensä
|
-53
|
-50
|
0
|
0
|
-53
|
-50
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
Henkivakuutustoiminnan korvauskulut yhteensä
|
-560
|
-648
|
-68
|
-115
|
-628
|
-763
|
Henkivakuutustoiminnan maksetut korvaukset korvauslajeittain
| Milj. € |
2009
|
2008 |
|---|---|---|
|
Vakuutussopimukset
|
|
|
|
Henkivakuutus
|
|
|
| Takaisinostot |
-15
|
-23 |
| Kuolemantapauskorvaukset |
-24
|
-25 |
| Säästösummien takaisinmaksut |
-32
|
-82 |
| Vahingonselvittelykulut |
0
|
0 |
| Muut |
-8
|
-7 |
| Yhteensä |
-78
|
-136
|
|
|
|
|
|
Sijoitussidonnainen henkivakuutus
|
|
|
| Takaisinostot |
-71
|
-124 |
| Kuolemantapauskorvaukset |
-21
|
-22 |
| Säästösummien takaisinmaksut |
-29
|
-29 |
| Vahingonselvittelykulut |
0
|
0 |
| Muut |
0
|
0 |
| Yhteensä |
-121
|
-176
|
|
|
|
|
|
Eläkevakuutus
|
|
|
| Maksetut eläkkeet |
-291
|
-269 |
| Takaisinostot |
-9
|
-10 |
| Kuolemantapauskorvaukset |
-7
|
-4 |
| Vahingonselvittelykulut |
0
|
0 |
| Muut |
0
|
-1 |
| Yhteensä |
-306
|
-284
|
|
|
|
|
|
Sijoitussidonnainen eläkevakuutus
|
|
|
| Maksetut eläkkeet |
-1
|
-1 |
| Takaisinostot |
-3
|
-3 |
| Kuolemantapauskorvaukset |
-1
|
-1 |
| Muut |
0
|
0 |
| Yhteensä |
-6
|
-5
|
|
|
|
|
| Jälleenvakuutussopimukset |
0
|
-1 |
|
|
|
|
|
Vakuutussopimukset yhteensä
|
-511
|
-602
|
|
|
|
|
| Jälleenvakuuttajien osuus |
4
|
4 |
|
|
|
|
|
Vakuutussopimukset yhteensä
|
-507
|
-597
|
|
|
|
|
|
Sijoitussopimukset
|
|
|
|
Kapitalisaatiosopimukset
|
|
|
| Takaisinostot |
-1
|
-13 |
| Säästösummien takaisinmaksut |
-26
|
-25 |
| Muut |
0
|
0 |
| Yhteensä |
-27
|
-38
|
|
|
|
|
|
Sijoitussopimukset
|
|
|
|
Sijoitussidonnaiset kapitalisaatiosopimukset
|
|
|
| Takaisinostot |
-25
|
-5 |
| Säästösummien takaisinmaksut |
-2
|
-7 |
|
Yhteensä
|
-27
|
-12
|
|
|
|
|
|
Sijoitussopimukset yhteensä
|
-53
|
-50
|
|
|
|
|
|
Maksetut korvaukset, brutto
|
-564
|
-652 |
|
Maksetut korvaukset, netto
|
-560
|
-648 |
|
|
|
|
|
Konserni yhteensä
|
-3 105
|
-3 355
|
4. Vakuutus- ja sijoitussopimusten velkojen muutos
Vahinkovakuutustoiminta
| Milj. € |
2009
|
2008 |
|---|---|---|
| Vakuutusmaksuvastuun muutos |
-28
|
-12 |
| Jälleenvakuuttajien osuus |
-5
|
-2 |
|
Vahinkovakuutustoiminnan vakuutusmaksuvastuun muutos, netto
|
-33
|
-14
|
Henkivakuutustoiminta
| Milj. € |
2009
|
2008 |
|---|---|---|
|
Vakuutussopimukset
|
|
|
|
Henkivakuutus
|
|
|
| Sopimukset, jotka oikeuttavat harkinnanvaraiseen voitonjakoon |
19
|
114 |
| Muut sopimukset |
-1
|
-1 |
| Sijoitussidonnaiset sopimukset |
-138
|
301 |
| Yhteensä |
-119
|
414
|
|
|
|
|
|
Eläkevakuutus
|
|
|
| Sopimukset, jotka oikeuttavat harkinnanvaraiseen voitonjakoon |
96
|
88 |
| Muut sopimukset |
0
|
0 |
| Sijoitussidonnaiset sopimukset |
-285
|
171 |
| Yhteensä |
-189
|
259
|
|
|
|
|
| Jälleenvakuutussopimukset |
1
|
1 |
|
|
|
|
|
Vakuutussopimukset yhteensä
|
-307
|
675
|
|
|
|
|
| Jälleenvakuuttajien osuus |
0
|
0 |
|
|
|
|
|
Vakuutussopimukset yhteensä, netto
|
-307
|
675
|
|
|
|
|
|
Sijoitussopimukset
|
|
|
|
Kapitalisaatiosopimukset
|
|
|
| Sopimukset, jotka oikeuttavat harkinnanvaraiseen voitonjakoon |
6
|
42 |
| Sijoitussidonnaiset sopimukset |
-299
|
-36 |
| Sijoitussopimukset yhteensä |
-292
|
6
|
|
|
|
|
| Vakuutus- ja sijoitussopimusten velkojen muutos yhteensä, brutto | -600 | 681 |
|
|
|
|
|
Henkivakuutustoiminnan vakuutus- ja sijoitussopimusten velkojen muutos yhteensä, netto
|
-600
|
681
|
|
|
|
|
|
Konserni yhteensä
|
-633
|
667
|
5. Henkilöstökulut
Vahinkovakuutustoiminta
| Milj. € |
2009
|
2008 |
|---|---|---|
|
Henkilöstökulut
|
|
|
| Palkat ja palkkiot |
-330
|
-328 |
| Käteisvaroina toteutettavat osakeperusteiset maksut |
-4
|
-2 |
| Eläkekulut |
|
|
| - maksupohjaiset järjestelyt |
-49
|
-45 |
| - etuuspohjaiset järjestelyt (liitetieto 31) |
-26
|
-21 |
| Muut henkilösivukulut |
-62
|
-64 |
|
Vahinkovakuutustoiminnan henkilöstökulut yhteensä
|
-470
|
-460
|
Henkivakuutustoiminta
| Milj. € |
2009
|
2008 |
|---|---|---|
|
Henkilöstökulut
|
|
|
| Palkat ja palkkiot |
-23
|
-18 |
| Käteisvaroina toteutettavat osakeperusteiset maksut |
-1
|
0 |
| Eläkekulut – maksupohjaiset järjestelyt |
-3
|
-3 |
| Muut henkilösivukulut |
-2
|
-1 |
|
Henkivakuutustoiminnan henkilöstökulut yhteensä
|
-29
|
-23
|
Omistusyhteisö
| Milj. € |
2009
|
2008 |
|---|---|---|
|
Henkilöstökulut
|
|
|
| Palkat ja palkkiot |
-7
|
-7 |
| Käteisvaroina toteutettavat osakeperusteiset maksut |
-1
|
-2 |
| Eläkekulut – maksupohjaiset järjestelyt |
-2
|
-2 |
| Muut henkilösivukulut |
-1
|
-1 |
|
Omistusyhteisön henkilöstökulut yhteensä
|
-11
|
-11
|
|
|
|
|
|
Konserni yhteensä
|
-510
|
-494
|
Lisätiedot osakeperusteisista maksuista esitetään liitetiedossa 36 Kannustinjärjestelmät.
6. Liiketoiminnan muut kulut
Vahinkovakuutustoiminta
| Milj. € |
2009
|
2008 |
|---|---|---|
| Tietohallintokulut |
-93
|
-20 |
| Muut henkilöstökulut |
-16
|
-17 |
| Markkinointikulut |
-39
|
-41 |
| Poistot |
-20
|
-20 |
| Vuokrat |
-46
|
-49 |
| Vakuutusten aktivoitujen hankintamenojen muutos |
13
|
10 |
| Ensivakuutuksen palkkiot |
-139
|
-137 |
| Annetun jälleenvakuutuksen palkkiot |
18
|
20 |
| Muut |
-117
|
-219 |
|
Vahinkovakuutustoiminnan liiketoiminnan muut kulut yhteensä
|
-439
|
-473
|
Henkivakuutustoiminta
| Milj. € |
2009
|
2008 |
|---|---|---|
| Tietohallintokulut |
-11
|
-12 |
| Muut henkilöstökulut |
-1
|
-1 |
| Markkinointikulut |
-4
|
-4 |
| Poistot |
-3
|
-3 |
| Vuokrat |
-3
|
-3 |
| Ensivakuutuksen palkkiot |
-4
|
-9 |
| Tulevan jälleenvakuutuksen palkkiot |
-2
|
-1 |
| Annetun jälleenvakuutuksen palkkiot |
1
|
1 |
| Muut |
-19
|
-20 |
|
Henkivakuutustoiminnan liiketoiminnan muut kulut yhteensä
|
-46
|
-51
|
Vahinko- ja henkivakuutustoiminnan erä Muut sisältää mm. kulut viestinnästä, ulkopuolisista palveluista sekä muista hallintokuluista.
Omistusyhteisö
| Milj. € |
2009
|
2008 |
|---|---|---|
| Tietohallintokulut |
-1
|
-1 |
| Muut henkilöstökulut |
0
|
0 |
| Markkinointikulut |
-1
|
-1 |
| Poistot |
0
|
-1 |
| Vuokrat |
-3
|
-3 |
| Muut |
-12
|
-7 |
|
Omistusyhteisön liiketoiminnan muut kulut yhteensä
|
-17
|
-13
|
|
|
|
|
Omistusyhteisön erä Muut muodostuu mm. konsulttipalkkioista sekä vuokra- ja muista hallintokuluista.
| Segmenttien väliset eliminoinnit |
7
|
4 |
|---|---|---|
|
|
|
|
|
Konserni yhteensä
|
-495
|
-532
|
7. Vahinkovakuutustoiminnan tulosanalyysi
| Milj. € |
2009
|
2008 |
|---|---|---|
| Vakuutusmaksutuotot |
3 643
|
3 807 |
| Korvauskulut |
-2 717
|
-2 834 |
| Liikekulut |
-640
|
-662 |
| Muut vakuutustekniset tuotot ja kulut |
0
|
4 |
| Vakuutustoimintaan kohdistettu sijoitustoiminnan nettotuotto |
201
|
233 |
|
Vakuutustekninen kate
|
488
|
548
|
| Sijoitustoiminnan nettotuotto |
423
|
299 |
| Sijoitustoiminnan nettotuotto-osuuden siirto |
-261
|
-293 |
| Muut tuotot ja kulut |
-6
|
-5 |
|
Liikevoitto
|
644
|
549
|
Erittely tuloslaskelmaeriin sisältyvistä toimintokohtaisista liikekuluista
| Milj. € |
2009
|
2008 |
|---|---|---|
| Korvausten hoitokulut (korvauskulut) |
-239
|
-242 |
| Vakuutusten hankintamenot (liikekulut) |
-432
|
-434 |
| Vakuutustoiminnan hallintokulut (liikekulut) |
-239
|
-259 |
| Muuhun vakuutustekniseen toimintaan liittyvät hallintokulut (muut vakuutustekniset kulut) |
-22
|
-22 |
| Sijoitusten hoitokulut (sijoitustoiminnan kulut) |
-7
|
-12 |
|
Yhteensä
|
-939
|
-968
|
8. Vahinkovakuutustoiminnan vakuutuslajiryhmäkohtainen tulos
| Milj. € |
Tapaturma ja sairaus |
Moottoriajoneuvovastuu |
Moottoriajoneuvot, muut luokat |
Meri, lento ja tavaran- kuljetus |
Palo- ja muu omaisuus-vahinko |
Vastuu |
Luotto ja takaus |
|---|---|---|---|---|---|---|---|
| Vakuutusmaksutulo vakuutussopimuksista yhteensä, brutto |
|
|
|
|
|
|
|
|
2009
|
565
|
637
|
994
|
128
|
1 157
|
168
|
4
|
| 2008 |
568 |
680 |
1 086 |
145 |
1 205 |
168 |
2 |
| Vakuutusmaksutuotot vakuutussopimuksista yhteensä, brutto |
|
|
|
|
|
|
|
|
2009
|
555
|
640
|
1 018
|
128
|
1 142
|
165
|
3
|
| 2008 |
555 |
687 |
1 086 |
145 |
1 196 |
176 |
2 |
| Korvauskulut, brutto* |
|
|
|
|
|
|
|
|
2009
|
-419
|
-545
|
-722
|
-64
|
-798
|
-100
|
-1
|
| 2008 |
-404 |
-597 |
-753 |
-103 |
-805 |
-106 |
-1 |
| Liikekulut, brutto** |
|
|
|
|
|
|
|
|
2009
|
-108
|
-128
|
-166
|
-25
|
-185
|
-27
|
0
|
| 2008 |
-98 |
-145 |
-171 |
-23 |
-193 |
-31 |
0 |
| Jälleenvakuutustoiminnan tulos |
|
|
|
|
|
|
|
|
2009
|
0
|
0
|
-1
|
-20
|
-64
|
-2
|
0
|
| 2008 |
-3 |
0 |
-2 |
-10 |
-83 |
-35 |
0 |
| Vakuutustekninen tulos |
|
|
|
|
|
|
|
|
2009
|
28
|
-32
|
130
|
18
|
94
|
37
|
2
|
| 2008 |
49 |
-55 |
159 |
9 |
115 |
3 |
1 |
| Milj. € |
|
Oikeusturva |
Muut |
Ensivakuutus yhteensä |
Jälleen-vakuutus |
Elimi- noinnit |
Yhteensä |
|---|---|---|---|---|---|---|---|
| Vakuutusmaksutulo vakuutussopimuksista yhteensä, brutto |
|
|
|
|
|
|
|
|
2009
|
|
23
|
102
|
3 776
|
117
|
-6
|
3 888
|
| 2008 |
|
17 |
104 |
3 974 |
90 |
-7 |
4 057 |
| Vakuutusmaksutuotot vakuutussopimuksista yhteensä, brutto |
|
|
|
|
|
|
|
|
2009
|
|
19
|
97
|
3 767
|
98
|
-6
|
3 860
|
| 2008 |
|
17 |
103 |
3 966 |
85 |
-6 |
4 045 |
| Korvauskulut, brutto* |
|
|
|
|
|
|
|
|
2009
|
|
-12
|
-77
|
-2 738
|
-103
|
3
|
-2 838
|
| 2008 |
|
-12 |
-87 |
-2 868 |
-85 |
2 |
-2 951 |
| Liikekulut, brutto** |
|
|
|
|
|
|
|
|
2009
|
|
-4
|
-6
|
-649
|
-10
|
1
|
-658
|
| 2008 |
|
-2 |
-4 |
-668 |
-12 |
2 |
-678 |
| Jälleenvakuutustoiminnan tulos |
|
|
|
|
|
|
|
|
2009
|
|
0
|
3
|
-83
|
3
|
2
|
-77
|
| 2008 |
|
0 |
2 |
-132 |
25 |
5 |
-101 |
| Vakuutustekninen tulos |
|
|
|
|
|
|
|
|
2009
|
|
4
|
18
|
297
|
-11
|
1
|
287
|
| 2008 |
|
3 |
14 |
298 |
14 |
2 |
315 |
** Liikekuluihin sisältyy muita vakuutusteknisiä tuottoja 23 milj. euroa (26) ja muita vakuutusteknisiä kuluja 22 milj. euroa (22).
9. Osakekohtainen tulos
| Milj. € |
|
|
2009
|
2008 |
|---|---|---|---|---|
|
Osakekohtainen tulos
|
|
|
|
|
| Emoyhtiön omistajille kuuluva tilikauden voitto |
|
|
641
|
675 |
| Osakkeiden lukumäärän painotettu keskiarvo tilikauden aikana |
|
|
560
|
569 |
| Osakekohtainen tulos (EUR/osake) |
|
|
1,14
|
1,18 |
10. Rahoitusvarat ja -velat
Rahoitusvarat ja -velat on luokiteltu IAS 39.9 mukaisiin kategorioihin. Taulukossa on esitetty myös rahoitusvaroihin ja -velkoihin liittyvät korkotuotot ja -kulut, tuloslaskelmaan kirjatut realisoituneet ja realisoitumattomat voitot ja tappiot, arvonalentumistappiot sekä osinkotuotot. Taulukon rahoitusvarat sisältää tase-erät Rahoitusvarat, Sijoitussidonnaisten sopimusten katteena olevat sijoitukset sekä Käteiset varat.
|
|
2009
|
||||
|---|---|---|---|---|---|
| Milj. € | Kp-arvo | Korkotuotot/ Korkokulut | Voitot/ tappiot | Arvonal. tappiot | Osinko- tuotot |
|
|
|
|
|
|
|
|
RAHOITUSVARAT
|
|
|
|
|
|
|
Käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavat rahoitusvarat
|
|
|
|
|
|
| Johdannaissopimukset |
162
|
46
|
74
|
-
|
-
|
| Käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavaksi määritetyt rahoitusvarat |
2 579
|
25
|
377
|
-
|
1
|
|
|
|
|
|
|
|
|
Eräpäivään asti pidettävät sijoitukset
|
-
|
0
|
-
|
-
|
-
|
|
|
|
|
|
|
|
|
Lainat ja muut saamiset
|
801
|
18
|
7
|
-
|
-
|
|
|
|
|
|
|
|
|
Myytävissä olevat rahoitusvarat
|
15 075
|
569
|
178
|
-227
|
122
|
|
|
|
|
|
|
|
|
Konsernin rahoitusvarat yhteensä
|
18 616
|
658
|
637
|
-227
|
123
|
|
|
|
|
|
|
|
|
RAHOITUSVELAT
|
|
|
|
|
|
|
Käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavat rahoitusvelat
|
|
|
|
|
|
| Johdannaissopimukset |
127
|
-
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
Muut rahoitusvelat
|
1 971
|
-87
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
Konsernin rahoitusvelat yhteensä
|
2 098
|
-87
|
|
|
|
|
|
2008 |
||||
|---|---|---|---|---|---|
| Milj. € | Kp-arvo | Korkotuotot/ Korkokulut | Voitot/ tappiot | Arvonal. tappiot | Osinko- tuotot |
|
|
|
|
|
|
|
| RAHOITUSVARAT |
|
|
|
|
|
| Käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavat rahoitusvarat |
|
|
|
|
|
| Johdannaissopimukset |
470 |
4 |
152 |
- |
- |
| Käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavaksi määritetyt rahoitusvarat |
2 033 |
91 |
-696 |
- |
4 |
|
|
|
|
|
|
|
|
Eräpäivään asti pidettävät sijoitukset
|
1 |
0 |
- |
- |
- |
|
|
|
|
|
|
|
|
Lainat ja muut saamiset
|
472 |
37 |
-8 |
- |
- |
|
|
|
|
|
|
|
|
Myytävissä olevat rahoitusvarat
|
15 265 |
615 |
-19 |
-87 |
243 |
|
|
|
|
|
|
|
|
Konsernin rahoitusvarat yhteensä
|
18 241
|
748
|
-571
|
-87
|
247
|
|
|
|
|
|
|
|
| RAHOITUSVELAT |
|
|
|
|
|
| Käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavat rahoitusvelat |
|
|
|
|
|
| Johdannaissopimukset |
255 |
- |
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
| Muut rahoitusvelat |
1 014 |
-66 |
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
Konsernin rahoitusvelat yhteensä
|
1 269
|
-66
|
|
|
|
11. Aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet
Vahinkovakuutustoiminta
|
|
2009 | 2008 |
|---|---|---|
| Milj. € | Koneet ja kalusto | Koneet ja kalusto |
|
1.1.
|
|
|
| Hankintameno |
126
|
117 |
| Kertyneet poistot |
-100
|
-88 |
|
Kirjanpitoarvo 1.1.
|
27
|
29
|
|
|
|
|
|
Kirjanpitoarvo 1.1.
|
27
|
29 |
| Lisäykset |
8
|
11 |
| Vähennykset |
-1
|
-1 |
| Poistot |
-11
|
-11 |
| Valuuttakurssierot |
1
|
-1 |
|
Kirjanpitoarvo 31.12.
|
23
|
27
|
| |
|
|
|
31.12.
|
|
|
| Hankintameno |
134
|
126 |
| Kertyneet poistot |
-111
|
-100 |
|
Kirjanpitoarvo 31.12.
|
23
|
27
|
Henkivakuutustoiminta
|
|
|
2009
|
|
|
2008 |
|
|---|---|---|---|---|---|---|
| Milj. € |
Maa-alueet ja rakennukset |
Koneet ja kalusto |
Yhteensä |
Maa-alueet ja rakennukset |
Koneet ja kalusto |
Yhteensä |
|
1.1.
|
|
|
|
|
|
|
| Hankintameno |
4
|
6
|
10
|
4 |
5 |
10 |
| Kertyneet poistot |
0
|
-4
|
-5
|
0 |
-4 |
-4 |
|
Kirjanpitoarvo 1.1.
|
4
|
1
|
5
|
4
|
1
|
5
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
Kirjanpitoarvo 1.1.
|
4
|
1
|
5
|
4 |
1 |
6 |
| Lisäykset |
-
|
0
|
0
|
- |
0 |
0 |
| Vähennykset |
-
|
-
|
-
|
- |
0 |
0 |
| Poistot |
0
|
0
|
0
|
0 |
0 |
-1 |
|
Kirjanpitoarvo 31.12.
|
4
|
1
|
5
|
4
|
1
|
6
|
| |
|
|
|
|
|
|
|
31.12.
|
|
|
|
|
|
|
| Hankintameno |
4
|
6
|
10
|
4 |
6 |
10 |
| Kertyneet poistot |
0
|
-5
|
-5
|
0 |
-4 |
-5 |
|
Kirjanpitoarvo 31.12.
|
4
|
1
|
5
|
4
|
1
|
5
|
Omistusyhteisö
|
|
|
2009
|
|
|
2008 |
|
|---|---|---|---|---|---|---|
| Milj. € |
Maa-alueet ja rakennukset |
Koneet ja kalusto |
Yhteensä |
Maa-alueet ja rakennukset |
Koneet ja kalusto |
Yhteensä |
|
1.1.
|
|
|
|
|
|
|
| Hankintameno |
2
|
5
|
7
|
2 |
5 |
7 |
| Kertyneet poistot |
-1
|
-1
|
-2
|
-1 |
0 |
-1 |
|
Kirjanpitoarvo 1.1.
|
1
|
4
|
5
|
1
|
4
|
6
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
Kirjanpitoarvo 1.1.
|
1
|
4
|
5
|
1 |
4 |
6 |
| Lisäykset |
-
|
0
|
0
|
0 |
0 |
0 |
| Poistot |
0
|
0
|
0
|
0 |
0 |
0 |
|
Kirjanpitoarvo 31.12.
|
1
|
4
|
5
|
1
|
4
|
5
|
| |
|
|
|
|
|
|
|
31.12.
|
|
|
|
|
|
|
| Hankintameno |
2
|
5
|
7
|
2 |
5 |
7 |
| Kertyneet poistot |
-1
|
-1
|
-2
|
-1 |
-1 |
-2 |
|
Kirjanpitoarvo 31.12.
|
1
|
4
|
5
|
1
|
4
|
5
|
| Milj. € |
2009
|
2008 |
|---|---|---|
|
Konserni yhteensä
|
34
|
38 |
Segmenttien tase-erä koneet ja kalusto sisältää atk-laitteet ja toimistokalusteet.
12. Sijoituskiinteistöt
Vahinkovakuutustoiminta
| Milj. € |
2009
|
2008 |
|---|---|---|
|
1.1.
|
|
|
| Hankintameno |
33
|
56 |
| Kertyneet poistot |
-5
|
-4 |
| Kertyneet arvonalentumiset |
-1
|
-11 |
| Kirjanpitoarvo 1.1. |
28
|
41
|
|
|
|
|
|
Kirjanpitoarvo 1.1.
|
28
|
41 |
| Lisäykset |
0
|
1 |
| Vähennykset |
0
|
-25 |
| Poistot |
-1
|
-1 |
| Arvonalentumistappiot |
0
|
0 |
| Arvonalentumistappioiden peruutukset |
0
|
10 |
| Valuuttakurssierot |
0
|
1 |
|
Kirjanpitoarvo 31.12.
|
28
|
28
|
|
|
|
|
|
31.12.
|
|
|
| Hankintameno |
34
|
33 |
| Kertyneet poistot |
-5
|
-5 |
| Kertyneet arvonalentumiset |
-1
|
-1 |
|
Kirjanpitoarvo 31.12.
|
28
|
28 |
|
|
|
|
| Vuokratuotot sijoituskiinteistöistä |
3
|
2 |
|
|
|
|
|
Sijoitusomaisuuteen sisältyvät muulla sopimuksella vuokralle annetut kiinteistöt
|
|
|
|
Ei-purettavissa olevat vähimmäisvuokrat
|
|
|
| yhden vuoden kuluessa |
1
|
1 |
| yli yhden vuoden ja enintään viiden vuoden kuluttua |
0
|
1 |
| yli viiden vuoden kuluessa |
0
|
- |
|
Yhteensä
|
1
|
2
|
|
|
|
|
|
Kiinteistökulut
|
|
|
| välittömät hoitokulut kiinteistöistä, jotka ovat kerryttäneet vuokratuottoa kaudella |
-2
|
-1 |
| välittömät hoitokulut kiinteistöistä, jotka eivät ole kerryttäneet vuokratuottoa kaudella |
-1
|
-1 |
|
Yhteensä
|
-3
|
-2
|
|
|
|
|
|
Vahinkovakuutuksen sijoituskiinteistöjen käypä arvo 31.12.
|
24
|
24 |
Henkivakuutustoiminta
| Milj. € |
2009
|
2008 |
|---|---|---|
|
1.1.
|
|
|
| Hankintameno |
154
|
157 |
| Kertyneet poistot |
-38
|
-35 |
| Kertyneet arvonalentumiset |
-16
|
-17 |
|
Kirjanpitoarvo 1.1.
|
100
|
105
|
|
|
|
|
|
Kirjanpitoarvo 1.1.
|
100
|
105 |
| Lisäykset |
1
|
1 |
| Vähennykset |
-11
|
-4 |
| Poistot |
-3
|
-3 |
| Arvonalentumistappiot |
0
|
1 |
|
Kirjanpitoarvo 31.12.
|
87
|
100
|
|
|
|
|
|
31.12.
|
|
|
| Hankintameno |
139
|
154 |
| Kertyneet poistot |
-37
|
-38 |
| Kertyneet arvonalentumiset |
-16
|
-16 |
|
Kirjanpitoarvo 31.12.
|
87
|
100
|
|
|
|
|
| Vuokratuotot sijoituskiinteistöistä |
16
|
17 |
|
|
|
|
|
Sijoitusomaisuuteen sisältyvät muulla sopimuksella vuokralle annetut kiinteistöt
|
|
|
|
Ei-purettavissa olevat vähimmäisvuokrat
|
|
|
| yhden vuoden kuluessa |
5
|
8 |
| yli yhden vuoden ja enintään viiden vuoden kuluttua |
7
|
6 |
| yli viiden vuoden kuluttua |
7
|
5 |
|
Yhteensä
|
19
|
20
|
|
|
|
|
| Kaudella tuloutetut muuttuvat vuokrat yhteensä |
0
|
0 |
|
|
|
|
|
Kiinteistökulut
|
|
|
| välittömät hoitokulut kiinteistöistä, jotka ovat kerryttäneet vuokratuottoa kaudella |
-7
|
-7 |
| välittömät hoitokulut kiinteistöistä, jotka eivät ole kerryttäneet vuokratuottoa kaudella |
0
|
0 |
|
Yhteensä
|
-7
|
-7
|
|
|
|
|
|
Henkivakuutuksen sijoituskiinteistöjen käypä arvo 31.12.
|
100
|
118 |
Omistusyhteisö
| Milj. € |
2009
|
2008 |
|---|---|---|
|
1.1.
|
|
|
| Hankintameno |
27
|
29 |
| Kertyneet poistot |
0
|
0 |
| Kertyneet arvonalentumiset |
-17
|
-17 |
|
Kirjanpitoarvo 1.1.
|
10
|
12
|
|
|
|
|
|
Kirjanpitoarvo 1.1.
|
10
|
12 |
| Vähennykset |
-
|
-2 |
| Poistot |
0
|
0 |
|
Kirjanpitoarvo 31.12.
|
10
|
10
|
|
|
|
|
|
31.12.
|
|
|
| Hankintameno |
27
|
27 |
| Kertyneet poistot |
0
|
0 |
| Kertyneet arvonalentumiset |
-17
|
-17 |
|
Kirjanpitoarvo 31.12.
|
10
|
10
|
|
|
|
|
| Vuokratuotot sijoituskiinteistöistä |
2
|
2 |
|
|
|
|
|
Sijoitusomaisuuteen sisältyvät muulla sopimuksella vuokralle annetut kiinteistöt
|
|
|
|
Ei-purettavissa olevat vähimmäisvuokrat
|
|
|
| yhden vuoden kuluessa |
0
|
1 |
| yli yhden vuoden ja enintään viiden vuoden kuluttua |
-
|
0 |
|
Yhteensä
|
0
|
2
|
|
|
|
|
|
Kiinteistökulut |
|
|
| välittömät hoitokulut kiinteistöistä, jotka ovat kerryttäneet vuokratuottoa kaudella |
-1
|
0 |
| välittömät hoitokulut kiinteistöistä, jotka eivät ole kerryttäneet vuokratuottoa kaudella |
0
|
1 |
|
Yhteensä
|
-1
|
1
|
|
|
|
|
|
Omistusyhteisön sijoituskiinteistöjen käypä arvo 31.12.
|
14
|
14 |
|
|
|
|
|
Konserni yhteensä
|
124
|
138
|
Konsernin sijoituskiinteistöjen käyvät arvot arvioitu kokonaisuudessaan itse markkinoilta saadun vertailuaineiston perusteella.
Segmenttien sijoituskiinteistöjen tilat vuokrataan markkinaehtoisilla, peruuttamattomilla vuokrasopimuksilla. Vuokrasopimusten pituudet vaihtelevat toistaiseksi voimassa olevista monivuotisiin sopimuksiin.
13. Aineettomat hyödykkeet
Vahinkovakuutustoiminta
|
|
2009
|
|||
|---|---|---|---|---|
| Milj. € | Liikearvo | Asiakas-suhteet |
Muut aineettomat hyödykkeet |
Yhteensä |
|
1.1.
|
|
|
|
|
| Hankintameno |
479
|
47
|
101
|
627
|
| Kertyneet poistot |
-
|
-34
|
-98
|
-132
|
|
Kirjanpitoarvo 1.1.
|
479
|
13
|
3
|
495
|
|
|
|
|
|
|
|
Kirjanpitoarvo 1.1.
|
479
|
13
|
3
|
495
|
| Valuuttakurssierot |
27
|
1
|
0
|
28
|
| Lisäykset |
|
|
|
|
| Erikseen hankitut |
-
|
-
|
5
|
5
|
| Vähennykset |
-
|
-
|
0
|
0
|
| Poistot |
-
|
-7
|
-1
|
-8
|
|
Kirjanpitoarvo 31.12.
|
506
|
6
|
8
|
520
|
| |
|
|
|
|
|
31.12.
|
|
|
|
|
| Hankintameno |
506
|
47
|
107
|
660
|
| Kertyneet poistot |
-
|
-41
|
-99
|
-140
|
|
Kirjanpitoarvo 31.12.
|
506
|
6
|
8
|
521
|
|
|
2008 |
|||
|---|---|---|---|---|
| Milj. € | Liikearvo | Asiakas-suhteet | Muut aineettomat hyödykkeet | Yhteensä |
|
1.1.
|
|
|
|
|
| Hankintameno |
530 |
47 |
99 |
676 |
| Kertyneet poistot |
- |
-26 |
-96 |
-122 |
|
Kirjanpitoarvo 1.1.
|
530
|
21
|
3
|
554
|
|
|
|
|
|
|
|
Kirjanpitoarvo 1.1.
|
530 |
21 |
3 |
554 |
| Valuuttakurssierot |
-69 |
-1 |
0 |
-70 |
| Lisäykset |
|
|
|
|
| Erikseen hankitut |
- |
- |
3 |
3 |
| Liiketoimintojen yhdistämisen kautta hankittu |
19 |
- |
- |
19 |
| Vähennykset |
- |
- |
0 |
0 |
| Poistot |
- |
-8 |
-2 |
-9 |
|
Kirjanpitoarvo 31.12.
|
479
|
13
|
4
|
495
|
| |
|
|
|
|
|
31.12.
|
|
|
|
|
| Hankintameno |
479 |
47 |
101 |
627 |
| Kertyneet poistot |
- |
-34 |
-98 |
-132 |
|
Kirjanpitoarvo 31.12.
|
479
|
13
|
4
|
495
|
Asiakassuhteille kohdistettu aineeton hyödyke on syntynyt If-hankinnan yhteydessä vuonna 2004, kun osa hankintamenosta on kohdistettu If-konsernin vakuutussopimuksille. Tase-erä poistetaan kuudessa vuodessa tasapoistoin.
Henkivakuutustoiminta
|
|
2009
|
2008 |
||||
|---|---|---|---|---|---|---|
| Milj. € | Liikearvo |
Muut aineettomat hyödykkeet |
Yhteensä | Liikearvo |
Muut aineettomat hyödykkeet |
Yhteensä |
|
1.1.
|
|
|
|
|
|
|
| Hankintameno |
153
|
32
|
185
|
153 |
26 |
179 |
| Kertyneet poistot |
-
|
-18
|
-18
|
- |
-15 |
-15 |
| Kirjanpitoarvo 1.1. |
153
|
14
|
167
|
153
|
11
|
164
|
|
|
|
|
|
|
|
|
| Kirjanpitoarvo 1.1. |
153
|
14
|
167
|
153 |
11 |
164 |
| Lisäykset |
-
|
3
|
3
|
- |
6 |
6 |
| Vähennykset |
-
|
-
|
-
|
- |
0 |
0 |
| Poistot |
-
|
-3
|
-3
|
- |
-2 |
-2 |
| Kirjanpitoarvo 31.12. |
153
|
14
|
167
|
153
|
14
|
167
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
31.12.
|
|
|
|
|
|
|
| Hankintameno |
153
|
34
|
188
|
153 |
32 |
185 |
| Kertyneet poistot |
-
|
-20
|
-20
|
- |
-18 |
-18 |
| Kirjanpitoarvo 31.12. |
153
|
14
|
167
|
153
|
14
|
167
|
Omistusyhteisö
|
|
2009
|
2008 |
|---|---|---|
| Milj, € |
Muut aineettomat hyödykkeet |
Muut aineettomat hyödykkeet |
|
1.1.
|
|
|
| Hankintameno |
30
|
30 |
| Kertyneet poistot |
-20
|
-20 |
| Kertyneet arvonalentumiset |
-9
|
-9 |
|
Kirjanpitoarvo 1.1.
|
0
|
0
|
|
|
|
|
|
Kirjanpitoarvo 1.1.
|
0
|
23 |
| Vähennykset |
-
|
- |
| Poistot |
0
|
0 |
|
Kirjanpitoarvo 31.12.
|
0
|
23
|
| |
|
|
|
31.12.
|
|
|
| Hankintameno |
30
|
30 |
| Kertyneet poistot |
-20
|
-20 |
| Kertyneet arvonalentumiset |
-9
|
-9 |
|
Kirjanpitoarvo 31.12.
|
0
|
0
|
|
|
|
|
|
|
2009
|
2008 |
| Konserni yhteensä |
688
|
663 |
|
|
|
|
Segmenttien muut aineettomat hyödykkeet koostuvat pääosin atk-ohjelmistojen hankinnoista.
Poistot ja arvonalentumiset sisältyvät tuloslaskelman erään Liiketoiminnan muut kulut.
Liikearvon arvonalentumistestaus
Liikearvojen osalta on suoritettu IAS 36 Omaisuuden arvonalentuminen -standardin tarkoittama arvonalentumistestaus. Testauksien perusteella ei ole kirjattu arvonalentumisia.
Arvonalentumistestausta varten Sampo määrittelee kerrytettävissä olevan rahamäärän käyttöarvoon perustuen niille rahavirtaa tuottaville yksiköille, joille liikearvoa on kohdistettu. Sampo on määritellyt tällaisiksi yksiköiksi If-alakonsernin sekä Mandatum Henkivakuutusosakeyhtiön (jäljempänä Mandatum Life).
Ifin kerrytettävissä olevat rahamäärät on määritetty käyttäen diskontattua rahavirtamallia. Malli pohjautuu historiatietojen lisäksi Sammon johdon parhaisiin arvioihin taloudellisista olosuhteista kuten myyntimääristä, marginaaleista sekä tuotto- ja kustannuskehityksestä. Mandatum Lifen käyttöarvomalli pohjautuu olennaisilta osilta ns. embedded value -malliin, jossa olemassa olevien vakuutussopimusten arvioidut rahavirrat perustuvat johdon hyväksymiin talousarvioihin sekä historiatietoihin mm. vakuutussopimusten takaisinostoista sekä kuoleman- ja vahinkotapahtumien tiheyksistä. Ifin saadut rahavirrat on diskontattu ennen veroja määritetyllä korolla 11,8 %. Mandatum Lifen rahavirtojen diskonttaukseen on käytetty pääoman painotettua keskimääräistä kustannusta (weighted average cost of capital) 10,8 %:ia.
Johdon hyväksymät If-konsernin rahavirtoja koskevat ennusteet kattavat vuodet 2010 – 2012. Tämän ajanjakson jälkeiset kassavirrat on ekstrapoloitu käyttäen 3 %:n kasvuvauhtia. Niille markkinoille, joilla Mandatum Life toimii, on käytetty 2 %:n kasvuvauhtia vuoden 2009 jälkeisille kausille.
Johto katsoo, että ei mikään jokseenkin mahdollinen muutos käytettyihin keskeisiin oletuksiin saisi aikaan sitä, että yksikköjen kirjanpitoarvot ylittäisivät niiden kerrytettävissä olevat rahamäärät.
14. Sijoitukset osakkuusyrityksissä
| Milj. € |
2009
|
2008 |
|---|---|---|
| Osuudet 1.1. |
5
|
9 |
| Osuus kauden tuloksesta |
0
|
1 |
| Lisäykset |
5 168
|
- |
| Vähennykset |
-2
|
-4 |
| Muuntoerot |
0
|
0 |
|
Osuudet 31.12.
|
5 172
|
5
|
Osakkuusyritysten kirjanpitoarvoon 31.12.2009 sisältyy Nordean hankinnasta syntynyttä liikearvoa 866 milj. e (-). Osuus kauden tuloksesta ei sisällä osuutta Nordean tuloksesta, koska yhdistely osakkuusyhtiönä tapahtui 31.12.2009.
Pääomaosuusmenetelmällä yhdistellyt osakkuusyhtiöt 31.12.2009
| Milj. € Nimi |
Kirjanpitoarvo |
Käypä arvo* |
Omistus- osuus, % |
Varat/velat |
Liikevaihto |
Voitto/tappio |
|---|---|---|---|---|---|---|
| Nordea Bank Abp |
5 168
|
5 756
|
20,05
|
507 544 / 485 124 |
9 073
|
2 318
|
| Autovahinkokeskus Oy |
2
|
|
35,54
|
7 / 1
|
7
|
1
|
Muut osakkuusyhtiöt**
| Milj. € Nimi |
|
|
|
Varat/velat |
Liikevaihto |
Voitto/tappio |
|---|---|---|---|---|---|---|
| Consulting AB Lennemark & Andersson |
|
|
|
9 / 6
|
11
|
1
|
| Euro-Center Holding A/S |
|
|
|
6 / 4
|
9
|
1
|
Pääomaosuusmenetelmällä yhdistellyt osakkuusyhtiöt 31.12.2008
| Milj. € Nimi |
Kirjanpitoarvo |
Käypä arvo* |
Omistus- osuus, % |
Varat/velat |
Liikevaihto |
Voitto/tappio |
|---|---|---|---|---|---|---|
| Henkivakuutusosakeyhtiö Retro |
1 |
|
24,21 |
37 / 32 |
4 |
2 |
| Autovahinkokeskus Oy |
2 |
|
35,54 |
7 / 2 |
7 |
1 |
| Vahinkopalvelu Oy |
0 |
|
20,00 |
1 / 0 |
3 |
0 |
Muut osakkuusyhtiöt**
| Milj. € Nimi |
|
|
|
Varat/velat |
Liikevaihto |
Voitto/tappio |
|---|---|---|---|---|---|---|
| Consulting AB Lennemark & Andersson |
|
|
|
8 / 5 |
10 |
1 |
| Euro-Center Holding A/S |
|
|
|
5 / 3 |
10 |
1 |
* Kun on olemassa julkinen hintanoteeraus.
** Jätetty yhdistelemättä, koska yhdistelemisellä ei olennaista vaikutusta konsernin tilinpäätökseen.
Sammon omistus Nordeassa
Sammon omistusosuus Nordea Bank Abp:ssä ylitti 20 prosentin rajan joulukuun 11. päivänä ja oli vuoden päättyessä 20,05 prosenttia. Tämän seurauksena Nordea on yhdistelty Sammon konsernitilinpäätökseen osakkuusyrityksenä 31.12.2009 alkaen.
Nordea on kansainvälinen pankki, jolla on johtava asema suuryrityspalveluissa sekä vähittäispankki- ja private banking-toiminnassa. Nordealla on noin 1 400 konttoria, puhelinpalvelu kaikissa Pohjoismaissa sekä verkkopankki. Konsernilla on myös Pohjoismaiden ja Itämeren alueen laajin jakeluverkosto, johon kuuluu yli 260 konttoria Venäjällä, Puolassa, Liettuassa, Latviassa ja Virossa.
Sammon osuus (20,05 prosenttia) Nordean taseesta 31.12.2009
| Milj. € |
|
|
|
|
|
|
|---|---|---|---|---|---|---|
| Varat yhteensä |
|
|
|
|
|
101 763 |
| Velat yhteensä |
|
|
|
|
|
97 283 |
|
Oma pääoma yhteensä
|
|
|
|
|
|
4 479
|
|
|
|
|
|
|
|
|
| Sijoituksen hankintameno Sammossa |
|
|
|
|
|
5 168 |
|
|
|
|
|
|
|
|
| Hankintaa vastaavat nettovarat |
|
|
|
|
|
4 479 |
| Osuus Nordean taseeseen sisältyneestä liikearvosta |
|
|
|
|
|
-490 |
|
|
|
|
|
|
|
3 989 |
|
|
|
|
|
|
|
|
| Nettovarojen määrän ylittävä osuus hankintamenosta |
|
|
|
|
|
1 179 |
|
|
|
|
|
|
|
|
| Kohdistettu muihin aineettomiin hyödykkeisiin |
|
|
|
|
|
|
| - asiakassuhteet* |
|
|
|
|
|
330 |
| - muut pitkävaikutteiset |
|
|
|
|
|
95 |
|
|
|
|
|
|
|
|
| Laskennallinen verovelka kohdistuksista |
|
|
|
|
|
-112 |
|
|
|
|
|
|
|
|
| Hankintaan liittyvä liikearvo |
|
|
|
|
|
866 |
|
|
|
|
|
|
|
|
| * Poistojen kokonaisvaikutus (10 vuotta) |
|
|
|
|
|
243 |
| Vuosipoisto |
|
|
|
|
|
24 |
|
|
|
|
|
|
|
|
15. Rahoitusvarat
Konsernin rahoitusvarat koostuvat sijoituksista johdannaissopimuksiin, käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavaksi määritetyistä rahoitusvaroista, eräpäivään asti pidettävistä sijoituksista, lainoista ja muista saamisista sekä myytävissä olevista rahoitusvaroista. Omistusyhteisösegmentti sisältää lisäksi sijoitukset tytäryhtiöosakkeisiin.
Johdannaissopimuksia konsernissa voidaan tehdä sekä kaupankäynti- että suojaamistarkoituksessa. Käytettäviä instrumentteja ovat valuutta-, korko- ja osakejohdannaiset. Vahinkovakuutustoiminnassa on tilikaudella sovellettu käyvän arvon suojausta. Henkivakuutustoiminnassa on käytetty sekä käyvän arvon että rahavirran suojausta.
Vahinkovakuutustoiminta
| Milj. € |
2009
|
2008 |
|---|---|---|
| Johdannaissopimukset |
84
|
362 |
| Käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavaksi määritetyt rahoitusvarat |
163
|
355 |
| Lainat ja muut saamiset |
3
|
1 |
| Myytävissä olevat rahoitusvarat |
9 998 |
8 155 |
|
Vahinkovakuutustoiminta yhteensä
|
10 248 |
8 874
|
Henkivakuutustoiminta
| Milj. € |
2009
|
2008 |
|---|---|---|
| Johdannaissopimukset |
66
|
108 |
| Käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavaksi määritetyt rahoitusvarat |
50
|
41 |
| Eräpäivään asti pidettävät sijoitukset |
-
|
1 |
| Lainat ja muut saamiset |
26
|
5 |
| Myytävissä olevat rahoitusvarat |
5 074 |
4 348 |
|
Henkivakuutustoiminta yhteensä
|
5 216 |
4 503
|
Omistusyhteisö
| Milj. € |
2009
|
2008 |
|---|---|---|
| Johdannaissopimukset |
12
|
- |
| Lainat ja muut saamiset |
1
|
1 |
| Myytävissä olevat rahoitusvarat |
172
|
2 890 |
| Sijoitukset tytäryhtiöissä |
2 370 |
2 370 |
|
Omistusyhteisö yhteensä
|
2 554 |
5 260
|
|
|
|
|
| Segmenttien väliset eliminoinnit |
-2 538 |
-2 498 |
|
|
|
|
|
Konserni yhteensä
|
15 479 |
16 139
|
Vahinkovakuutustoiminta
Johdannaissopimukset
|
|
2009
|
2008 |
||||
|---|---|---|---|---|---|---|
|
|
|
Käypä arvo |
|
Käypä arvo |
||
| Milj. € |
Kohde- etuus nimellisarvo |
Saamiset | Velat | Kohde- etuus nimellisarvo |
Saamiset | Velat |
|
Kaupankäyntitarkoituksessa pidettävät johdannaissopimukset
|
|
|
|
|
|
|
|
Korkojohdannaiset
|
|
|
|
|
|
|
| OTC-johdannaiset |
|
|
|
|
|
|
| Koronvaihtosopimukset |
435
|
18
|
0
|
23 |
19 |
4 |
|
|
|
|
|
|
|
|
| Pörssijohdannaiset |
|
|
|
|
|
|
| Korkofutuurit |
308
|
4
|
0
|
55 |
0 |
0 |
| Korko-optiot, ostetut ja myydyt |
106
|
0
|
0
|
- |
- |
- |
|
Korkojohdannaiset yhteensä
|
849
|
22
|
0
|
78
|
19
|
4
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
Valuuttajohdannaiset
|
|
|
|
|
|
|
| OTC-johdannaiset |
|
|
|
|
|
|
| Valuuttatermiinit |
3 335 |
62
|
88
|
4 930 |
342 |
247 |
| Valuuttaoptiot, ostetut ja myydyt |
30
|
0
|
0
|
47 |
0 |
1 |
| Valuuttajohdannaiset yhteensä |
3 365
|
62
|
88
|
4 977
|
343
|
247
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
Osakejohdannaiset
|
|
|
|
|
|
|
| OTC-johdannaiset |
|
|
|
|
|
|
| Osake- ja osakeindeksioptiot |
1
|
0
|
0
|
- |
- |
- |
|
|
|
|
|
|
|
|
|
Vahinkovakuutuksen kaupankäyntitarkoituksessa pidettävät johdannaissopimukset yhteensä |
4 215 |
84
|
88
|
5 055 |
362 |
251 |
|
|
|
|
|
|
|
|
|
Suojaavat johdannaissopimukset
|
|
|
|
|
|
|
| Käypää arvoa suojaavat |
217
|
-
|
0
|
- |
- |
- |
| Valuuttarmiinit |
|
|
|
|
|
|
|
Vahinkovakuutuksen johdannaissopimukset yhteensä
|
4 432
|
84
|
89
|
5 055
|
362
|
251
|
Muut rahoitusvarat
| Milj. € |
2009
|
2008 |
|---|---|---|
|
Käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavaksi määritetyt rahoitusvarat
|
|
|
|
Saamistodistukset
|
|
|
| Julkisyhteisöjen liikkeeseenlaskemat |
66
|
122 |
| Muut saamistodistukset |
70
|
211 |
| Saamistodistukset yhteensä |
136
|
333
|
|
|
|
|
| Saamistodistuksista julkisesti noteerattuja 134 milj. euroa (290). |
|
|
|
|
|
|
|
Osakkeet ja osuudet
|
|
|
| Julkisesti noteeratut |
25
|
19 |
| Muut |
0
|
1 |
| Osakkeet ja osuudet yhteensä |
25
|
20
|
|
|
|
|
|
Käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavaksi määritetyt rahoitusvarat yhteensä
|
161
|
354
|
|
|
|
|
|
Lainat ja muut saamiset
|
|
|
| Jälleenvakuutustalletesaamiset |
1
|
1 |
| Muut |
2
|
- |
|
Lainat ja muut saamiset yhteensä
|
3
|
1
|
|
|
|
|
|
Myytävissä olevat rahoitusvarat
|
|
|
| Saamistodistukset |
|
|
| Julkisyhteisöjen liikkeeseenlaskemat |
1 566 |
2 038 |
| Muut saamistodistukset |
7 231 |
5 633 |
| Saamistodistukset yhteensä |
8 797 |
7 671
|
|
|
|
|
| Saamistodistuksista julkisesti noteerattuja 8 311 milj. euroa (7 278). |
|
|
|
|
|
|
| Osakkeet ja osuudet |
|
|
| Julkisesti noteeratut |
1 166 |
417 |
| Muut |
36
|
69 |
| Osakkeet ja osuudet yhteensä |
1 202 |
486
|
|
|
|
|
|
Myytävissä olevat rahoitusvarat yhteensä
|
10 000 |
8 157
|
|
|
|
|
| Vahinkovakuutustoiminnan myytävissä olevat arvopaperit sisältävät arvonalentumistappioita 170 milj. euroa (85). |
||
|
|
|
|
|
Vahinkovakuutustoiminnan rahoitusvarat yhteensä
|
10 248
|
8 874
|
|
|
|
|
Henkivakuutustoiminta
Johdannaissopimukset
|
|
2009
|
2008 |
||||
|---|---|---|---|---|---|---|
|
|
|
Käypä arvo |
|
Käypä arvo |
||
| Milj. € | Kohde- etuus nimellisarvo |
Saamiset | Velat | Kohde- etuus nimellisarvo |
Saamiset | Velat |
|
Kaupankäyntitarkoituksessa pidettävät johdannaissopimukset
|
|
|
|
|
|
|
|
Korkojohdannaiset
|
|
|
|
|
|
|
| OTC-johdannaiset |
|
|
|
|
|
|
| Koronvaihtosopimukset |
766
|
41
|
-
|
1 062 |
55 |
0 |
|
|
|
|
|
|
|
|
| Pörssijohdannaiset |
|
|
|
|
|
|
| Korkofutuurit |
340
|
7
|
-
|
- |
- |
- |
| Korko-optiot, ostetut ja myydyt |
300
|
4
|
3
|
- |
- |
- |
| Yhteensä |
640
|
10
|
3
|
- |
- |
- |
|
Korkojohdannaiset yhteensä
|
1 406 |
51
|
3
|
1 062
|
55
|
0
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
Valuuttajohdannaiset
|
|
|
|
|
|
|
| OTC-johdannaiset |
|
|
|
|
|
|
| Valuuttatermiinit |
724
|
3
|
18
|
459 |
17 |
1 |
| OTC-valuuttaoptiot ostetut ja myydyt |
128
|
1
|
1
|
126 |
2 |
3 |
|
Valuuttajohdannaiset yhteensä
|
852
|
4
|
19
|
585
|
19
|
4
|
|
|
2009
|
2008 |
||||
|---|---|---|---|---|---|---|
|
|
|
Käypä arvo |
|
Käypä arvo |
||
| Milj. € |
Kohde- etuus nimellisarvo |
Saamiset | Velat | Kohde- etuus nimellisarvo |
Saamiset | Velat |
|
Raaka-ainejohdannaiset
|
|
|
|
|
|
|
| OTC-johdannaiset |
|
|
|
|
|
|
| Swap-sopimukset |
14
|
-
|
0
|
- |
- |
- |
|
|
|
|
|
|
|
|
|
Henkivakuutuksen kaupankäyntitarkoituksessa pidettävät johdannaissopimukset yhteensä
|
2 272 |
54
|
22
|
1 647 |
74 |
4 |
|
|
|
|
|
|
|
|
|
Suojaamistarkoituksessa pidettävät johdannaissopimukset
|
|
|
|
|
|
|
| Käypää arvoa suojaavat |
|
|
|
|
|
|
| Valuuttatermiinit |
227
|
-
|
10
|
226 |
16 |
0 |
|
|
|
|
|
|
|
|
|
Rahavirtoja suojaavat johdannaissopimukset
|
|
|
|
|
|
|
| Koronvaihtosopimukset |
365
|
12
|
-
|
829 |
19 |
0 |
|
|
|
|
|
|
|
|
|
Henkivakuutuksen suojaamistarkoituksessa pidettävät johdannaissopimukset yhteensä |
591
|
12
|
10
|
1 055
|
35
|
0
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
Henkivakuutuksen johdannaissopimukset yhteensä
|
2 863 |
66
|
32
|
2 702 |
108 |
4 |
Käyvän arvon suojaus
Käyvän arvon suojausta käytetetään suojaamaan osa myytävissä olevien rahoitusvarojen valuuttariskistä. Suojausten tarkoituksena on poistaa sijoitusten valuuttakurssien muutoksista aiheutuva käyvän arvon vaihtelu. Suojaussuhteen ulkopuolelle on jätetty termiinisopimusten korkoelementit.
Käyvän arvon suojauksiksi luokiteltujen valuuttajohdannaisten nettotappiot olivat 9 milj. euroa. Suojattavasta riskistä johtuvat nettovoitot myytävissä olevien rahoitusvarojen käyvän arvon suojauksesta olivat 9 milj. euroa.
Rahavirtojen suojaus
Rahavirtasuojausta on käytetty suojaamaan vaihtuvakorkoisiin varoihin liittyviä korkomaksuja. Suojatut kassavirrat ovat korkomaksuja euromääräisistä joukkovelkakirjalainoista. Suojaussuhteen tehokkuutta arvioidaan etukäteen arvioimalla suojausinstrumenttien ja suojausten kohteiden olennaisia ehtoja. Tehokkuustestaus suoritetaan jälkikäteen käyttämällä hypoteettisen koronvaihtosopimuksen menetelmää.
Omaan pääomaan kirjattujen suojausinstrumenttien käyvän arvon muutoksesta johtuvien voittojen kokonaismäärä oli vuoden lopussa 12 (15) milj. euroa. Nämä voitot kirjataan tuloslaskelmaan, kun suojauksen kohde vaikuttaa tuloslaskelmaan. Alla oleva taulukko kuvaa kausia, joiden aikana rahavirtojen odotetaan toteutuvan ja milloin niiden odotetaan vaikuttavan voittoon tai tappioon.
|
|
|
Yhteensä |
Enint. 1 vuosi |
1–2 vuotta |
2–3 vuotta |
3–5 vuotta |
|---|---|---|---|---|---|---|
| Suojaavista instrumenteista |
|
|
|
|
|
|
| Saatavat kassavirrat (ennuste) |
|
20 |
12 |
6 |
2 |
0 |
| Maksettavat kassavirrat (ennuste) |
|
-7 |
-2 |
-3 |
-1 |
0 |
|
Netto
|
|
14
|
10
|
3
|
1
|
0
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
Pääosan kassavirroista ennustetaan toteutuvan ensimmäisten kahden vuoden aikana.
Muut rahoitusvarat
| Milj. € |
2009
|
2008 |
|---|---|---|
|
Käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavaksi määritetyt rahoitusvarat
|
|
|
| Saamistodistukset |
|
|
| Julkisyhteisöjen liikkeeseen laskemat |
9
|
12 |
| Valtioiden liikkeeseenlaskemat |
9
|
10 |
| Muiden julkisyhteisöjen liikkeeseenlaskemat |
0
|
1 |
| Pankkien liikkeeseen laskemat |
21
|
14 |
| Muut saamistodistukset |
15
|
15 |
| Saamistodistukset yhteensä |
46
|
40
|
|
|
|
|
| Saamistodistuksista julkisesti noteerattuja 7 milj. euroa (11). |
|
|
|
|
|
|
|
Osakkeet ja osuudet
|
|
|
| Julkisesti noteeratut |
1
|
1 |
| Muut |
3
|
0 |
| Osakkeet ja osuudet yhteensä |
4
|
1
|
|
|
|
|
|
Käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavaksi määritetyt rahoitusvarat yhteensä
|
50
|
41
|
|
|
|
|
|
Eräpäivään asti pidettävät sijoitukset
|
|
|
| Saamistodistukset |
|
|
| Muiden kuin julkisyhteisöjen liikkeeseenlaskemat saamistodistukset | - | 1 |
|
|
|
|
| Saamistodistukset eivät ole julkisesti noteerattuja. |
|
|
|
|
|
|
|
Lainat ja muut saamiset
|
|
|
| Jälleenvakuutustalletesaamiset |
2
|
2 |
| Lainat |
24
|
4 |
|
Lainat ja muut saamiset yhteensä
|
26
|
5 |
|
|
|
|
|
Myytävissä olevat rahoitusvarat
|
|
|
| Saamistodistukset |
|
|
| Julkisyhteisöjen liikkeeseen laskemat |
34
|
105 |
| Valtioiden liikkeeseenlaskemat |
34
|
105 |
| Muiden julkisyhteisöjen liikkeeseenlaskemat |
-
|
- |
| Pankkien liikkeeseen laskemat |
1 736 |
1 853 |
| Muut saamistodistukset |
1 520 |
1 215 |
| Saamistodistukset yhteensä |
3 289 |
3 173
|
|
|
|
|
| Saamistodistuksista julkisesti noteerattuja 3 249 milj. euroa (3 138). |
|
|
|
|
|
|
| Osakkeet ja osuudet |
|
|
| julkisesti noteeratut |
1 360 |
818 |
| muut |
425
|
357 |
| Osakkeet ja osuudet yhteensä |
1 785 |
1 175
|
|
|
|
|
|
Myytävissä olevat rahoitusvarat yhteensä
|
5 074 |
4 348 |
|
|
|
|
| Henkivakuutustoiminnan myytävissä olevat arvopaperit sisältävät arvonalentumistappioita 183 milj. euroa (43). |
|
|
|
|
|
|
|
Henkivakuutustoiminnan rahoitusvarat yhteensä
|
5 216 |
4 503 |
Myytävissä olevat rahoitusvarat / Saamistodistukset: Myytävissä olevista rahoitusmarkkinavälineistä on joukkovelkakirjalainasijoituksia 2 500 milj. euroa (1 876) ja rahamarkkinasijoituksia 789 milj. euroa (1 297).
Myytävissä olevat rahoitusvarat / Osakkeet ja osuudet: Julkisesti noteeratuista myytävissä olevista osakkeista 554 miljoonaa (370) on pörssiosakkeita. Muihin kuin julkisesti noteerattuihin myytävissä oleviin osakkeisiin sisältyy pääomarahastosijoituksia 359 milj. euroa (318).
Omistusyhteisö
Johdannaissopimukset
|
|
2009
|
2008 |
||||
|---|---|---|---|---|---|---|
|
|
|
Käypä arvo |
|
Käypä arvo |
||
| Milj. € | Kohde- etuus nimellisarvo |
Saamiset | Velat | Kohde- etuus nimellisarvo |
Saamiset | Velat |
|
Kaupankäyntitarkoituksessa pidettävät johdannaissopimukset
|
|
|
|
|
|
|
|
Korkojohdannaiset
|
|
|
|
|
|
|
| OTC-johdannaiset |
|
|
|
|
|
|
| Koronvaihtosopimukset |
975
|
7
|
-
|
- |
- |
- |
|
|
|
|
|
|
|
|
|
Osakejohdannaiset
|
|
|
|
|
|
|
| OTC-johdannaiset |
|
|
|
|
|
|
| Osake- ja osakeindeksioptiot |
42
|
4
|
7
|
- |
- |
- |
|
|
|
|
|
|
|
|
|
Valuuttajohdannaiset
|
|
|
|
|
|
|
| OTC-johdannaiset |
|
|
|
|
|
|
| Valuuttatermiinit |
48
|
1
|
0
|
70 |
0 |
0 |
|
|
|
|
|
|
|
|
|
Omistusyhteisön johdannaissopimukset yhteensä
|
1 065 |
12
|
7
|
70
|
0
|
0
|
Muut rahoitusvarat
| Milj. € |
2009
|
2008 |
|---|---|---|
|
Lainat ja muut saamiset
|
|
|
| Talletukset |
1
|
1 |
|
|
|
|
|
Myytävissä olevat rahoitusvarat
|
|
|
|
Saamistodistukset
|
|
|
| Pankkien liikkeeseenlaskemat |
11
|
994 |
| Muut saamistodistukset |
125
|
190 |
| Saamistodistukset yhteensä |
135
|
1 184 |
|
|
|
|
| Saamistodistuksista julkisesti noteerattuja 32 milj. euroa (1 084) |
|
|
|
|
|
|
|
Osakkeet ja osuudet
|
|
|
| Julkisesti noteeratut |
0
|
1 670 |
| Muut |
36
|
35 |
| Osakkeet ja osuudet yhteensä |
36
|
1 705
|
|
|
|
|
|
Myytävissä olevat rahoitusvarat yhteensä
|
172
|
2 890
|
|
|
|
|
| Omistusyhteisön myytävissä olevat arvopaperit sisältävät arvonalentumistappioita 2 milj. euroa (3). |
|
|
|
|
|
|
|
Sijoitukset tytäryhtiöissä
|
2 370 |
2 370 |
|
|
|
|
|
Omistusyhteisön rahoitusvarat yhteensä
|
2 554 |
5 260
|
|
|
|
|
| Segmenttien väliset eliminoinnit |
-2 538 |
-2 498 |
|
|
|
|
|
Konserni yhteensä
|
15 479 |
16 139
|
16. Käyvät arvot
|
|
2009
|
2008 |
||
|---|---|---|---|---|
|
|
Käypä |
Kirjanpito- |
Käypä |
Kirjanpito- |
| Milj. € |
arvo |
arvo |
arvo |
arvo |
|
Konsernin rahoitusvarat
|
|
|
|
|
| Rahoitusvarat |
15 479 |
15 479 |
16 139 |
16 139 |
| Sijoitussidonnaisten sopimusten katteena olevat sijoitukset |
2 366 |
2 366 |
1 637 |
1 637 |
| Muut varat |
57
|
57
|
205 |
205 |
| Käteiset varat |
771
|
771
|
465 |
465 |
|
Yhteensä
|
18 674 |
18 674 |
18 446
|
18 446
|
|
|
|
|
|
|
|
Konsernin rahoitusvelat
|
|
|
|
|
| Rahoitusvelat |
2 107 |
2 098 |
1 263 |
1 269 |
| Muut velat |
7
|
7
|
183 |
183 |
|
Yhteensä
|
2 114 |
2 105 |
1 446
|
1 453
|
Taulukossa esitetään rahoitusvarojen ja -velkojen käyvät arvot ja kirjanpitoarvot tase-erittäin. Käypien arvojen arviointiperiaatteet esitetään tilinpäätösperiaatteissa.
Sijoitusarvopapereiden käypä arvo määritellään käyttäen toimivilla markkinoilla noteerattuja markkinahintoja. Jos noteerattua hintaa aktiivisilta markkinoilta ei ole saatavissa, käypä arvo arvioidaan diskontattujen rahavirtojen perusteella. Diskonttokorko saadaan markkinoilta saatavalta korkokäyrältä.
Johdannaissopimusten käypä arvo määritellään käyttäen toimivilla markkinoilla noteerattuja markkinahintoja, rahavirtojen diskonttausmenetelmää tai optiohinnoittelumalleja.
Lainojen ja muiden vastaavien rahoitusinstrumenttien, joilla ei ole hintanoteerausta toimivilla markkinoilla, käypä arvo määritellään diskontattujen rahavirtojen perusteella käyttäen markkinoilla noteerattavia korkoja. Markkinoilta saatavaa korkokäyrää oikaistaan rahoitusinstrumenttien muiden osatekijöiden, esim. luottoriskin perusteella.
Lyhytaikaisten korottomien saamisten ja velkojen käypänä arvona käytetään kirjanpitoarvoa.
Käyvät arvot ovat ns. puhtaita arvoja, joissa ei ole mukana siirtyvien korkojen osuutta.
17. Käypien arvojen määritys ja hierarkia
Suurin osa Sampo-konsernin rahoitusinstrumenteista arvostetaan käypään arvoon. Näiden arvostus perustuu joko julkisiin hintanoteerauksiin tai arvostuksiin, jotka perustuvat saatavilla olevaan markkinainformaatioon. Mikäli näitä ei ole ollut käytettävissä, pienelle osalle instrumenteista on määritetty arvo muita menetelmiä käyttäen.
Käypään arvoon arvostetut rahoitusinstrumentit on liitetiedoissa ryhmitelty kolmeen hierarkiatasoon perustuen mm. siihen, ovatko markkinat, joilla instrumentilla käydään kauppaa, toimivat tai ovatko arvostustekniikoissa käytettävät syöttötiedot objektiivisesti todennettavissa.
Tasolla 1 instrumentin arvostus perustuu toimivilla markkinoilla noteerattuun hintaan, jota käytetään täysin samanlaisten rahoitusvarojen tai -velkojen arvostuksessa.
Tasolla 2 instrumentin arvostuksessa käytetään syöttötietoina lisäksi muita todennettavissa olevia kuin toimivilla markkinoilla noteerattuja hintoja joko suoraan tai niistä johdettuna käyttäen arvostustekniikoita.
Tasolla 3 arvostus perustuu muihin kuin todennettavissa oleviin markkinahintoihin.
| Milj. € |
Taso 1 |
Taso 2 |
Taso 3 |
Yhteensä |
|---|---|---|---|---|
|
Rahoitusvarat
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
Johdannaissopimukset
|
|
|
|
|
| Koronvaihtosopimukset |
0 |
77 |
- |
77 |
| Muut korkojohdannaiset |
3 |
11 |
- |
14 |
| Valuuttajohdannaiset |
- |
67 |
- |
67 |
| Osakejohdannaiset |
- |
4 |
- |
4 |
|
|
3
|
158
|
-
|
161
|
|
|
|
|
|
|
|
Käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavaksi määritetyt rahoitusvarat
|
|
|
|
|
| Osakkeet ja osuudet |
1 |
4 |
- |
5 |
| Saamistodistukset |
63 |
102 |
16 |
182 |
| Rahastot |
- |
23 |
1 |
24 |
|
|
64
|
130
|
17
|
211
|
|
|
|
|
|
|
|
Sijoitussidonnaisiin vakuutuksiin liittyvät rahoitusvarat
|
|
|
|
|
| Osakkeet ja osuudet |
27 |
101 |
- |
128 |
| Saamistodistukset |
16 |
349 |
1 |
365 |
| Johdannaissopimukset |
- |
8 |
- |
8 |
| Rahastot |
26 |
1 737 |
54 |
1 817 |
|
|
70
|
2 194 |
54
|
2 318
|
|
|
|
|
|
|
|
Myytävissä olevat rahoitusvarat
|
|
|
|
|
| Osakkeet ja osuudet |
1 313 |
0 |
74 |
1 387 |
| Saamistodistukset |
1 522 |
10 437 |
93 |
12 053 |
| Rahastot |
348 |
788 |
501 |
1 637 |
|
|
3 184 |
11 225 |
668
|
15 077
|
|
|
|
|
|
|
|
Käypään arvoon arvostettavat rahoitusvarat yhteensä
|
3 320 |
13 707 |
740
|
17 768 |
|
|
|
|
|
|
|
Rahoitusvelat
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
Johdannaissopimukset
|
|
|
|
|
| Korkojohdannaiset |
- |
3 |
-
|
3 |
| Valuuttajohdannaiset |
- |
117 |
-
|
117 |
| Osakejohdannaiset |
- |
7 |
-
|
7 |
| Muut johdannaiset |
- |
0 |
-
|
0 |
|
|
|
|
|
|
|
Käypään arvoon arvostettavat rahoitusvelat yhteensä
|
-
|
127
|
-
|
127
|
18. Tason 3 käypään arvoon arvostettavien rahoitusvarojen muutokset tilikauden aikana
| Milj. € |
1.1. |
Tulokseen kirjatut voitot/ tappiot yht. |
Muihin laajan tuloksen erään kirjatut voitot/ tappiot yht. |
Ostot |
Myynnit |
Siirrot tasolta/ tasolle 1 ja 2 |
31.12. |
Kaudelle kirjatut voitot/ tappiot rahoitusvaroista 31.12.2009 |
|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
|
Rahoitusvarat
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
Käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavaksi määritetyt rahoitusvarat
|
|
|
|
|
|
|
|
|
| Osakkeet ja osuudet |
1 |
- |
- |
- |
-1 |
- | 0 |
- |
| Saamistodistukset |
20 |
-1 |
- |
- |
- |
-3 |
16 |
0 |
| Rahastot |
- |
- |
- |
- |
- |
1 |
1 |
- |
|
Yhteensä
|
21
|
-1
|
-
|
-
|
-1
|
-2
|
17
|
0
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
Sijoitussidonnaisiin vakuutuksiin
liittyvät rahoitusvarat |
|
|
|
|
|
|
|
|
| Saamistodistukset |
1 |
0 |
- |
- |
- |
- |
1 |
0 |
| Rahastot |
55 |
2 |
- |
12 |
-16 |
- |
54 |
2 |
|
Yhteensä
|
56
|
2
|
-
|
12
|
-16
|
0
|
54
|
2
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
Myytävissä olevat rahoitusvarat
|
|
|
|
|
|
|
|
|
| Osakkeet ja osuudet |
60 |
-5 |
11 |
7 |
-5 |
7 |
75 |
-7 |
| Saamistodistukset |
24 |
0 |
-1 |
26 |
-7 |
52 |
93 |
-1 |
| Rahastot |
398 |
-26 |
-7 |
115 |
-70 |
90 |
501 |
-28 |
|
Yhteensä
|
482
|
-31
|
4
|
148
|
-83
|
149
|
669
|
-37
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
Käypään arvoon arvostettavat rahoitusvarat yhteensä
|
559
|
-30
|
4
|
160
|
-100
|
147
|
740
|
-34
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
Rahoitusvelat
|
- |
- |
- |
- |
- |
- |
- |
- |
|
|
|
|
2009
|
|
|---|---|---|---|---|
| Milj. € |
|
Realisoituneet voitot/tappiot |
Käyvän arvon muutokset |
Yhteensä |
| Tuloslaskelmaan kirjatut tilikauden voitot tai tappiot yhteensä |
|
4 |
-32 |
-29 |
|
|
|
|
|
|
| Tuloslaskelmaan kirjatut tilikauden voitot tai tappiot tilikauden lopun taseeseen sisältyvistä varoista |
|
-1 |
-33 |
-34 |
19. Tason 3 käypään arvoon arvostettavien rahoitusvarojen herkkyysanalyysi
|
|
2009
|
|
|---|---|---|
| Milj. € |
Kirjanpitoarvo |
Jokseenkin mahdol- listen muutosten vaikutus (+/-) |
|
Rahoitusvarat
|
|
|
|
|
|
|
|
Käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavaksi määritetyt rahoitusvarat |
|
|
| Saamistodistukset |
16 |
0 |
| Rahastot |
1 |
0 |
|
Yhteensä
|
17
|
0
|
|
|
|
|
|
Sijoitussidonnaisiin vakuutuksiin liittyvät rahoitusvarat
|
|
|
| Saamistodistukset |
1 |
0 |
| Rahastot |
54 |
-11 |
|
Yhteensä
|
54
|
-11
|
|
|
|
|
|
Myytävissä olevat rahoitusvarat
|
|
|
| Osakkeet ja osuudet |
74 |
-15 |
| Saamistodistukset |
93 |
-3 |
| Rahastot |
501 |
-90 |
|
Yhteensä
|
668
|
-109
|
|
|
|
|
|
Käypään arvoon arvostettavat rahoitusvarat yhteensä
|
740
|
-119
|
Korkoinstrumenttien osalta rahoitusvarojen arvoa on testattu olettamalla korkotason nousevan 1 prosenttiyksiköllä kaikissa maturiteeteissa. Muiden omai-suuslajien osalta on oletettu hintojen laskevan 20 prosenttia. Sampo-konserni ei kanna sijoitussidonnaisiin vakuutuksiin liittyviä sijoitusriskejä, joten niiden osalta mahdollinen muutos oletuksissa ei aiheuta tulosvaikutusta. Edellä esitettyjen vaihtoehtoisten oletusten perusteella mahdollinen korkotason muutos aiheuttaisi saamistodistusten osalta 3 milj. euron ja muiden instrumenttien mahdollinen hinnan alentuminen 105 milj. euron arvostustappion konsernin muussa laajassa tuloksessa. Jokseenkin mahdollinen tulosvaikutus olisi näin konsernin omaan pääomaan suhteutettuna 1,4 prosenttia.
20. Sijoitussidonnaisten sopimusten katteena olevat sijoitukset
Henkivakuutustoiminta
| Milj. € |
2009
|
2008 |
|---|---|---|
|
Käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavat rahoitusvarat
|
|
|
| Saamistodistukset |
|
|
| Julkisyhteisöjen liikkeeseenlaskemat |
27
|
1 |
| Valtioiden liikkeeseenlaskemat |
27
|
1 |
| Muiden julkisyhteisöjen liikkeeseenlaskemat |
|
0 |
| Pankkien liikkeeseenlaskemat sijoitustodistukset |
125
|
107 |
| Muut saamistodistukset |
214
|
13 |
|
Yhteensä
|
365
|
121
|
|
|
|
|
| Saamistodistuksista julkisesti noteerattuja 365 milj. euroa (121). |
|
|
|
|
|
|
| Osakkeet ja osuudet |
|
|
| Julkisesti noteeratut |
1 922 |
1 477 |
| Muut |
1
|
0 |
|
Osakkeet ja osuudet yhteensä
|
1 923 |
1 477
|
|
|
|
|
|
Lainat ja muut saamiset
|
70
|
38 |
|
|
|
|
| Muut rahoitusvarat |
8
|
1 |
|
|
|
|
|
Henkivakuutustoiminnan sijoitussidonnaisten sopimusten katteena olevat sijoitukset yhteensä
|
2 366 |
1 637
|
Sijoitussidonnaisten sopimusten katteena olevien osakkeiden ja osuuksien alkuperäinen hankintameno on 1 737 milj. euroa (1 669) ja saamistodistusten 355 milj. eur (130).
21. Laskennalliset verosaamiset ja verovelat
Laskennallisten verojen muutokset vuoden 2009 aikana
| Milj. € |
1.1. |
Laajaan tulokseen kirjatut erät |
Omaan pääomaan kirjatut erät |
Muuntoerot |
31.12. |
|---|---|---|---|---|---|
|
Laskennalliset verosaamiset
|
|
|
|
|
|
| Vahvistetut tappiot |
63
|
-58
|
0
|
0
|
5
|
| Käyvän arvon muutokset |
1
|
0
|
0
|
0
|
1
|
| Eläkevelvoitteet |
32
|
-1
|
0
|
3
|
34
|
| Muut vähennyskelpoiset tilapäiset erot |
116
|
6
|
0
|
3
|
125
|
|
Yhteensä
|
212
|
-53
|
0
|
6
|
165
|
|
|
|
|
|
|
|
| Laskennallisten verojen netotus |
|
|
|
|
-84
|
|
|
|
|
|
|
|
|
Laskennalliset verosaamiset taseessa
|
|
|
|
|
81
|
|
|
|
|
|
|
|
|
Laskennalliset verovelat
|
|
|
|
|
|
| Varaukset ja tilinpäätössiirrot |
334
|
6
|
0
|
20
|
360
|
| Käyvän arvon muutokset |
-8
|
-109
|
243
|
-5
|
121
|
| Muut veronalaiset tilapäiset erot |
109
|
-8
|
0
|
1
|
103
|
|
Yhteensä
|
435
|
-111
|
243
|
17
|
584
|
|
|
|
|
|
|
|
| Laskennallisten verojen netotus |
|
|
|
|
-84
|
|
|
|
|
|
|
|
|
Laskennalliset verovelat taseessa
|
|
|
|
|
500
|
Vahinkovakuutustoiminnassa on jätetty kirjaamatta laskennallista verosaamista käyttämättömistä verotuksellisista tappioista ja väliaikaisista eroista noin 1 milj. euroa.
Laskennallisten verojen muutokset vuoden 2008 aikana
| Milj. € |
1.1. |
Laajaan tulokseen kirjatut erät |
Omaan pääomaan kirjatut erät |
Muuntoerot |
31.12. |
|---|---|---|---|---|---|
|
Laskennalliset verosaamiset
|
|
|
|
|
|
| Vahvistetut tappiot |
0 |
0 |
63 |
0 |
63 |
| Käyvän arvon muutokset |
0 |
0 |
1 |
0 |
1 |
| Eläkevelvoitteet |
39 |
-1 |
0 |
-5 |
32 |
| Muut vähennyskelpoiset tilapäiset erot |
50 |
-21 |
0 |
-5 |
24 |
|
Yhteensä
|
89
|
-23
|
64
|
-10
|
120
|
|
|
|
|
|
|
|
| Laskennallisten verojen netotus |
|
|
|
|
36 |
|
|
|
|
|
|
|
|
Laskennalliset verosaamiset taseessa
|
|
|
|
|
156 |
|
|
|
|
|
|
|
|
Laskennalliset verovelat
|
|
|
|
|
|
| Varaukset ja tilinpäätössiirrot |
359 |
6 |
1 |
-32 |
334 |
| Käyvän arvon muutokset |
161 |
88 |
-257 |
-1 |
-8 |
| Muut veronalaiset tilapäiset erot |
11 |
9 |
0 |
-3 |
17 |
|
Yhteensä
|
531
|
103
|
-255
|
-36
|
342
|
|
|
|
|
|
|
|
| Laskennallisten verojen netotus |
|
|
|
|
36 |
|
|
|
|
|
|
|
|
Laskennalliset verovelat taseessa
|
|
|
|
|
379
|
22. Verot
| Milj. € |
2009
|
2008 |
|---|---|---|
| Tulos ennen veroja |
825
|
870 |
|
|
|
|
| Verot laskettuna emoyhtiön verokannalla |
-214
|
-226 |
| Ulkomaisten tytäryritysten poikkeavat verokannat |
1
|
-5 |
| Verovapaat tulot |
29
|
140 |
| Vähennyskelvottomat kulut |
-4
|
-8 |
| Konserniyhdistelyt ja eliminoinnit |
0
|
-118 |
| Kirjaamattomat laskennalliset verosaamiset verotuksellisista tappioista |
-1
|
-3 |
| Verokannan muutokset |
0
|
6 |
| Verot aikaisemmilta tilikausilta |
5
|
19 |
|
Konsernin verot yhteensä
|
-184
|
-195
|
|
|
|
|
23. Tulosvaikutteisesti kirjatut laajan tuloksen muut erät
| Milj. € |
2009
|
2008 |
|---|---|---|
|
Muut laajan tuloksen erät:
|
|
|
| Muuntoerot |
123
|
-248 |
| Myytävissä olevat rahoitusvarat |
|
|
| Tilikauden voitot/tappiot |
2 918 |
-3 116 |
| Luokittelun muutoksista johtuvat oikaisut |
71
|
87 |
| Rahavirtasuojaukset |
|
|
| Tilikauden voitot/tappiot |
-3
|
15 |
| Muihin laajan tuloksen eriin liittyvät verot |
-326
|
333 |
|
Muut laajan tuloksen erät yhteensä
|
2 782 |
-2 928
|
24. Muihin laajan tuloksen eriin liittyvät verot
|
|
2009
|
2008 |
||||
|---|---|---|---|---|---|---|
|
|
Ennen veroja |
Verovai- kutus |
Verojen jälkeen |
Ennen veroja |
Verovai- kutus |
Verojen jälkeen |
| Muuntoerot |
123
|
-
|
123
|
-248 |
- |
-248 |
| Myytävissä olevat rahoitusvarat |
2 989 |
-327
|
2 662 |
-3 029 |
337 |
-2 692 |
| Rahavirtasuojaukset |
-3
|
1
|
-2
|
15 |
-4 |
11 |
|
Muut laajan tuloksen erät yhteensä
|
3 108 |
-326
|
2 782 |
-3 262 |
333 |
-2 928 |
25. Muut varat
Vahinkovakuutustoiminta
| Milj. € |
2009
|
2008 |
|---|---|---|
| Korot |
147
|
139 |
| Saamiset ensivakuutustoiminnasta |
830
|
767 |
| Saamiset jälleenvakuutustoiminnasta |
47
|
44 |
| Kauppahintasaamiset |
3
|
17 |
| Vakuutusten aktivoidut hankintamenot 1 |
122
|
99 |
| Potilasvakuutuksiin liittyvät varat |
59
|
60 |
| Muut |
56
|
49 |
|
Vahinkovakuutustoiminnan muut varat yhteensä
|
1 265 |
1 176
|
|
|
|
|
|
|
Muista varoista pitkäaikaisten osuus on 50 milj. euroa (50).
Erä Muut koostuu mm. vuokratalletuksista, palkka- ja matkaennakoista sekä haltuun otetuista vahinkotavaroista.
¹Vakuutusten aktivoitujen hankintamenojen muutos tilikaudella
| Milj. € |
2009
|
2008 |
|---|---|---|
|
1.1.
|
99
|
103 |
| Nettomuutos tilikauden aikana |
13
|
10 |
| Valuuttakurssierot |
10
|
-14 |
|
31.12.
|
122
|
99
|
Henkivakuutustoiminta
| Milj. € |
2009
|
2008 |
|---|---|---|
| Korot |
61
|
53 |
| Saamiset vakuutuksenottajilta |
6
|
4 |
| Saamiset jälleenvakuutustoiminnasta |
1
|
1 |
| Kauppahintasaamiset |
38
|
187 |
| Muut |
27
|
25 |
|
Henkivakuutustoiminnan muut varat yhteensä
|
133
|
270
|
Erä Muut koostuu mm. etukäteen maksetuista eläkkeistä ja saamisista yhteistoimintayhtiöiltä.
Omistusyhteisö
| Milj. € |
2009
|
2008 |
|---|---|---|
| Korot |
53
|
12 |
| Muut |
23
|
42 |
|
Omistusyhteisön muut varat yhteensä
|
76
|
54
|
|
|
|
|
| Erä Muut sisältää mm. omaisuudenhoidon palveluveloitussaamiset. |
|
|
|
|
|
|
| Segmenttien väliset eliminoinnit |
-36
|
-27 |
|
|
|
|
|
Konserni yhteensä
|
1 439
|
1 473
|
|
|
|
|
26. Käteiset varat
Vahinkovakuutustoiminta
| Milj. € |
2009
|
2008 |
|---|---|---|
| Kassa |
153
|
149 |
| Lyhytaikaiset talletukset (enintään 3 kk) |
138
|
110 |
|
Vahinkovakuutustoiminta yhteensä
|
292
|
259
|