var sData = new Array();
sData[0] = "Uusien ennätysten vuosi^../SampoGroup/Uusienennatystenvuosi.html^Sampo Group/Uusien ennätysten vuosi^ Vastavirtaan kulkeminen vaatii onnistuakseen rohkeutta, asiantuntemusta ja asioihin syventymistä - työntekoa - sekä hieman onnea ajoituksessa. Näitä on Sammolla ollut. Ostimme vahinkovakuutusyhtiö Ifin viime vuosikymmenen alussa, jolloin alallamme ei uskottu vahinkovakuutusbisneksen kannattavuuteen ja tulevaisuuteen. Ifistä tuli muutamassa vuodessa alansa johtava yhtiö Pohjoismaissa. Vuoden 2009 alussa kukaan muu ei uskonut pankkiosakkeisiin, mutta silti kasvatimme Nordea-omistustamme merkittävästi. Palkkio oli ruhtinaallinen: Sampo-konsernin tulos käyvin arvoin mitattuna oli vuonna 2009 konsernin historian paras. Alkuvuosi 2009 näytti synkältä Olimme vuoden 2009 alussa hyvin erilaisessa tilanteessa kuin nyt tätä kirjoittaessani alkutalvesta 2010. Pörssikurssit olivat edellissyksyn romahduksen jäljiltä pohjalukemissa. Teollisuus kärsi tyhjistä tilauskirjoista ja lomautukset ja irtisanomiset olivat jokapäiväisiä uutisia. Juuri kukaan ei uskaltanut ennustaa talouskehitystä muutamaa kuukautta pidemmälle. Haastava toimintaympäristö näkyi myös helmikuussa 2009 julkaistuissa tulevaisuuden näkymissämme. Arvioimme muun muassa Ifin maksutulon kasvun heikentyvän lievästi ja Mandatum Lifen raportoidun tuloksen jäävän menneiden vuosien poikkeuksellisen hyvistä tuloksista. Oikeat allokaatiot riittävän ajoissa Markkinoiden elpyminen alkoi maaliskuussa 2009. Tämä heijastui heti konsernimme sijoitustulokseen, ja suotuisan kehityksen ansiosta sekä If että Mandatum Life tekivät viime vuonna kaikkien aikojen parhaat tuloksensa käyvin arvoin.  Ifin maksutulon kasvu hidastui, mutta maksutulo säilyi paikallisessa valuutassa mitaten silti edellisten vuosien tasolla. Pohjoismaisten kilpailijoiden maksutulokehitykseen verrattuna tämä oli erittäin hyvä saavutus.  Baltian toiminnot If säilytti kannattavina määrätietoisella kulujen leikkaamisella ja toimintojen uudelleen järjestämisellä. Onnistuminen myös riskienvalinnassa siivitti yhdistetyn kulusuhteen tavoitteeseensa jälleen kerran: tavoite saavutettiin nyt jo 23. peräkkäisenä kvartaalina. Henkivakuutusyhtiömme Mandatum Life selvisi finanssikriisistä ilman, että sen monien kilpailijoidensa tavoin tarvitsi turvautua pääomittamiseen. Varainhoidon konsepti osoitti toimivuutensa ja sijoitussidonnaisten tuotteiden myynti sujui hyvin. Mandatum Lifen maksutulo nousi viime vuonna ensi kertaa yhtiön historian aikana yli 800 miljoonaan euroon. Näin yhtiö paransi vaikeassa markkinatilanteessa asemiaan kilpailijoihinsa verrattuna. Sijoitustoimintamme oli menestyksellistä oikeiden allokaatiopäätösten ansiosta. Kasvatimme sijoituksiamme yritys lainoihin merkittävästi riittävän aikaisin ja lisäsimme ajoissa myös osakepainoa. Sijoitusomaisuutemme arvonnousu heijastui substanssiarvoomme, joka kohosi vuoden takaisesta 77 prosenttia ja oli vuoden lopulla 14,63 euroa osakkeelta. Nordea on nyt osakkuusyhtiömme Nordean merkitys Sampo-konsernille kasvoi viime vuoden aikana merkittävästi. Omistuksemme nousi alkuvuoden aikana noin 12 prosentista noin 18 prosenttiin ja viranomaislupien saamisen jälkeen lopulta yli 20 prosenttiin Nordean osakekannasta. Siirryimme vuoden viimeisenä päivänä uuteen kirjauskäytäntöön, jonka seurauksena Nordea kirjataan tästedes osakkuusyhtiönä. Kuten  videokatsauksessani  marraskuussa 2009 totesin, Nordea- omistuksemme on mielestäni riittävä nykyisessä markkinatilanteessa. Olen myös edelleen sitä mieltä, että nykyisten olosuhteiden vallitessa tuskin ylitämme 25 prosentin rajaa pitkälläkään aikavälillä. Nordean tuloslukuihin tutustuminen on vahvistanut uskoamme siitä, että valitsimme monista vaihtoehdoista juuri sen oikean: Nordea jatkoi lamasta huolimatta tasaisen varmaa tuloskehitystään jo kolmatta vuotta. Lisäksi pankkikonserni osoitti hyvää riskienhallintaa raportoimalla markkinoiden odotuksia pienemmistä luottotappioista. Vaativa alku  Mennyt vuosi oli ensimmäinen vuoteni konsernijohtajana. Alku oli markkinatilanteen vuoksi haastava. Siksi tunnustankin, että markkinoiden elpyminen maaliskuusta 2009 alkaen on ollut minulle helpotus. Elpyminen loi myönteisen ilmapiirin ensimmäisille kuukausille konsernin johdossa. En konsernijohtajaksi tullessani tehnyt dramaattisia muutoksia toimintatapoihimme. Olemme jatkaneet aiempien, hyväksi todettujen linjausten mukaisesti vanhalla tutulla johtoryhmällä. Toimintakertomuksessa julkaistut keskeiset tunnusluvut ja Ifin, Mandatum Lifen sekä Nordean menestys osoittavat, että linjaukset ovat olleet oikeita. Työ jatkuu edelleen Eroamme monista finanssialalla toimivista kilpailijoistamme yhdessä merkittävässä suhteessa: If, Mandatum Life ja Nordea eivät ole tulleet nykyjohdolle perintönä. Olemme joko ostamalla tai yritysjärjestelyillä luoneet nykyiset liiketoimintomme. Tästä syystä olen luonnollisesti erittäin ylpeä Ifin, Mandatum Lifen ja Nordean hyvästä menestyksestä finanssikriisin keskellä. Haluankin esittää kiitokseni kaikille asianosaisille eli Sammon hallituksen puheenjohtajalle, hallitukselle, johtoryhmälle ja konsernin koko henkilöstölle. Ilman kaikkea tätä asiantuntemusta ja harkintakykyä - sekä kurinalaisuutta - emme olisi yltäneet näihin tuloksiin. Esitän kiitokseni myös asiakkaillemme. Jatkamme tuotevalikoimamme ja asiakaspalvelumme kehitystyötä edelleen palvellaksemme asiakkaitamme jatkossa vielä entistäkin paremmin. Haluan kiittää myös osakkeenomistajiamme Sampoa kohtaan osoitetusta luottamuksesta. Sampo on perinteisesti ollut toimialansa parhaita osingonmaksajia, niin tänäkin vuonna. Merkkinä Sammon vahvasta kehityksestä nostamme osingon aiemmasta 0,80 eurosta 1,0 euroon osakkeelta. Sampo on vahvempi kuin koskaan Ilooni konsernin menestyksestä sekoittuu huoli siitä, miten reaalitalous kehittyy alkavana vuonna. Myönteisestä perusnäkemyksestäni huolimatta arvioin, että pääomamarkkinoilla saattaa vielä esiintyä huolestuneisuutta muun muassa heikkojen työllisyysnäkymien vuoksi. Päämarkkinamme Norja, Ruotsi ja Suomi nousevat lamasta luultavasti eriaikaisesti. Ruotsilla on talouskasvunsa apuna monipuolinen teollisuusrakenteensa ja Norjalla öljyvaransa. Suomi nousee lamasta todennäköisesti läntisiä naapureitaan myöhemmin. Markkinatilannetta laajemmin tarkastellen näkymät ovat silti positiiviset. Uskon, että vuosi 2010 tuo Sampo-konsernille monia uusia mahdollisuuksia. Sampo on nyt vahvemmassa iskussa kuin koskaan aiemmin. Kun taloudellinen aktiviteetti aikanaan palaa ennalleen, meillä on vahvan taseemme, hyvän pääoma-asemamme ja erinomaisen markkina-asemamme ansiosta erittäin hyvät edellytykset menestyä. Kari Stadigh Konsernijohtaja";
sData[1] = "Avainluvut^../SampoGroup/Avainluvut.html^Sampo Group/Avainluvut^ Milj. € 2009 2008 Muutos % Tulos ennen veroja   825  870  -5 Vahinkovakuutus   644  549  17 Henkivakuutus   121  140  -13 Omistusyhteisö   36  180  -80 Tilikauden tulos   641  675  -5 Muutos Osakekohtainen tulos, euroa   1 , 1 4  1,18  -0,04 Osakekohtainen tulos (ml. käyvän arvon rahaston muutos), euroa   5 , 88  -3,52  9,40 Osakekohtainen osinko, euroa*   1 , 00  0,80  0,20 Osakekohtainen substanssi, euroa   14 , 63  8,28  6,35 Henkilöstön keskimääräinen lukumäärä (FTE)  7   311  7 145  166 Oman pääoman tuotto, %  53 , 7  -32,4  86,1 Konsernin vakavaraisuussuhde, %   158 , 3  433,6  -275,3 * Vuoden 2009 luku on hallituksen ehdotus osingoksi";
sData[2] = "Strategia^../SampoGroup/Strategia.html^Sampo Group/Strategia^ Sampo-konserni pyrkii luomaan omistaja-arvoa. Arvoa luovat tehokkaat ja erittäin kannattavat liiketoiminnat ja sijoitukset tilanteissa, joissa tuottopotentiaalin arvioidaan olevan korkea ja riskien hallittavissa. Osakkeenomistajat hyötyvät syntyvästä arvonnoususta korkean ja vakaan osinkotuoton muodossa. Sampo-konsernin liiketoiminta-alueet ovat vahinko- ja henkivakuutus. Vahinkovakuutusta harjoitetaan If-brändin ja henkivakuutusta Mandatum-brändin alla. Konserni on myös Pohjoismaiden johtavan pankin Nordean suurin omistaja. Sammolla ei ole tiukasti määriteltyä konsernitason strategiaa, mutta sen liiketoiminta-alueille on määritelty selkeät oman pääoman tuottotavoitteisiin perustuvat strategiat. If Vahinkovakuutus - turvallisuutta ja vakautta Ifin missio on tarjota houkuttelevasti hinnoiteltuja vakuutusratkaisuja, jotka tuovat turvallisuutta ja vakautta asiakkaiden liiketoimintaan, asumiseen ja arkeen. Yhtiön visio on olla Pohjoismaissa ja Baltiassa johtava vahinkovakuuttaja, jolla on tyytyväisimmät asiakkaat, erinomainen vakuutusosaaminen ja ylivoimainen kannattavuus. Ifin strategisina, pitkän aikavälin tavoitteina ovat alan paras kannattavuus ja asiakastyytyväisyys sekä hyvä luottokelpoisuus. Taloudellisina tavoitteina ovat alle 95 prosentin yhdistetty kulusuhde ja vähintään 17,5 prosentin oman pääoman tuotto. Ifin pitkän aikavälin tavoite vahvan ja vakaan kannattavuuskehityksen varmistamiseksi perustuu terveeseen liiketoimintaan, johtavaan kustannusasemaan sekä alan tyytyväisimpiin asiakkaisiin, erinomaiseen vakuutusosaamiseen ja matalariskiseen sijoitusstrategiaan. Ifin neljä strategista suuntaa kuvaavaa avainaluetta ovat: Lisäarvo asiakkaalle  - If ylittää asiakkaiden odotukset parhailla vakuutusratkaisuilla, nopealla ja oikeudenmukaisella korvaustoiminnalla ja ystävällisellä palvelulla. Keskittyminen vakuutusosaamiseen  - If vahvistaa tietoisesti organisaation kykyä kehittää, hinnoitella ja myydä vakuutustuotteita sekä ennaltaehkäistä ja käsitellä vahinkoja. Pohjoismainen liiketoimintamalli  - If luo kilpailuetua hyödyntämällä suurten yksiköiden tuomia etuja ja jakamalla osaamistaan yhteisen, Pohjoismaissa ja Baltiassa soveltamansa toimintamallin avulla. Tasapainoisen riskin sijoitusstrategia  - If noudattaa matalariskistä sijoitusstrategiaa tasapainottamalla vakuutusvastuunsa ja sijoitusvarallisuutensa valuuttojen ja duraation suhteen. Ylimääräinen pääoma sijoitetaan vahvistamaan kokonaistuottoa. Mandatum Life - vakuutustehtaasta palveluyritykseksi Mandatum Life haluaa olla johtava henkivakuuttaja Suomen ja Baltian alueella. Yhtiö on tehnyt merkittäviä investointeja myyntiin ja asiakaspalveluun vuosien 2008 ja 2009 aikana. Mandatum Lifen päätuotealueina ovat myös lähivuosina sijoitussidonnaiset vakuutukset, riskivakuutukset sekä yritysten vapaaehtoiset eläkevakuutukset. Mandatum Life nojaa Suomessa kolmeen myyntikanavaan: omiin yritysmyyntiin erikoistuneisiin myyntiryhmiin, varakkaaseen asiakaskuntaan keskittyneeseen varainhoidon organisaatioon sekä Sampo Pankin verkostoon. Yhtiö näkee yritysten ottamien vapaaehtoisten eläkevakuutusten roolin lakisääteisen työeläkkeen täydentäjänä olevan kasvussa. Lisäksi yritysten uskotaan saavan merkittävää lisäarvoa kattaessaan työntekijöidensä henkilöriskejä vapaaehtoisilla henkilöriskivakuutuksilla. Mandatum Life aloitti oman varainhoito- ja sijoitusratkaisut -toiminnon vuonna 2008 ja todenteolla toiminto pääsi käyntiin loppuvuoden 2009 aikana. Varainhoitotoiminto keskittyy palveluissaan varakkaisiin yksityishenkilöihin sekä instituutioihin. Sampo Pankin jakelukanava on henkilöasiakkaiden osalta yhtiön pääjakelukanava. Mandatum Life lisää pankin jakelukanavaan omia yritysmyyjiään, jonka seurauksena yhtiö odottaa niin henkilöasiakkaiden kuin yritysten ottamien henkivakuutusten myynnissä selkeää kasvua. Eläkevakuuttamista koskevan lakimuutoksen johdosta Sampo Pankki ja Mandatum Life ovat sopineet, että yksityishenkilöille myytävien yksilöllisten eläkevakuutuksien myyntiä ei jatketa. Mandatum Lifen tulos muodostuu kolmesta osa-alueesta - sijoitustoiminnan, riskiliikkeen ja kustannusliikkeen tuloksesta. Sijoitustoiminnan osalta yhtiön strategiana on pitää yhtiö riittävän vakavaraisena taseen markkinariskeihin nähden, joka mahdollistaa pitkällä aikavälillä riskitöntä tuottoa korkeamman tuoton tavoittelemisen. Kustannus- ja riskiliikkeen tuloksen osalta yhtiö tavoittelee kasvua, vaikka lyhyellä aikavälillä kustannusliike tuleekin kärsimään voimakkaista panostuksista myyntikanaviin. Yhtiön taloudelliseksi tavoitteeksi on asetettu 17,5 prosentin oman pääoman tuotto (RoE). Voitonjakopolitiikka Sampo Oyj, konsernin pörssinoteerattu emoyhtiö, on hyvä osingonmaksaja. Neljä viime vuotta yhtiö on noudattanut osinkotuottoon pohjautuvaan voitonjakopolitiikkaa tavoitteenaan jakaa osinko, joka vastaa 4 - 6 prosentin osinkotuottoa. Hallitus ehdottaa yhtiökokoukselle vuodelta 2009 jaettavaksi 1,00 euron osakekohtainen osinko. Ehdotettu osinko vastaa 5,9 prosentin osinkotuottoa (31.12.2009 päätöskurssiin perustuen). Hallitus päätti 11.2.2010 muotoilla voitonjakopolitiikan uudelleen. Jatkossa Sammon tavoitteena on jakaa vähintään 50 prosenttia nettotuloksestaan osinkoina. Aikaisempaan tapaan omien osakkeiden ostoilla voidaan täydentää voitonjakoa.";
sData[3] = "Sammon vaiheet 2000-luvulla^../SampoGroup/Sammonvaiheet2000luvulla.html^Sampo Group/Sammon vaiheet 2000-luvulla^ Sampo-konserni on ollut 2000-luvulla mukana useissa yritysjärjestelyissä. Viimeisin muutos oli se, että Nordeasta tuli Sammon osakkuusyhtiö.  2000 Vakuutusyhtiö Sampo ja pankkikonserni Leonia yhdistyvät finanssikonserni Sampo-Leoniaksi. Konsernin liiketoiminta-alueet ovat pitkäaikaissäästäminen, pankkitoiminta, investointipankkitoiminta ja vahinkovakuuttaminen. 2001 Mandatum Pankki liitetään osaksi Sampo-Leonia-konsernia ja konsernin nimi lyhenee Sammoksi. Björn Wahlroosista tulee Sammon konsernijohtaja. 2002 Sampo-konsernin vahinkovakuutustoiminta siirtyy pohjoismaiseen If Vahinkovakuutus -yhtiöön. Järjestelyn jälkeen Sampo omistaa Ifin osakekannasta 38 prosenttia. Sammon ohella yhtiön omistajia ovat Skandia, Storebrand ja suomalainen työeläkeyhtiö Varma. 2004 Pohjoismaiden johtava vakuutusyhtiö If siirtyy kokonaisuudessaan Sammon omistukseen. Osakekaupan jälkeen Sammolla on kolme pääliiketoimintaa: vahinkovakuutus, pankkitoiminta ja pitkäaikaissäästäminen. 2007 Sampo-konserni myy Sampo Pankki -konsernin Danske Bank A/S:lle. Osakekaupan jälkeen Sammon liiketoiminta-alueet ovat vahinkovakuutustoiminta ja henkivakuutustoiminta. Konsernin emoyhtiöllä Sampo Oyj:llä on Sampo Pankki -konsernin myynnin jälkeen merkittävä sijoitusomaisuus. 2008 Sammon tytäryhtiö Vakuutusosakeyhtiö Henki-Sampo ottaa käyttöön nimen Mandatum Life. Mandatum Life keskittyy sijoitussidonnaisiin vakuutuksiin. 2009 Björn Wahlroos valitaan Sammon hallituksen puheenjohtajaksi vuoden 2009 yhtiökokouksessa. Sammon konsernijohtajaksi nousee Wahlroosin varamiehenä pitkään työskennellyt Kari Stadigh. Sampo Oyj on kasvattanut omistusosuuttaan Pohjoismaiden suurimmasta pankista Nordeasta vuodesta 2006 alkaen. Vuonna 2009 Sammon omistus Nordeassa ylittää 20 prosenttia, jonka seurauksena Nordeasta tulee Sammon osakkuusyhtiö 31.12.2009. Katso video Sammon vaiheista 2000-luvulla";
sData[4] = "Henkilöstö^../SampoGroup/Henkilosto.html^Sampo Group/Henkilöstö^ Sammon kilpailuvaltteja ovat äly, intohimo ja luovuus. Tämä on entistäkin tärkeämpää muistaa nyt, kun aineettomat hyödykkeet tulevat vuosi vuodelta yhä tärkeämmäksi osaksi yritysarvoa. Aineettomilla hyödykkeillä tarkoitamme koko organisaation osaamista, joka rakentuu työntekijöidemme kyvyistä ja heidän yhdessä luomastaan yrityskulttuurista. Työnantajana tiedostamme aineettomien hyödykkeiden tärkeyden hyvin ja pyrimme saamaan aikaan työympäristön ja ilmapiirin, jossa lahjakkaat ihmiset voivat ja haluavat kehittyä. Parhaana osoituksena saavutuksistamme on konsernimme vakaa toiminnallinen ja taloudellinen vakaus monien myllerrysten vuonna 2009. Tiedämme, että meidän tulee kiittää nykyisestä ja tulevasta menestyksestämme paljolti henkilöstömme osaamista ja vahvaa kunnianhimoa. Siksi konsernimme painopistealueita ovat myös sellaiset henkilöstöämme koskevat asiat kuten suoritusten ja osaamisen kehittäminen, johtajuus, yhteistoiminta, järjestösuhteet ja muu yhteistyö sekä palkitseminen ja henkilöstön hyvinvoinnista huolehtiminen. If Vahinkovakuutusyhtiön henkilöstökoodi Yksi esimerkki ehtymättömästä halustamme kehittää henkilöstöjohtamistamme on If Vahinkovakuutuksen henkilöstökoodi, josta hallitus päätti vuonna 2009. Henkilöstökoodi on selkeä asiakirja, jossa kuvataan henkilöstön arvoja. Se on myös asiakirja, johon muut henkilöstöohjeemme voidaan ankkuroida. Osaamiseen keskitytään jatkuvasti Vuonna 2007 perustetun If Akatemian kehitys jatkuu. Akatemiaa on laajennettu ja sen keskeisiä kohderyhmiä ovat uudet ja lähiesimiehet sekä jakelu- ja korvauskäsittelyhenkilöstömme kaikilla liiketoiminta-alueilla kaikissa niissä maissa, joissa toi-mimme. Aikanaan Akatemian toiminta laajentuu kattamaan myös muita henkilöstöryhmiä. Tehokkaan palvelun ja asiakastyytyväisyyden varmistamiseksi If Akatemia soveltaa toiminnassaan erilaisia työkaluja. Perinteisiin kouluttajavetoisiin ohjelmiin yhdistetään haasteellisia verkko-oppimismenetelmiä. Vuoden 2009 tärkeitä projekteja olivat muun muassa: uusi toiminnallinen ongelmanratkaisuohjelma Ifin huippulahjakkuuksille uusien virikkeiden tuominen Ifläisten johtajuuteen henkilöstön itsejohtaminen ja esimiehille suunnattu tilannejohtaminen uuden oppimisen hallintajärjestelmän toteuttaminen talousneuvonantajien sertifiointi Norjassa yhteistyö Mandatum Lifen kanssa. Uusia viranomaissääntöjä palkitsemiseen Vuonna 2009 valvontaviranomaiset useissa maissa ryhtyivät kehittämään uusia sääntöjä ja yleisiä ohjeita rahoituspalvelualan palkka- ja palkkiopolitiikasta. Näissä uusissa säännöissä kiinnitetään erityistä huomiota palkitsemisen muuttuviin osiin. Sääntöjä kehitetään edelleen monissa maissa. Me Sammossa uskomme, että palkka ja palkkiot ovat keskeinen osa henkilöstöllemme antamaamme arvolupausta. Vuonna 2009 olimmekin tiiviissä vuorovaikutuksessa finanssivalvontaviranomaisten kanssa saadaksemme tietoa uusista säännöistä ja voidaksemme tarjota edelleen henkilöstöllemme houkuttavia palkka- ja palkkioratkaisuja uusia sääntöjä ja yleisiä ohjeita noudattaen. Parempaa yhteistyötä yli rajojen IT-infrastruktuurin avulla Avaamamme uusi henkilöstöportaali on helppokäyttöinen IT-sovellus, jossa niin työntekijät kuin esimiehet voivat käsitellä kaikkia henkilöstöhallinnon asioita. Tulevina vuosina portaali otetaan käyttöön kaikissa Pohjoismaissa. Portaali on kehitetty, jotta pohjoismaiset esimiehet selviäisivät esimiestyöstään jatkossa vain yhtä järjestelmää ja yhtä prosessia käyttäen. Uuden portaalin ansiosta pohjoismainen yhteistyö tehostuu entisestään. Mandatum Lifessa entistä vahvempi painotus henkilöstöön Mandatum Lifen liiketoiminta on muuttunut merkittävästi. Tätä nykyä toiminnassa yhdistyvät henkivakuutus- ja varainhallintatoiminnan tietämys ja tuntemus. Vuoden 2009 päämääränä onkin ollut liiketoiminnan muutostyön mahdollistaminen ja johtaminen sekä uudelle liiketoiminnalle elintärkeän osaamisen kehittäminen. Useampi kuin neljä viidestä Mandatum Lifen työntekijästä on osallistunut sijoitusten hallinnan koulutukseen. Koulutuksien tavoitteena on ollut se, että kaikilla yhtiön työntekijöillä on perustietämys sijoitusasioista. Strategiapäivänä sata esimiestä ja asiantuntijaa kokoontui keskustelemaan Mandatum Lifen palveluista löytääkseen parhaat ratkaisut asiakkaiden palvelemiseen. Lisäksi yhtiö on perustanut oman henkilöstöosaston toimimaan esimiesten ja yhtiön johdon kumppanina henkilöstöasioissa. Uusi osasto toimii myös tiennäyttäjänä yhteisten toimintatapojen, yrityskulttuurin ja hengen luomisessa Mandatum Lifessa.";
sData[5] = "Hallinto ja johto^../CorporateGovernance/Hallintojajohto.html^Corporate Governance/Hallinto ja johto^ Sampo noudattaa Arvopaperimarkkinayhdistys ry:n antamaa, 1.1.2009 voimaan tullutta Suomen listayhtiöiden hallinnointikoodia. Hallitus on lisäksi vahvistanut sisäisiä ohjeita, jotka koskevat Sampo-konsernin hallinnointia, sisäistä valvontaa ja raportointia. Selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä Sampo on julkaissut listayhtiöiden hallinnointikoodin suosituksen 51 mukaisen, arvopaperimarkkinalain 2. luvun 6 §:n 3. momentissa tarkoitetun liikkeeseenlaskijan hallinto- ja ohjausjärjestelmää koskevan selvityksen (Corporate Governance Statement) internetsivustollaan osoitteessa  www.sampo.com/hallinnointi . ";
sData[6] = "Hallitus^../CorporateGovernance/Hallitus.html^Corporate Governance/Hallinto ja johto/Hallitus^ Hallituksen tehtävät Sammon hallituksen tehtävänä on yhtiön johtaminen lakien, viranomaismääräysten, yhtiöjärjestyksen ja yhtiökokouksen tekemien päätösten mukaisesti. Hallituksen toimintaperiaatteet ja hallituksen keskeiset tehtävät on määritelty hallituksen työjärjestyksessä. Hallitus päättää muun muassa Sampo-konsernin liiketoimintastrategiasta, vahvistaa budjetin ja yleisohjeet, joiden mukaan Sampo-konsernin riskienhallinta ja sisäinen valvonta järjestetään, sekä vastaa konsernin toimintojen asianmukaisesta järjestämisestä ja päättää muista yhtiön toimialan puitteissa Sampo-konsernin laajuuteen ja laatuun nähden epätavallisista ja laajakantoisista asioista. Lisäksi hallitus arvioi säännöllisesti omaa toimintaansa ja yhteistyötään johdon kanssa. Hallitus valitsee ja vapauttaa konsernijohtajan, Sampo-konsernin johtoryhmään kuuluvat johtajat ja konsernin tarkastusjohtajan. Hallitus päättää myös heidän palvelussuhteidensa ehdoista ja muusta kompensaatiosta. Lisäksi hallitus vahvistaa konsernin henkilöstösuunnittelun tavoitteet ja valvoo niiden toteutumista sekä päättää konsernin kompensaatiojärjestelmän perusteet ja päättää muut laajakantoiset henkilöstöä koskevat asiat. Hallituksen jäsenten valinta ja toimikaudet Sammon yhtiöjärjestyksen mukaan yhtiön hallitukseen kuuluu vähintään kolme ja enintään kymmenen osakkeenomistajien yhtiökokouksessa valitsemaa jäsentä. Vuoden 2009 varsinainen yhtiökokous päätti, että hallituksen jäsenmäärä on kahdeksan jäsentä vuonna 2010 pidettävän varsinaisen yhtiökokouksen päättymiseen saakka. Hallituksen jäsenten toimikausi kestää niin ikään valintaa seuraavan varsinaisen yhtiökokouksen päättymiseen saakka. Hallituksen jäsenet valitsevat keskuudestaan puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan ensimmäisessä varsinaisen yhtiökokouksen jälkeen pidettävässä kokouksessa. Vuoden 2009 aikana Sampo Oyj:n hallitukseen kuuluivat seuraavat henkilöt: Georg Ehrnrooth ,  puheenjohtaja 7.4.2009 saakka Björn Wahlroos,  jäsen 7.4.2009 saakka,   puheenjohtaja 7.4.2009 alkaen Matti Vuoria,  varapuheenjohtaja Tom Berglund,  jäsen Anne Brunila,  jäsen Lýdur Gudmundsson,  jäsen 7.4.2009 saakka Veli-Matti Mattila,  jäsen 7.4.2009 alkaen Eira Palin-Lehtinen,  jäsen Jukka Pekkarinen,  jäsen Christoffer Taxell,  jäsen Hallituksen jäsenistä Tom Berglund, Anne Brunila, Veli-Matti Mattila, Eira Palin-Lehtinen, Jukka Pekkarinen ja Christoffer Taxell ovat riippumattomia yhtiöstä ja yhtiön merkittävistä osakkeenomistajista. Sampo Oyj:n hallitus piti vuoden 2009 aikana 11 kokousta. Hallituksen jäsenten keskimääräinen osallistumisprosentti kokouksiin oli 95,6.";
sData[7] = "Hallituksen asettamat valiokunnat ja johtoryhmä^../CorporateGovernance/Hallituksenasettamatvaliokunnatjajohtoryhma.html^Corporate Governance/Hallinto ja johto/Hallituksen asettamat valiokunnat ja johtoryhmä^ Hallitus voi asettaa määräämiään tehtäviä varten valiokuntia, johtoryhmiä ja muita pysyviä tai määräaikaisia elimiä. Hallitus vahvistaa Sammon valiokuntien ja johtoryhmän työjärjestyksen ja muiden asettamiensa toimielinten toimintaohjeet ja toimintavaltuudet. Hallituksella on nimitys- ja palkkiovaliokunta sekä tarkastusvaliokunta, joiden jäsenet se nimittää keskuudestaan valiokuntien työjärjestysten mukaisesti. Nimitys- ja palkkiovaliokunta Nimitys- ja palkkiovaliokunnan tehtävänä on valmistella Sammon yhtiökokoukselle tehtävät esitykset hallituksen kokoonpanosta, hallituksen jäsenten palkkioista ja palkitsemisperiaatteista. Tällöin valiokunta kuulee suurimpia osakkeenomistajia. Lisäksi valiokunnan tehtävänä on valmistella Sammon hallitukselle tehtäviä esityksiä hallituksen valiokuntien kokoonpanosta ja puheenjohtajasta ja johtoryhmän yhteydessä toimivan työvaliokunnan kokoonpanosta, konsernijohtajan ja Sampo-konsernin johtoryhmään kuuluvien johtajien nimittämisestä ja johtoryhmän jäsenten palkitsemisperiaatteista ja palkkioista ja hallituksen valtuuttamana päättää konsernijohtajaa ja konsernijohtajan sijaista lukuun ottamatta johtoryhmään kuuluvien johtajien palkoista. Edelleen valiokunta valmistelee Sammon hallitukselle esityksen Sampo-konsernin tarkastusjohtajan nimittämisestä, työsuhteen ehdoista ja muusta kompensaatiosta sekä Sampo-konsernin henkilöstön palkitsemisperiaatteista. Lisäksi valiokunnan tehtävänä on valmistella hallitukselle tehtäviä esityksiä hyvän hallintotavan (corporate governance) kehittämiseen liittyvistä asioista ja vahvistaa kriteerit ja prosessit hallituksen itsearviointia varten. Hallituksen nimitys- ja palkkiovaliokuntaan kuului vuonna 2009 hallituksen puheenjohtaja valiokunnan puheenjohtajana, hallituksen varapuheenjohtaja ja kolme hallituksen keskuudestaan valitsemaa jäsentä. Nimitys- ja palkkiovaliokunnan puheenjohtaja on 8.4.2009 alkaen  Björn Wahlroos  (7.4.2009 saakka  Georg Ehrnrooth ) ja muut jäsenet  Anne Brunila ,  Eira   Palin-Lehtinen ,  Matti Vuoria  ja  Christoffer Taxell . Nimitys- ja palkkiovaliokunta piti vuoden 2009 aikana seitsemän kokousta. Tarkastusvaliokunta Tarkastusvaliokunnan tehtävänä on seurata tilinpäätöksen ja konsernitilinpäätöksen lakisääteistä tilintarkastusta sekä tilinpäätösraportoinnin prosessia ja valvoa Sampo-konsernin tilinpäätöksen oikeellisuutta ja taloudellista raportointiprosessia. Edelleen valiokunnan tehtävänä on arvioida tilintarkastajien ja tilintarkastusyhteisön ammattitaitoa ja riippumattomuutta ja erityisesti oheispalvelujen tarjoamista Sampo-konsernille, valmistella tilintarkastajan valintaa ja heidän palkkiotaan koskevat päätösehdotukset yhtiökokoukselle. Valiokunta niin ikään valvoo tilintarkastajien toimintaa Suomen lakien puitteissa, seuraa haluamallaan tavalla tilintarkastajien tilintarkastus- ja muita laskuja, seuraa konsernin sisäisen valvonnan ja sisäisen tarkastuksen tehokkuutta, riskienhallintajärjestelmien tehokkuutta sekä valvoo konsernin riskejä ja riskienhallinnan laatua ja kattavuutta. Lisäksi valiokunta vahvistaa sisäisen tarkastuksen toimintasuunnitelman ja seuraa sisäisen tarkastuksen raportointia, seuraa liiketoiminta-alueittain riskinottopolitiikkojen toteutumista, limiittien käyttöä ja tuloksen kehitystä, valvoo riskienhallinnan periaatteiden ja muiden riskienhallintaa koskevien yleisohjeiden valmistelua ja noudattamista, käsittelee yhtiön hallinto- ja ohjausjärjestelmästään antamaan selvitykseen sisältyvää kuvausta taloudelliseen raportointiprosessiin liittyvien sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan järjestelmien pääpiirteistä. Valiokunta myös arvioi lakien ja määräysten noudattamista Sampo-konsernissa sekä toimeenpanee hallituksen valiokunnalle antamat muut tehtävät. Hallituksen tarkastusvaliokuntaan kuuluu vähintään kolme  yhtiön johtoon kuulumatonta hallituksen keskuudestaan valitsemaa jäsentä, joiden tulee olla yhtiöstä riippumattomia. Lisäksi valiokunnan kokouksiin osallistuvat tilintarkastaja, konsernijohtaja, talousjohtaja, konsernin päälakimies ja sisäisen tarkastuksen johtaja sekä riskienvalvonnasta vastaava konsernin johtoryhmän jäsen ja riskienvalvontajohtaja. Tarkastusvaliokunnan puheenjohtaja vuonna 2009 oli  Christoffer Taxell  ja muut jäsenet olivat  Tom Berglund ,  Veli- Matti Mattila  ja  Jukka Pekkarinen . Lisäksi kokouksiin osallistuivat tilintarkastajan edustaja, konsernijohtaja, konsernin talousjohtaja, konsernin riskienhallintajohtaja ja tarkastusjohtaja sekä konsernin päälakimies, joka toimii myös valiokunnan sihteerinä. Tarkastusvaliokunta kokoontui vuoden 2009 aikana neljä kertaa. Sampo-konsernin johtoryhmä Hallitus on asettanut Sampo-konsernin johtoryhmän ja sen yhteydessä toimivan työvaliokunnan, joka toimii konsernijohtajan tukena valmisteltaessa asioita johtoryhmän käsiteltäväksi. Sampo-konsernin johtoryhmä toimii konsernijohtajan tukena Sampo-konserniin liittyvien strategisten kysymysten valmistelussa, merkittävien tai luonteeltaan periaatteellisten operatiivisten asioiden käsittelyssä sekä sisäisen tiedonkulun varmistamisessa. Johtoryhmässä käsitellään erityisesti Sampo-konsernin strategia, budjetti, suuret hankinnat ja projektit, Sampo-konsernin rakenne ja organisaatio sekä hallinnon päälinjat ja henkilöstöhallinnon linjakysymykset. Sampo-konsernin johtoryhmään vuonna 2009 kuuluivat: Björn Wahlroos,  konsernijohtaja 7.4.2009 saakka Kari Stadigh,  konsernijohtaja 8.4.2009 alkaen Ilona Ervasti-Vaintola,  konsernin päälakimies,   lakiasiainjohtaja Line Hestvik,  johtaja, vahinkovakuutus;   henkilöasiakasliiketoiminta Peter Johansson,  konsernin talousjohtaja Patrick Lapveteläinen,  konsernin sijoitusjohtaja Torbjörn Magnusson,  toimitusjohtaja, If Skadeförsäkring   Holding AB (publ) Ivar Martinsen,  johtaja, vahinkovakuutus;yritysasiakasliiketoiminta Petri Niemisvirta,  toimitusjohtaja, Mandatum   Henkivakuutusosakeyhtiö Morten Thorsrud,  johtaja, vahinkovakuutus;   suurasiakasliiketoiminta Timo Vuorinen,  johtaja, vahinkovakuutus; Baltia ja Venäjä   -liiketoiminta, 1.9.2009 alkaen Ricard Wennerklint,  varatoimitusjohtaja, If Skadeförsäkring   Holding AB (publ.) Työvaliokuntaan kuuluivat  Björn Wahlroos  (puheenjohtaja 7.4.2009 saakka),  Kari Stadigh  (puheenjohtaja 8.4.2009 alkaen),  Ilona Ervasti-Vaintola  (8.4.2009 alkaen),  Peter Johansson  (8.4.2009 alkaen),  Patrick Lap veteläinen ,  Torbjörn Magnusson ,  Petri Niemisvirta  (8.4.2009 alkaen) ja  Ricard   Wennerklint  (8.4.2009 alkaen). Vuonna 2009 johtoryhmä kokoontui konsernijohtajan kutsusta neljä kertaa ja johtoryhmän yhteydessä toimiva työvaliokunta 15 kertaa.";
sData[8] = "Konsernijohtaja^../CorporateGovernance/Konsernijohtaja.html^Corporate Governance/Hallinto ja johto/Konsernijohtaja^ Yhtiöllä on toimitusjohtaja, joka on samalla Sampo-konsernin konsernijohtaja. Hallitus valitsee ja vapauttaa konsernijohtajan sekä päättää hänen palvelussuhteensa ehdoista ja muusta kompensaatiosta. Yhtiön toimitusjohtajana ja Sampo-konsernin konsernijohtajana toimi  Björn Wahlroos  7.4.2009 asti ja  Kari Stadigh  8.4.2009 alkaen. Konsernijohtajan tehtävänä on hoitaa Sammon juoksevaa hallintoa hallituksen antamien ohjeiden ja määräysten mukaisesti. Konsernijohtaja saa ryhtyä Sammon toiminnan laajuus ja laatu huomioon ottaen epätavallisiin ja laajakantoisiin toimiin vain hallituksen valtuuttamana. Konsernijohtaja huolehtii Sammon kirjanpidon lainmukaisuudesta ja varainhoidon luotettavasta järjestämisestä. Konsernijohtajan konsernijohtajasopimuksen mukainen irtisanomisaika on kuusi kuukautta. Irtisanomisajan palkan lisäksi konsernijohtajalle maksetaan 18 kuukauden kokonaispalkan suuruinen erokorvaus, jos irtisanomisen on suorittanut Sampo.";
sData[9] = "Palkitseminen^../CorporateGovernance/Palkitseminen.html^Corporate Governance/Hallinto ja johto/Palkitseminen^ Palkka- ja palkkioselvitys Sampo on julkaissut listayhtiöiden hallinnointikoodin 7. jakson (Palkitseminen) suositusten mukaisen palkka- ja palkkioselvityksen yhtiön internetsivustolla osoitteessa  www.sampo.com/hallinnointi . Hallituksen jäsenten palkitseminen Sammon yhtiöjärjestyksen mukaan varsinainen yhtiökokous päättää hallituksen jäsenten palkkioista. Vuoden 2009 varsinaisen yhtiökokouksen päätöksen mukaisesti hallituksen jäsenille on maksettu hallitus- ja valiokuntatyöskentelystä vuosipalkkiota vuonna 2010 pidettävän varsinaisen yhtiökokouksen päättymiseen saakka seuraavasti: hallituksen puheenjohtajalle 160 000 euroa, hallituksen varapuheenjohtajalle 100 000 euroa ja muille hallituksen jäsenille 80 000 euroa siten, että 50 prosenttia palkkiosta suoritetaan verojen ja vastaavien maksujen jälkeen Sammon A-sarjan osakkeina ja loput rahana. Yhtiön palveluksessa oleville hallituksen jäsenille ei makseta erikseen palkkiota hallitustyöskentelystä työ- tai toimisuhteen voimassaoloaikana. Hallituksen jäsenet eivät ole saaneet muita etuuksia eivätkä he ole osallisina Sammon kannustinjärjestelmissä. Toimitusjohtajan ja muun johdon palkitseminen Hallitus päättää konsernijohtajan sekä Sampo-konsernin johtoryhmään kuuluvien johtajien palvelussuhteen ehdoista ja muusta kompensaatiosta nimitys- ja palkkiovaliokunnan esityksestä Nimitys- ja palkkiovaliokunnalla on kuitenkin hallituksen valtuuttamana oikeus päättää konsernijohtajaa ja konsernijohtajan varamiestä lukuun ottamatta johtoryhmään kuuluvien johtajien palkoista. Palkitsemisjärjestelmän perusteet Konsernin johtoryhmään kuuluville johtajille maksettavan kuukausipalkan lisäksi he kuuluvat vuosittain erikseen päätettävän konsernin tulospalkkiojärjestelmän piiriin. Tulospalkkion määräytymiseen vaikuttavat konsernin tulos, liiketoiminta-alueen tulos ja henkilökohtainen suoriutuminen. Johtoryhmään kuuluville johtajille vuodelta 2009 maksettava tulospalkkio voi olla enintään yhdeksän kuukauden palkkaa vastaava määrä. Lisäksi konsernin johtoryhmän jäsenet kuuluvat Sampo-konsernin johdon pitkäaikaisten kannustinjärjestelmien 2006 II, 2008 I, 2008 II ja 2009 I sekä Sampo-konsernin johtohenkilöiden pitkäaikaisen osakekannustinjärjestelmän Sampo 2006:n piiriin. Kannustinjärjestelmien ehdot ovat nähtävissä Sammon internetsivustolla osoitteessa  www.sampo.com/hallinnointi . Konsernijohtajalle maksetaan hänen työsopimukseensa perustuen kiinteää kuukausipalkkaa ja vuosittaista tulospalkkiota, joka voi olla enintään yhdeksän kuukauden palkkaa vastaava määrä. Lisäksi konsernijohtaja kuuluu Sampo-konsernin johdon pitkäaikaisten kannustinjärjestelmien 2008 I ja 2009 I sekä Sampo-konsernin johtohenkilöiden pitkäaikaisen osakekannustinjärjestelmän Sampo 2006:n piiriin. Sammon konsernijohtajana toimi 7.4.2009 saakka  Björn   Wahlroos  ja 8.4.2009 alkaen  Kari Stadigh . Vuodelta 2009 konsernijohtajalle maksettiin palkkaa ja palkkioita seuraavasti: Björn Wahlroosille maksettiin konsernijohtajan tehtävästä 1.1.-7.4.2009 väliseltä ajalta kiinteää palkkaa 201 102 euroa sekä tulos- ja kannustinpalkkioita 370 800 euroa eli yhteensä 571 902 euroa. Kari Stadighille maksettiin konsernijohtajan tehtävistä 8.4.-31.12.2009 väliseltä ajalta kiinteää palkkaa 474 953 euroa sekä tulos- ja kannustinpalkkioita 417 000 euroa eli yhteensä 891 953 euroa. Konsernin johtoryhmän jäsenet kuuluvat kukin asuinvaltionsa työeläkejärjestelmän piiriin. Osana työsopimustensa ehtoja pääosa johtoryhmän jäsenistä kuuluu myös lisäeläkejärjestelmien piiriin. Heidän sopimuksen mukainen eläkeikänsä on 60 tai 65 vuotta. Yksityiskohtaisempaa tietoa Sampo-konsernin palkitsemisesta on saatavissa Sammon julkaisemasta palkka- ja palkkioselvityksestä.";
sData[10] = "Sisäinen tarkastus^../CorporateGovernance/Sisainentarkastus.html^Corporate Governance/Hallinto ja johto/Sisäinen tarkastus^ Sammon sisäinen tarkastus on konsernijohtajan alainen liiketoiminnoista riippumaton toiminto, joka tarkastaa sisäisen valvontajärjestelmän riittävyyttä ja tehokkuutta sekä tehtävien suorittamisen laatua Sampo-konsernissa. Sisäinen tarkastus on organisoitu liiketoimintaorganisaatiota vastaavasti. Sammon hallituksen tarkastusvaliokunta vahvistaa sisäisen tarkastuksen toimintasuunnitelman vuosittain. Suoritetuista tarkastuksista sisäinen tarkastus raportoi konsernijohtajalle ja tarkastusvaliokunnalle. Yhtiökohtaiset tarkastushavainnot raportoidaan yhtiöiden hallintoelimille ja johdolle. Sisäinen tarkastus noudattaa tarkastustyössään IIA:n (Institute of Internal Auditors) vahvistamia kansainvälisiä ammattistandardeja.";
sData[11] = "Sisäpiirihallinto^../CorporateGovernance/Sisapiirihallinto.html^Corporate Governance/Hallinto ja johto/Sisäpiirihallinto^ Sammon hallitus on vahvistanut Sampo-konsernin sisäpiiriohjeen. Sisäpiiriohje kattaa NASDAQ OMX Helsinki Oy:n sisäpiiriohjeen sekä Finanssivalvonnan standardit. Sampo-konsernin sisäpiiriohje on edellä mainittuja ohjeita tiukempi Sampo- konsernin johtoryhmän, muun konsernijohdon sekä muiden erikseen nimettävien henkilöiden osalta siten, että heidän tulee pyytää etukäteen kirjallinen lupa jokaiseen osakeliitännäiseen arvopaperikauppaansa. Sampo Oyj:n sisäpiiriohje ja sisäpiirirekisteri ovat luettavissa Sammon internetsivustolla  www.sampo.com/hallinnointi .";
sData[12] = "Tilintarkastajat^../CorporateGovernance/Tilintarkastajat.html^Corporate Governance/Hallinto ja johto/Tilintarkastajat^ Ernst & Young Oy KHT-yhteisö Päävastuullinen tilintarkastaja KHT Tomi Englund Tilintarkastajalle suoritettiin toimestaan palkkiota laskun mukaan yhteensä 2 141 426 euroa. Lisäksi Ernst & Young Oy:lle maksettiin muista kuin tilintarkastukseen liittyvistä palveluista palkkioita yhteensä 223 583 euroa.";
sData[13] = "Yritysvastuu^../CorporateGovernance/Yritysvastuu.html^Corporate Governance/Yritysvastuu^ Sampo-konserniin kuuluvien yhtiöiden yhteiset arvot ovat eettisyys, lojaalisuus, avoimuus ja yrittäjyys. Yhtiöt pyrkivät noudattamaan näitä arvoja kaikessa liiketoiminnassaan kaikkien sidosryhmien kanssa. Yritysvastuuasiat ovat konsernin toiminnassa keskeisiä, vaikka Sampo-konserni ei olekaan julkaissut vuoden 2007 alussa tapahtuneen Sampo Pankin myynnin jälkeen erillistä yritysvastuuraporttia. Merkittävin osa Sampo-konsernin yritysvastuutoiminnasta tapahtuu Pohjoismaiden suurimmassa vahinkovakuuttajassa Ifissä, sillä Ifissä työskentelee peräti 93 prosenttia Sampo-konsernin henkilöstöstä. Ifin suurta painoarvoa kuvaa myös se, että vuonna 2009 yhtiön osuus konsernin tuloksesta ennen veroja oli lähes 80 prosenttia. If Vahinkovakuutuksen toiminnan lähtökohtana on myötävaikuttaa yhteiskunnan turvallisuuteen yhteistyössä muiden kanssa. Vahinkovakuutusyhtiöt ovat viranomaisten kuten poliisin, pelastustoimen ja oikeuslaitoksen kanssa yhteiskunnan keskeisiä toimijoita turvallisuuden ylläpitämisessä. Toiminnan laajuutta kuvaa se, että If käsitteli vuonna 2009 yhteensä 1,4 miljoonaa vahinkoilmoitusta. Hakijoina oli niin liikenneonnettomuudessa loukkaantuneita yksityishenkilöitä kuin onnettomuuden vuoksi toimintansa keskeyttämään joutuneita yrityksiä. Vuonna 2009 vakuutuskorvausten määrä kipusi yli 2,5 miljardiin euron. Pohjoismaiden johtavana vahinkovakuutusyhtiönä If kantaa yhteiskuntavastuuta laajemmin kuin sen varsinainen liiketoiminta edellyttäisi. If hyödyntää laajaa riskienhallintaosaamistaan turvallisuutta edistääkseen ja sen tavoitteena on noudattaa tai jopa ylittää sen toiminnalle asetetut eettiset, juridiset ja liiketoiminnalliset vaatimukset. If on panostanut jo muutaman vuoden ajan erityisesti ympäristökysymyksiin ja noudattaa kaikessa toiminnassaan tarkoin määriteltyä ympäristöpolitiikkaa. If pyrkii aina löytämään sen ympäristöratkaisun, joka on yhtiölle ja sen asiakkaille, tavarantoimittajille sekä yhteistyökumppaneille paras. Yhtiö on ottanut käyttöön oman ympäristöohjelman, jossa on sata parannusehdotusta toteutettavaksi. Esimerkkinä parannusehdotuksista ovat henkilöstön työmatkat, joita on saatu kahden viime vuoden aikana vähennettyä 35 prosenttia. Tähän on päästy korvaamalla matkoja esimerkiksi video- ja puhelinkokouksilla. Toinen tärkeä parannusehdotus on Ifin yhteistyökumppaniensa kuljetuksille, materiaaleille, työtavoille, päästöille ja jätteille asettamat ympäristövaatimukset. Nämä ovat tärkeitä siksi, että If huolehtii vuosittain yli 300 000:sta liikenneonnettomuuksissa vahingoittuneesta autosta ja tilaa yksityisasuntoihin ja liikehuoneistoihin kunnostuksia miljoonien eurojen arvosta. If pyrkii laajalla ohjelmallaan tukemaan turvallisuuden edistämistä yhteiskunnassa myös laajemmalti. Ruotsissa If tukee muun muassa Pelastakaa lapset -järjestön nettikiusaamisen vastaista toimintaa. Norjassa se tekee valtakunnallista yhteistyötä maan huoltovarmuustoiminnasta vastaavan viranomaisen ja paloturvallisuusyhdistyksen kanssa. Suomessa If on lahjoittanut koulutiensä aloittaville ekaluokkalaisille kirkkaankeltaiset lippalakit, joiden avulla lapset näkyvät paremmin liikenteessä. If pyrkii opastamaan asiakkaitaan vahinkojen torjuntaan ja ennaltaehkäisyyn. If tarjoaa yksityisasiakkailleen edullisia turvallisuustuotteita ja tukee yritysasiakkaita järjestelmällisten riskianalyysien avulla. If pyrkii myös vaikuttamaan päätöksentekijöihin, jotta nämä tekisivät pitkällä tähtäimellä järkeviä päätöksiä. Esimerkiksi Ruotsissa If on pyrkinyt saamaan yhteiskuntasuunnittelijat huomioimaan vedenpinnan kohoamisen ranta-asumiselle tuomat riskit. Ifin tutkijat myös analysoivat yhtiön keräämiä auto-onnettomuustilastoja ja käyttävät tuloksia hyödyksi liikenneturvallisuuden edistämistyössä.";
sData[14] = "Juridinen rakenne^../CorporateGovernance/Juridinenrakenne.html^Corporate Governance/Juridinen rakenne^";
sData[15] = "Organisaatio^../CorporateGovernance/Organisaatio.html^Corporate Governance/Organisaatio^";
sData[16] = "Hallituksen CV:t^../CorporateGovernance/HallituksenCVt.html^Corporate Governance/Hallituksen CV:t^ Sammon hallituksen tehtävänä on yhtiön johtaminen lakien, viranomaismääräysten, yhtiöjärjestyksen ja yhtiökokouksen tekemien päätösten mukaisesti. PUHEENJOHTAJA Björn Wahlroos (s. 1952) Luottamustoimet:  UPM-Kymmene Corporation , hallituksen puheenjohtaja,  Nordea Bank AB,  hallituksen varapuheenjohtaja,  Elinkeinoelämän   Valtuuskunta EVA,  hallituksen jäsen,  Elinkeinoelämän Tutkimuslaitos   ETLA,  hallituksen jäsen,  Hanken   Svenska handelshögskolan,  hallituksen puheenjohtaja   - Valittu Sampo Oyj:n hallitukseen 5.4.2001. - Sampo Oyj:n osakkeita suoraan tai määräysvaltayhteisön kautta 11 854 301 kappaletta. VARAPUHEENJOHTAJA Matti Vuoria (s. 1951) Toimitusjohtaja, keskinäinen työeläkevakuutusyhtiö Varma   Luottamustoimet:  Wärtsilä Oyj   Abp,  varapuheenjohtaja,  Stora Enso   Oyj,  hallituksen jäsen,  Danisco   A/S Tanska,  hallituksen jäsen (1999-2009),  Arvopaperimarkkinayhdistys,  hallituksen puheenjohtaja,  Finanssialan Keskusliitto   ry,  hallituksen jäsen,  Työeläkevakuuttajat   TELA,  hallituksen jäsen,  Suomalais-Venäläinen kauppakamari   SVKK ry,  puheenjohtaja   - Valittu Sampo Oyj:n hallitukseen 7.4.2004. -Sampo Oyj:n osakkeita suoraan tai määräysvaltayhteisön kautta 31 116 kappaletta. HALLITUKSEN JÄSEN Tom Berglund (s. 1951) Professori, Hanken Svenska handelshögskolan   Luottamustoimet:  The European Shadow Financial Regulatory Committee,  jäsen,  Federal Reserve Bank   of Atlanta's Center for Financial   Innovation and Financial Stability,  neuvoa-antavan lautakunnan jäsen   - Valittu Sampo Oyj:n hallitukseen 25.5.2000. - Sampo Oyj:n osakkeita suoraan tai määräysvaltayhteisön kautta 5 206 kappaletta. HALLITUKSEN JÄSEN Anne Brunila (s. 1957) Johtaja, Fortum Oyj   Luottamustoimet:  Kone Oyj,  hallituksen jäsen,  Elinkeinoelämän tutkimuslaitos ETLA,  hallituksen jäsen,  Elinkeinoelämän Valtuuskunta   EVA,  hallituksen jäsen ,   Keskinäinen työeläkevakuutusyhtiö   Varma,  hallituksen varajäsen,  Aalto-korkeakoulusäätiö,  hallituksen jäsen,  Aalto-Yliopistokiinteistöt Oy,  hallituksen jäsen   -Valittu Sampo Oyj:n hallitukseen 9.4.2003. -Sampo Oyj:n osakkeita suoraan tai määräysvaltayhteisön kautta 4 993 kappaletta. HALLITUKSEN JÄSEN Veli-Matti Mattila (s. 1961) Toimitusjohtaja, Elisa Oyj   Luottamustoimet:  FiCom ry,  hallituksen jäsen (1999-2009),  Keskuskauppakamari,  hallituksen jäsen,  Suomen Messut,  hallintoneuvoston jäsen,  Elinkeinoelämän keskusliitto,  edustajiston jäsen   -Valittu Sampo Oyj:n hallitukseen 7.4.2009. -Sampo Oyj:n osakkeita suoraan tai määräysvaltayhteisön kautta 1 080 kappaletta. HALLITUKSEN JÄSEN Eira Palin-Lehtinen (s. 1950) Luottamustoimet:  Elisa Oyj,  hallituksen jäsen,  Sigrid Juséliuksen   Säätiö,  hallituksen varajäsen ja raha-asiain valiokunnan jäsen,  Nordean rahastot (Nordea Alternative   Investment, Nordea Funds of   Funds, Nordea I Sicav),   Luxemburg,  hallituksen jäsen,  Svenska   konstsamfundet,  sijoituskomitean jäsen   -Valittu Sampo Oyj:n hallitukseen 15.4.2008. -Sampo Oyj:n osakkeita suoraan tai määräysvaltayhteisön kautta 3 409 kappaletta. HALLITUKSEN JÄSEN Jukka Pekkarinen (s. 1947) Ylijohtaja, valtiovarainministeriö   Luottamustoimet:  EU:n talouspolitiikan komitea,  varapuheenjohtaja,  Tulopoliittinen selvitystoimikunta,  puheenjohtaja,  Valtion taloudellisen tutkimuskeskuksen neuvottelukunta,  puheenjohtaja   -Valittu Sampo Oyj:n hallitukseen 5.4.2006. -Sampo Oyj:n osakkeita suoraan tai määräysvaltayhteisön kautta 5 048 kappaletta. HALLITUKSEN JÄSEN Christoffer Taxell (s. 1948) Luottamustoimet:  Stiftelsen för Åbo   Akademi,  hallituksen puheenjohtaja,  Åbo Akademi,  kansleri (2004-2009),  Finnair Oyj,  hallituksen puheenjohtaja,  Stockmann Oyj Abp,  hallituksen puheenjohtaja,  Föreningen   Konstsamfundet,  hallituksen puheenjohtaja,  Svenska litteratursällskapet,   finansrådet   (sijoitusvaliokunta),  jäsen,  Nordkalk   Oyj Abp,  hallituksen jäsen ,  Luvata   Oy,  hallituksen jäsen   -Valittu Sampo Oyj:n hallitukseen hallintoneuvostosta 1.1.1998. -Sampo Oyj:n osakkeita suoraan tai määräysvaltayhteisön kautta 5 848 kappaletta.  Tiedot on kuvattu 31.12.2009 tilanteen mukaisina. Hallituksen jäsenten ansioluettelot ovat luettavissa Sammon internetsivustolla osoitteessa  www.sampo.com/hallitus . ";
sData[17] = "Johtoryhmän CV:t^../CorporateGovernance/JohtoryhmanCVt.html^Corporate Governance/Johtoryhmän CV:t^ Sampo-konsernin johtoryhmä toimii konsernijohtajan tukena Sampo-konserniin liittyvien strategisten kysymysten valmistelussa.  Kari Stadigh (s. 1955) Konsernijohtaja, Sampo Oyj:n toimitusjohtaja (8.4.2009 alkaen)   Luottamustoimet:  If Skadeförsäkring Holding AB (publ), Ruotsi,  hallituksen puheenjohtaja ,  Mandatum Henkivakuutusosakeyhtiö,  hallituksen puheenjohtaja,  Keskinäinen Vakuutusyhtiö Kaleva,  hallituksen puheenjohtaja,  Alma Media Oyj,  hallituksen puheenjohtaja ,  Finanssialan Keskusliitto FK,  hallituksen jäsen,  Keskinäinen työeläkevakuutusyhtiö Varma,  hallituksen jäsen   -Sampo-konsernin johtoryhmän jäsen vuodesta 2001. -Sampo Oyj:n osakkeita suoraan tai määräysvaltayhteisön kautta 231 465 kappaletta. Ilona Ervasti-Vaintola (s. 1951) Konsernin lakiasiainjohtaja, päälakimies, Sampo Oyj   Luottamustoimet:  Fortum Oyj ,  hallituksen jäsen,  Fiskars Oyj Abp,  hallituksen jäsen,  Keskuskauppakamarin lakivaliokunta,  puheenjohtaja ,   Suomalaisen Kirjallisuuden Seura ry,  hallituksen jäsen   -Sampo-konsernin johtoryhmän jäsen ja hallituksen sihteeri vuodesta 2001. -Sampo Oyj:n osakkeita suoraan tai määräysvaltayhteisön kautta 276 301 kappaletta. Line Hestvik (s. 1969) Johtaja, henkilöasiakasliiketoiminta, If Vahinkovakuutus   Luottamustoimet:  Norjan finanssialan liitto FNH (Finansnæringens Hovedorganisasjon),  hallituksen jäsen   -Sampo-konsernin johtoryhmän jäsen vuodesta 2005. -Sampo Oyj:n osakkeita suoraan tai määräysvaltayhteisön kautta 14 496 kappaletta. Peter Johansson (s. 1957) Konsernin talousjohtaja, Sampo Oyj   Luottamustoimet:  If Skadeförsäkring Holding AB (publ), Ruotsi,  hallituksen jäsen,  Mandatum Henkivakuutusosakeyhtiö,  hallituksen varapuheenjohtaja   -Sampo-konsernin johtoryhmän jäsen vuodesta 2001. -Sampo Oyj:n osakkeita suoraan tai määräysvaltayhteisön kautta 45 037 kappaletta. Patrick Lapveteläinen (s. 1966) Konsernin sijoitusjohtaja, Sampo Oyj   Luottamustoimet:  If Skadeförsäkring Holding AB:n (publ), Ruotsi,  hallituksen jäsen,  Mandatum Henkivakuutusosakeyhtiö,  hallituksen jäsen   -Sampo-konsernin johtoryhmän jäsen vuodesta 2001. -Sampo Oyj:n osakkeita suoraan, lähipiirin tai määräysvaltayhteisön kautta 220 240 kappaletta. Torbjörn Magnusson (s. 1963) Toimitusjohtaja, If Vahinkovakuutus   Luottamustoimet:  If Skadeförsäkring AB (publ), Ruotsi,  hallituksen puheenjohtaja,  If Vahinkovakuutusyhtiö Oy, Suomi,  hallituksen puheenjohtaja,  Ruotsin Vakuutusyhtiöiden Keskusliitto (Sveriges Försäkringsförbund),  puheenjohtaja,  Ruotsin Vakuutusalan Työnantajajärjestö (FAO),  jäsen   -Sampo-konsernin johtoryhmän jäsen vuodesta 2004. -Sampo Oyj:n osakkeita suoraan tai määräysvaltayhteisön kautta 23 318 kappaletta. Ivar Martinsen (s. 1961) Johtaja, yritysasiakasliiketoiminta, If Vahinkovakuutus   Luottamustoimet:  Norjan finanssialan liitto FNH (Finansnæringens Hovedorganisasjon), vahinkovakuutusvaliokunta,  puheenjohtaja   -Sampo-konsernin johtoryhmän jäsen vuodesta 2005. -Sampo Oyj:n osakkeita suoraan tai määräysvaltayhteisön kautta 13 911 kappaletta. Petri Niemisvirta (s. 1970) Toimitusjohtaja, Mandatum Henkivakuutusosakeyhtiö   Luottamustoimet:  Amanda Capital Oyj,  hallituksen jäsen,  Finanssialan Keskusliitto ry, Henkivakuutuksen johtokunta,  puheenjohtaja,  Silta Oy,  hallituksen jäsen,  BenCo Insurance   Holding B.V., Hollanti,  hallituksen jäsen,  Euroben Life and Pension Limited, Irlanti,  hallituksen jäsen   -Sampo-konsernin johtoryhmän jäsen vuodesta 2001. -Sampo Oyj:n osakkeita suoraan tai määräysvaltayhteisön kautta 36 476 kappaletta. Morten Thorsrud (s.1971) Johtaja, suurasiakasliiketoiminta, If Vahinkovakuutus   Luottamustoimet:  Forsikring & Pension, Tanska,  hallituksen jäsen,  CJSC If Insurance, Venäjä,  hallituksen jäsen ,  IPSC Region, Venäjä,  hallituksen jäsen   -Sampo-konsernin johtoryhmän jäsen vuodesta 2006.  -Sampo Oyj:n osakkeita suoraan tai määräysvaltayhteisön kautta 10 588 kappaletta. Timo Vuorinen (s. 1964) Johtaja, liiketoiminta-alue Baltia ja Venäjä, If Vahinkovakuutus, toimitusjohtaja, If Vahinkovakuutusyhtiö Oy   Luottamustoimet:  If P&C Insurance AS, Viro,  hallituksen puheenjohtaja,  CJSC If Insurance,   Venäjä,  hallituksen puheenjohtaja ,  IPSC   Region, Venäjä,  hallituksen puheenjohtaja   -Sampo-konsernin johtoryhmän jäsen vuodesta 2009.  -Sampo Oyj:n osakkeita suoraan, lähipiirin tai määräysvaltayhteisön kautta 4 737 kappaletta. Ricard Wennerklint (s. 1969) Varatoimitusjohtaja, If Vahinkovakuutus   Luottamustoimet:  If Vahinkovakuutusyhtiö Oy, Suomi,  hallituksen jäsen ,  If P&C Insurance AS, Viro,  hallituksen jäsen,  SOS International a/s,   Tanska,  hallituksen jäsen,  CJSC If Insurance,   Venäjä,  hallituksen jäsen , IPSC Region, Venäjä,  hallituksen jäsen   -Sampo-konsernin johtoryhmän jäsen vuodesta 2005. -Sampo Oyj:n osakkeita suoraan tai määräysvaltayhteisön kautta 14 328 kappaletta.  Henkilökohtaiset tiedot on kuvattu 31.12.2009 tilanteen mukaisina. Johtoryhmän jäsenten ansioluettelot ovat luettavissa Sammon internetsivustolla osoitteessa  www.sampo.com/johto . ";
sData[18] = "Sampo Oyj:n hallituksen toimintakertomus vuodelta 2009^../BoardofDirectorsReport/SampoOyjnhallituksentoimintakertomusvuodelta2009.html^Board of Directors' Report/Sampo Oyj:n hallituksen toimintakertomus vuodelta 2009^ Sampo-konsernin tulos ennen veroja vuodelta 2009 oli 825 miljoonaa euroa (870). Markkina-arvojen muutokset huomioiva konsernin laaja tulos kohosi 3 423 miljoonaan euroon (-2 254). Osakekohtainen tulos oli 1,14 euroa (1,18). Käyvän arvon rahaston muutos huomioon ottaen osakekohtainen tulos oli 5,88 euroa (-3,52). Konsernin oman pääoman tuotto vuonna 2009 oli 53,7 prosenttia (-32,4). Osakekohtainen substanssi oli 14,63 euroa (8,28). Konsernin käyvän arvon rahasto nousi 296 miljoonaan euroon (-2 364). Mikäli Sammon Nordea-omistuksen kirjauskäytäntö ei olisi muuttunut, käyvän arvon rahasto olisi ollut arvoltaan 588 miljoonaa euroa suurempi ja sen seurauksena käyvän arvon rahaston muutoksen huomioiva osakekohtainen tulos olisi ollut yli euron korkeampi. Nordea omistuksen kirjauskäytännön muutos myös pienensi raportoitua oman pääoman ja kokonaispääoman tuottoprosentteja. Hallitus ehdottaa 13.4.2010 järjestettävälle yhtiökokoukselle osinkoa jaettavaksi 1,00 euroa osakkeelta (0,80) ja valtuutusta enintään 50 miljoonan Sammon A-osakkeen hankkimiseksi. Sampo-konsernin vahinkovakuutusyhtiö If ylsi markkina-arvoin mitaten 1 353 miljoonan euron (-19) tulokseen, mikä on yhtiön kaikkien aikojen paras tulos. Vakuutustekninen tulos säilyi hyvänä ja yhdistetty kulusuhde koko vuodelta 2009 oli 92,1 prosenttia (91,8). Tulos ennen veroja nousi 644 miljoonaan euroon (549). Oman pääoman tuotto oli 53,2 prosenttia (-0,8) ja käyvän arvon rahasto nousi 105 miljoonaan euroon (-414). Sampo-konsernin henkivakuutusyhtiön Mandatum Lifen tulos ennen veroja aleni hieman ja oli 121 miljoonaa euroa (140). Markkina-arvoin mitattuna tulos kohosi silti 658 miljoonaan euroon (-511), mikä on yhtiön kaikkien aikojen paras tulos. Käyvän arvon rahasto oli 31.12.2009 noussut 210 miljoonaan euroon (-192). Oman pääoman tuotto markkina-arvojen muutokset huomioiden oli 97,6 prosenttia (-68,8). Omistusyhteisö-segmentin tulos ennen veroja aleni 36 miljoonaan euroon (180). Käyvän arvon rahasto kasvoi -3 miljoonaan euroon (-1 759). Avainluvut Milj. € 2009  2008  Muutos % Tulos ennen veroja 825 870  -5    Vahinkovakuutus 644 549 17    Henkivakuutus 121 140 -13    Omistusyhteisö 36  180 -80 Tilikauden tulos 641 675  -5 Muutos Osinko/osake, euroa 1,00  0,80 0,20 Tulos/osake, euroa 1,14 1,18  -0,04 Tulos ml. käyvän arvon rahaston muutos/ osake, euroa 5,88  -3,52 9,40 Substanssi/osake, euroa 14,63  8,28  6.,35 Keskim. henkilöstömäärä (FTE) 7 311 7 145 166 Konsernin vakavaraisuussuhde, % 158,3  433,6  -275,3 Oman pääoman tuotto, % 53,7 -32,4  86,1 Sampo-konsernin sijoitusomaisuus oli katsauskauden lopussa 17 miljardia euroa (16), josta 82 prosenttia oli sijoitettu korkoinstrumentteihin (80), 14 prosenttia osakkeisiin (18) ja 3 prosenttia (2) muihin sijoituksiin. Sijoitustoiminnan nettotuotot olivat 1 155 miljoonaa euroa (275) ja markkina-arvoin 4 415 miljoonaa euroa (-2 274). Konsernin oma pääoma 31.12.2009 oli 7 613 miljoonaa euroa (4 631). Omaa pääomaa vahvistivat 2 662 miljoonan euron suuruinen käyvän arvon rahaston muutos ja 641 miljoonan euron suuruinen tilikauden voitto. Omaa pääomaa heikensi 449 miljoonan euron suuruinen osinko. Sampo-konsernin omat varat ylittivät vuoden 2009 lopussa vakavaraisuudelle asetetun minimivaatimuksen 2 315 miljoonalla eurolla (2 656). Vakavaraisuussuhde oli 158,3 prosenttia (433,6). Suurin muutos Sampo-konsernin taseen vastaavaa-puolella aiheutui Nordean käsittelystä osakkuusyhtiönä. Vastattavaa-puolella suurin muutos tapahtui konsernin velka-asemassa, josta on yksityiskohtainen selvitys Velkarahoitus-osiossa. Konsernin tuloslaskelma kvartaaleittain Milj. € 10- 12/2009  7- 9/2009  4- 6/2009  1- 3/2009  10-12/2008 Vakuutusmaksutulo 1   077  896  1   036  1   470 872 Sijoitustoiminnan nettotuotot 259 348 384 165 -6 Liiketoiminnan muut tuotot 6 6 5 3 11 Korvaukset -792 -767 -729 -818 -761 Vakuutus- ja sijoitussopimusvelkojen muutos -61 -17 -165 -390 367 Henkilöstökulut -134 -136 -125 -115 -120 Liiketoiminnan muut kulut -130 -115 -122 -129 -140 Rahoituskulut -25 -23 -21 -17 -16 Osuus osakkuusyritysten voitoista/tappioista 0 0 0 0 0 Kauden voitto ennen veroja 199 192 264 169 206 Verot -51 -44 -46 -42 -53 Kauden voitto 148 148 217 127 153 Kauden muut laajan tuloksen erät Muuntoerät -8 102 17 10 -186 Myytävissä olevat rahoitusvarat -189 1   549 1   875 -247 -1 396 Rahavirtasuojaukset -3 1 -8 8 15 Muihin laajan tuloksen eriin liittyvät verot -50 -175 -143 42 -99 Kauden muut laajan tuloksen erät yhteensä nettona verojen jälkeen -250 1   477 1   741 -186 -1 665 Kauden laaja tulos -102 1   624 1   959 -59 -1 512 Kauden voitosta    Emoyhtiön omistajien osuus 148 148 217 124 153    Vähemmistöosuus 0 0 0 0 0 Kauden laajasta tuloksesta Emoyhtiön omistajien osuus -101 1   625 1   958 -59 -1 512 Määräysvallattomien osuus 0 0 0 0 0";
sData[19] = "Nordeasta osakkuusyhtiö joulukuussa 2009^../BoardofDirectorsReport/Nordeastaosakkuusyhtiojoulukuussa2009.html^Board of Directors' Report/Nordeasta osakkuusyhtiö joulukuussa 2009^ Sampo Oyj:n hallitus päätti jättää 27.8.2009 Ruotsin finanssivalvonnalle (Finansinspektionen) hakemuksen luvasta ylittää 20 prosentin omistus Nordea Bank AB (publ):ssa. Ruotsin finanssialan valvontaviranomainen Finansinspektionen myönsi 20.10.2009 Sampo Oyj:lle mainitun luvan. Sampo Oyj:n omistus Nordeassa ylitti 11.12.2009 20 prosentin rajan. Sammolla oli 11.2.2010 omistuksessaan 809 429 180 Nordean osaketta, mikä vastaa 20,1 prosenttia Nordean osakkeista. Omistuksen ylitettyä 20 prosentin rajan Nordeasta tuli 31.12.2009 alkaen Sammon osakkuusyhtiö. Kirjauskäytännön muutoksen seurauksena Sammon taseessa käypään arvoon käsiteltyjen Nordea-osakkeiden arvo palautettiin vastaamaan niiden alkuperäistä 5 168 miljoonan euron hankintamenoa. Tästä aiheutuva käyvän arvon rahaston aleneminen pienensi Sampo-konsernin omaa pääomaa 588 miljoonalla eurolla. Nordean osakkuusyhtiökäsittelyllä ei ole silti vaikutusta käyvin arvoin raportoitavaan substanssiarvoon (NAV). Sammon Nordea-sijoituksen hankintahinta oli 1,2 miljardia euroa suurempi kuin sitä vastaava Nordean nettovarojen määrä. Hankintahinnasta kohdistettiin 330 miljoonaa euroa asiakkuuksiin liittyviin aineettomiin hyödykkeisiin, joiden poistoaika tasapoistoin on 10 vuotta. Vuotuinen poisto on 24 miljoonaa euroa. Vuoden 2010 alusta alkaen Sammon osuus Nordean tuloksesta esitetään tuloslaskelmassa kohdassa Osuus osakkuusyritysten voitoista/tappioista. Sampo-konsernin vakavaraisuuspääoma 31.12.2009 sisältää Sammon omistusosuutta vastaavan osuuden Nordean vakavaraisuuspääomasta.";
sData[20] = "Liiketoiminta-alueet vuonna 2009^../BoardofDirectorsReport/Liiketoimintaalueetvuonna2009.html^Board of Directors' Report/Liiketoiminta-alueet vuonna 2009^ Vahinkovakuutus If on Pohjoismaiden johtava vahinkovakuutusyhtiö, joka toimii myös kaikissa Baltian maissa ja Venäjällä. Sampo-konsernin vahinkovakuutuksen emoyhtiö If Skadeförsäkring Holding AB:n pääkonttori on Ruotsissa. Tytäryhtiöidensä kautta If tarjoaa vakuutusratkaisuja ja -palveluja Suomessa, Ruotsissa, Norjassa, Tanskassa, Baltiassa ja Venäjällä. Ifin toiminnot jakautuvat neljään liiketoiminta-alueeseen: Henkilöasiakkaat, Yritysasiakkaat, Suurasiakkaat sekä Baltia ja Venäjä. Lue lisää Henkivakuutus Mandatum Life -konserniin kuuluvat Suomessa toimiva, Sampo Oyj:n täysin omistama Mandatum Henkivakuutusosakeyhtiö ja sen tytäryhtiö, eurooppayhtiö Sampo Life Insurance Baltic SE. Sampo Life Insurance Baltic SE:n kotipaikka on Viro. Muissa Baltian maissa yhtiö toimii sivukonttorien kautta. Lue lisää Omistusyhteisö Sampo Oyj omistaa ja hallinnoi vahinko- ja henkivakuutustoimintaa harjoittavia tytäryhtiöitään. Lisäksi yhtiö omisti 31.12.2009 noin 20 prosenttia Pohjoismaiden suurimman pankin Nordean osakepääomasta. Nordea on Sammon osakkuusyhtiö. Lue lisää";
sData[21] = "Vahinkovakuutus^../BoardofDirectorsReport/Vahinkovakuutus.html^Board of Directors' Report/Liiketoiminta-alueet vuonna 2009/Vahinkovakuutus^ If on Pohjoismaiden johtava vahinkovakuutusyhtiö, joka toimii myös kaikissa Baltian maissa ja Venäjällä. Sampo-konsernin vahinkovakuutuksen emoyhtiö If Skadeförsäkring Holding AB:n pääkonttori on Ruotsissa. Tytäryhtiöidensä kautta If tarjoaa vakuutusratkaisuja ja -palveluja Suomessa, Ruotsissa, Norjassa, Tanskassa, Baltiassa ja Venäjällä. Ifin toiminnot ja kautuvat neljään liiketoiminta- alueeseen: Henkilöasiakkaat, Yritysasiakkaat, Suurasiakkaat sekä Baltia ja  Venäjä. Avainluvut Milj. € 2009  2008  Muutos- % Vakuutusmaksutulo  3 677 3 821  -4 Sijoitustoiminnan nettotuotot 394  268  47 Muut tuotot 23  26  -13 Korvauskulut  -2 477 -2 592 -4 Vakuutus- ja sijoitussopimusvelkojen muutos  -33  -14  145 Henkilöstökulut -470 -460  2 Muut kulut  -439 -473  -7 Rahoituskulut  -30  -29  3 Tulos ennen veroja  644  549  17 Muutos Yhdistetty kulusuhde, %  92,1 91,8  0,3 Riskisuhde, %  68,0  68,1  -0,1 Toimintakulusuhde, %  24,1  23,7 0,4 Liikekulusuhde, %  17,6  17,4  0,2 Oman pääoman tuotto, %  53,2 -0,8  54,0 Henkilöstön keskimääräinen lukumäärä (FTE) 6 807 6 655 152 Ifin, Sampo-konsernin vahinkovakuutusliiketoiminnan, vakuutustekninen tulos säilyi erinomaisena ja yhtiön tulos 1 353 miljoonaa euroa (-19) markkina-arvoin mitattuna oli yhtiön kaikkien aikojen paras. Vahinkovakuutustoiminnan tulos ennen veroja vuodelta 2009 nousi 644 miljoonaan euroon (549). Vakuutustekninen tulos oli 488 miljoonaa euroa (548). Henkilöasiakkaat-liiketoiminta-alueen osuus vakuutusteknisestä tuloksesta oli 50 prosenttia, Yritysasiakkaiden 29 prosenttia, Suurasiakkaiden 15 prosenttia ja Baltia ja Venäjä -liiketoiminnan 5 prosenttia. Vakuutustekninen tulos laski, koska tekniseen tulokseen allokoitu sijoitustuottojen määrä laski alhaisen korkotason seurauksena. Vakuutusliikkeen tuotto (vakuutusteknisen tuloksen suhde omalla vastuulla oleviin vakuutusmaksutuottoihin) laski edellisvuodesta 13,4 prosenttiin (14,3). Oman pääoman tuotto oli 53,2 prosenttia (-0,8). Käyvän arvon rahasto nousi 105 miljoonaan euroon (-414). Vuoden 2009 yhdistetty kulusuhde 92,1 prosenttia (91,8) oli selkeästi pitkän aikavälin alle 95 prosentin tavoitetta parempi.  Yhdistetty kulusuhde nousi Henkilöasiakkaat-liiketoiminnassa 92,5 prosenttiin (91,3). Aiempaa korkeampi vahinkofrekvenssi ja suurvahingot heikensivät riskisuhdetta, joka oli 68,0 prosenttia (67,3). Yritysasiakkaat-liiketoiminnan riskisuhde parani 68,3 prosenttiin (68,6), mutta toimintakulusuhteen heikkeneminen nosti hieman yhdistettyä kulusuhdetta, joka nousi 92,6 prosenttiin (92,4). Suurvahinkojen määrä ja vahinkofrekvenssi kehittyivät Suurasiakas-liiketoiminnassa suotuisasti, minkä seurauksena yhdistetty kulusuhde parani 90,7 prosenttiin (93,4). Vakuutusmaksutulo väheni selvästi Baltiassa ja Venäjällä, mutta keskivahingon ja vahinkofrekvenssin vakaa kehitys jatkui ja yhdistetty kulusuhde parani 91,7 prosenttiin (92,6). Maantieteellisesti tarkastellen yhdistetty kulusuhde kehittyi eri tavoin: Ruotsissa yhdistetty kulusuhde nousi 95,2 prosenttiin (92,0) ja Tanskassa 93,7 prosenttiin (91,3). Suomessa yhdistetty kulusuhde parani 88,5 prosenttiin (89,3) ja Norjassa 92,0 prosenttiin (93,3). Bruttovakuutusmaksutulo laski 4 prosenttia 3 888 miljoonaan euroon (4 057). Valuuttakurssien muutokset huomioon ottaen maksutulo kuitenkin säilyi ennallaan ja jopa nousi Henkilöasiakkaat-liiketoiminnassa 2,2 prosenttia. Toimintakulusuhde nousi vuodentakaisesta 0,4 prosenttiyksikköä 24,1 prosenttiin. Nousu johtui pääasiassa maksutulon kasvun hitaudesta. Venäläisen SOAO Regionin toimintojen Ifiin yhdistämisestä seuranneet, kesäkuusta 2008 alkaen kertyneet kustannukset kasvattivat toimintakulusuhdetta 0,2 prosenttiyksikköä. Kokonaiskustannukset laskivat 939 miljoonaan euroon (962) suurelta osin Ruotsin kruunun heikentymisen seurauksena. Korvauskulut laskivat 2 477 miljoonaan euroon (2 592) ja riskisuhde parani 68,0 prosenttiin (68,1). Aikaisempina tilikausina sattuneita vahinkoja varten varattua korvausvastuuta purettiin 87 miljoonalla eurolla (90). Korvausvastuu suhteessa maksutuloon oli 170 prosenttia (177) ja suhteessa maksettuihin korvauksiin 238 prosenttia (250). Sijoitusmarkkinat elpyivät selvästi vuoden takaisesta. Sijoitustoiminnan nettotuotot nousivat 394 miljoonaan euroon (268), johon sisältyy 86 miljoonan euron arvonalennuskirjaukset rahoitusvaroista. Ifin sijoitusomaisuuden arvo 31.12.2009 oli 10,7 miljardia euroa (9,0), josta 89 prosenttia (95) oli sijoitettuna korkoinstrumentteihin ja 11 prosenttia osakkeisiin (5). Sijoitusten keskimääräinen tuotto oli 12,3 prosenttia (-3,1). Korkosijoitusten duraatio oli 2,5 vuotta (3,1). If Vahinkovakuutuksen vastuunkantokyky eli vakavaraisuuspääoma suhteessa vakuutusmaksutuloon 31.12.2009 oli 77 prosenttia (66). Sampo Oyj:lle vuoden 2009 aikana maksetuista 488 miljoonan euron osingoista huolimatta vakavaraisuuspääoma oli 2 943 miljoonaa euroa (2 221), kun viranomaisten vähimmäisvaatimus oli 634 miljoonaa euroa.";
sData[22] = "Henkivakuutus^../BoardofDirectorsReport/Henkivakuutus.html^Board of Directors' Report/Liiketoiminta-alueet vuonna 2009/Henkivakuutus^ Mandatum Life -konserniin kuuluvat Suomessa toimiva, Sampo Oyj:n täysin omistama Mandatum Henkivakuutusosakeyhtiö ja sen tytäryhtiö, eurooppayhtiö Sampo Life Insurance Baltic SE. Sampo Life Insurance Baltic SE:n kotipaikka on Viro. Muissa Baltian maissa yhtiö toimii sivukonttorien kautta. Avainluvut Milj. € 2009  2008  Muutos- % Vakuutusmaksutulo 803 529  52 Sijoitustoiminnan nettotuotot 629 -222  - Muut tuotot 0 0  - Korvauskulut -628 -763  -18 Vakuutus- ja sijoitussopimusten velkojen muutos -600 681 - Henkilöstökulut -29  -23  25 Muut kulut - 46 -51  -9 Rahoituskulut  -8  -11   -29 Tulos ennen veroja  121  140   -13 Muutos Liikekustannussuhde, %  111, 0 113,1  -2,1 Oman pääoman tuotto, %  97, 6  -68,8  - Henkilöstön keskimääräinen lukumäärä (FTE) 450  437  13 Sampo-konsernin henkivakuutusyhtiö Mandatum Life menestyi vuonna 2009 sekä kannattavuudella että kasvulla mitaten. Tulos markkina-arvoin kasvoi kaikkien aikojen ennätykseen 658 miljoonaan euroon (-511). Henkivakuutusliiketoiminnan tulos ennen veroja vuonna 2009 oli 121 miljoonaa euroa (140). Sijoitustoiminnan nettotuotot sijoitussidonnaisiin vakuutuksiin liittyviä tuottoja lukuun ottamatta olivat 270 miljoonaa (263). Sijoitussidonnaisten sopimusten nettotuotot olivat 359 miljoonaa (-485). Käyvän arvon rahasto kasvoi 210 miljoonaan euroon vuoden takaisesta -192 miljoonasta eurosta. Henkivakuutustoiminnan oman pääoman tuotto (RoE) oli 97,6 prosenttia (-68,8). Mandatum Life -konsernin sijoitusomaisuus oli 31.12.2009 suuruudeltaan 5,4 miljardia euroa (4,7), kun summaan ei lasketa 2,4 miljardin euron (1,6) suuruisia sijoitussidonnaisten vakuutusten vastuuvelan katteena olevia sijoituksia. Sijoitusomaisuudesta korkosijoitusten osuus oli 68 prosenttia (78), osakkeiden 23 prosenttia (12), private equity -sijoitusten 4 prosenttia (5), kiinteistöjen 3 prosenttia (3) ja muiden sijoitusten 2 prosenttia (2). Vuonna 2009 sijoitusomaisuuden tuotto oli 16,8 prosenttia (-7,8) osakemarkkinoiden ja korkomarkkinoiden korkeiden tuottojen ansiosta. Sijoitustoiminnan tuottoihin sisältyvät 140 miljoonan euron arvonalennuskirjaukset. Joulukuun 2009 lopussa korkosijoitusten duraatio oli 2,6 vuotta (3,6). Mandatum Life -konsernin toimintapääoma vahvistui vuoden 2009 aikana merkittävästi ja oli vuoden lopussa 926 miljoonaa euroa (378) ylittäen sille asetetun 226 miljoonan euron suuruisen vähimmäisvaatimuksen. Vakavaraisuusaste oli 18,5 prosenttia (7,9). Vastuuvelka oli kokonaisuudessaan 6,8 miljardia euroa (6,1), josta voimakkaasti kasvaneen sijoitussidonnaisen vastuuvelan osuus oli 2,4 miljardia (1,6). Sijoitussidonnaisiin vakuutuksiin liittyvän vastuuvelan osuus nousi 35 prosenttiin (27) vastuuvelan kokonaismäärästä. Henkivakuutustoiminnan liikekustannussuhde parani hieman ja oli 111,0 prosenttia (113,1). Liikekustannussuhde ei huomioi kaikkia liikekulujen kattamiseksi kerättyjä palkkioita. Mandatum Life -konsernin kaikki palkkiot huomioiva kokonaisliikekustannussuhde oli 91,8 prosenttia (89,6). Hankintavuoden tulosta kuormittaa se, että Mandatum Life ei aktivoi hankintakustannuksiaan. Mandatum Life -konsernin omalla vastuulla oleva maksutulo kohosi kaikkien aikojen ennätykseen. Omalla vastuulla oleva maksutulo nousi 52 prosenttia 803 miljoonaan euroon (529). Painopistealueen sijoitussidonnaisten vakuutusten maksutulo lähes kaksinkertaistui 551 miljoonaan euroon (287). Maksutulosta 68 prosenttia (54) tuli sijoitussidonnaisista vakuutuksista. Kasvu perustui varainhoidon yksikön ja oman yritysmyyntikanavan hyvin sujuneeseen yhteistyöhön. Vuoden 2009 loppupuolella myös Sampo Pankin välityksellä tapahtuva myynti kasvoi merkittävästi. Baltian maissa maksutulo kohosi 32 prosenttia ja oli 43 miljoonaa (31) euroa. Mandatum Lifen ensivakuutuksen kokonaismarkkinaosuus nousi Suomessa 24,8 prosenttiin (19,3) ja sijoitussidonnaisissa henkivakuutuksissa 27,8 prosenttiin (21,5). Baltiassa yhtiön sijoitussidonnaisten henkivakuutusten markkinaosuus oli 26,6 prosenttia (17,9). Vapaaehtoisten yksilöllisten eläkevakuutusten verokohtelu muuttui Suomessa lainmuutoksen myötä 1.1.2010 alkaen. Uuden lain myötä aiemmin vain yksilöllisille eläkevakuutuksille myönnetty veroetu ulottuu uuteen, aiempaa laajempaan tuotevalikoimaan. Mandatum Life on yhdessä Sampo Pankin kanssa päättänyt toistaiseksi olla tarjoamatta yksityishenkilöille vapaaehtoisia eläkevakuutuksia Sampo Pankin konttoriverkoston kautta. Vakuutuksenottajien odotetaan kuitenkin jatkavan maksujaan voimassaoleviin vakuutuksiin myös jatkossa. Vaikutus Mandatum Lifen tulokseen on vähäinen.";
sData[23] = "Omistusyhteisö^../BoardofDirectorsReport/Omistusyhteiso.html^Board of Directors' Report/Liiketoiminta-alueet vuonna 2009/Omistusyhteisö^ Sampo Oyj omistaa ja hallinnoi vahinko- ja henkivakuutustoimintaa harjoittavia tytäryhti öitään. Lisäksi yhtiö omisti 31.12.2009 noin 20 prosenttia Pohjoismaiden suurimman pankin Nordean osakepääomasta. Nordea on Sammon osakkuusyhtiö. Avainluvut Milj. € 2009  2008  Muutos-% Sijoitustoiminnan nettotuotot  109  232 -53 Liiketoiminnan muut tuotot  13 8  52 Henkilöstökulut  -11 -11  -2 Liiketoiminnan muut kulut  -17  -13 36 Rahoituskulut  -58 -37  58 Tulos ennen veroja  36  180   -80 Henkilöstön keskimääräinen lukumäärä (FTE)  54  53   2 Omistusyhteisö-segmentin tulos ennen veroja oli 36 miljoonaa euroa (180). Raportoitua tulosta alensivat omistusyhteisön sijoitusomaisuudessa tapahtunut Nordea-omistuksen kasvu ja korkoinstrumenttien väheneminen. Nordea-omistuksen tulosvaikutus vuonna 2009 muodostui 80 miljoonan euron osingosta. Käyvän arvo rahasto kohosi vuoden 2009 lopussa -3 miljoonaan euroon (-1 759). Sampo aloitti Nordean kirjaamisen osakkuusyhtiöksi 31.12.2009, jolloin taseessa käypään arvoon käsiteltyjen osakkeiden arvo palautettiin vastaamaan niiden alkuperäistä hankintamenoa. Ilman tätä toimenpidettä käyvän arvon rahasto olisi ollut 588 miljoonaa euroa suurempi. Sampo Oyj omisti 31.12.2009 Nordean osakkeita markkina-arvolla mitaten 5,8 miljardilla eurolla. Sampo on sijoittanut Nordeaan 5,2 miljardia euroa. Sammolla oli vuoden 2009 lopussa 809 429 180 Nordean osaketta, mikä vastasi 20,1 prosenttia Nordean osakekannasta. Nordean osakkeiden keskimääräinen hankintahinta oli 6,38 euroa osakkeelta. 31.12.2009 Nordean päätöskurssi oli 7,11 euroa. Sampo Oyj:n taseeseen sisältyi 31.12.2009 myös 2,4 miljardin euron arvosta (2,4) tytäryhtiöiden osakkeita.";
sData[24] = "Konsernirakenteen muutokset^../BoardofDirectorsReport/Konsernirakenteenmuutokset.html^Board of Directors' Report/Konsernirakenteen muutokset^ Sampo Oyj:n tytäryhtiö If Skadeförsäkring Holding AB (publ) saattoi 1.7.2009 päätökseen Baltiassa toimivien tytäryhtiöidensä yhdistämisen yhdeksi yhtiöksi. Uusi yhtiö If P&C Insurance AS toimii kaikissa Baltian maissa kotipaikkanaan Viro. Latviassa ja Liettuassa yhtiö toimii sivukonttorien kautta.";
sData[25] = "Hallinnointi^../BoardofDirectorsReport/Yhtiokokous.html^Board of Directors' Report/Hallinnointi^";
sData[26] = "Yhtiökokous^../BoardofDirectorsReport/Yhtiokokous.html^Board of Directors' Report/Hallinnointi/Yhtiökokous^ Sampo Oyj:n 7.4.2009 pidetty varsinainen yhtiökokous vahvisti vuoden 2008 tilinpäätöksen ja myönsi hallituksen jäsenille ja toimitusjohtajalle vastuuvapauden. Tilintarkastajaksi valittiin tilintarkastusyhteisö Ernst & Young Oy. Yhtiökokous päätti jakaa vuodelta 2008 osinkoa 0,80 euroa osakkeelta. Osinko maksettiin 21.4.2009. Yhtiökokous valitsi uudelleen hallitukseen professori  Tom Berglundin , toimitusjohtaja  Anne Brunilan , varatuomari  Eira Palin-Lehtisen , ylijohtaja  Jukka Pekkarisen , ministeri  Christoffer Taxellin , toimitusjohtaja  Matti Vuorian  ja konsernijohtaja  Björn Wahlroosin . Uutena jäsenenä hallitukseen valittiin Elisa Oyj:n toimitusjohtaja  Veli-Matti Mattila . Hallituksen puheenjohtajana toiminut  Georg Ehrnrooth  oli ilmoittanut jo vuoden 2008 yhtiökokouksessa jättävänsä paikkansa Sammon yhtiökokouksessa 2009. Hallitus valitsi järjestäytymiskokouksessaan puheenjohtajakseen  Björn Wahlroosin . Nimitys- ja palkkiovaliokuntaan valittiin seuraavat henkilöt:  Björn Wahlroos  (puheenjohtaja),  Matti Vuoria  (varapuheenjohtaja),  Christoffer Taxell ,  Anne Brunila  ja  Eira Palin-Lehtinen . Tarkastusvaliokunnan jäseniksi valittiin  Christoffer Taxell  (puheenjohtaja),  Tom Berglund  (varapuheenjohtaja),  Jukka Pekkarinen  ja  Veli-Matti Mattila . Hallitus arvioi 7.4.2009 jäsentensä riippumattomuuden Suomen listayhtiöiden hallinnointikoodin perusteella ja totesi  Berglundin ,  Brunilan ,  Mattilan ,  Palin-Lehtisen ,  Pekkarisen  ja  Taxellin  olevat riippumattomia sekä yhtiöstä että sen merkittävistä osakkeenomistajista. Hallituksen arvion mukaan Wahlroos ja Vuoria eivät ole riippumattomia yhtiöstä. Yhtiökokous päätti maksaa hallituksen jäsenille palkkioita vuonna 2010 pidettävän varsinaisen yhtiökokouksen päättymiseen saakka seuraavasti: hallituksen puheenjohtajalle maksetaan 160 000 euroa vuodessa, hallituksen varapuheenjohtajalle 100 000 euroa vuodessa ja hallituksen jäsenille 80 000 euroa vuodessa. Vuosipalkkiosta suoritetaan verojen ja vastaavien maksujen jälkeen 50 prosenttia Sammon A-sarjan osakkeina ja loput rahana. Yhtiön palveluksessa oleville hallituksen jäsenille ei makseta erikseen palkkiota hallitustyöskentelystä työ- tai toimisuhteen voimassaoloaikana.";
sData[27] = "Hallinto^../BoardofDirectorsReport/Hallinto.html^Board of Directors' Report/Hallinnointi/Hallinto^ Kari Stadigh  aloitti Sammon konsernijohtajana 8.4.2009 Sammon hallituksen 5.11.2008 tekemän nimityksen mukaisesti. Stadighin edeltäjä  Björn Wahlroos  valittiin Sammon hallituksen puheenjohtajaksi yhtiökokouksessa 7.4.2009. Sampo-konsernin hallitus päätti 6.5.2009, että Sammon johtoryhmän työvaliokunnan kokoonpano on seuraava:  Kari Stadigh  (puheenjohtaja),  Ilona Ervasti-Vaintola ,  Peter Johansson ,  Patrick Lapveteläinen ,  Torbjörn Magnusson ,  Petri Niemisvirta  ja  Ricard Wennerklint . Sammon hallitus nimitti 27.8.2009 oikeustieteen kandidaatin Timo Vuorisen Sampo-konsernin johtoryhmään 1.9.2009 alkaen. Vuorinen vastaa Sampo Oyj:n tytäryhtiön If Vahinkovakuutuksen Baltia ja Venäjä -liiketoiminnasta ja on If Vahinkovakuutusyhtiö Oy:n (Suomi) toimitusjohtaja. Sampo-konserni noudattaa Arvopaperimarkkinayhdistys ry:n lokakuussa 2008 hyväksymää suositusta Suomen listayhtiöiden hallinnointikoodista. Konsernin hallintotavasta kerrotaan laajemmin yhtiön vuosikertomuksessa ja yhtiön internetsivuilla  www.sampo.com/hallinnointi . Lähipiiritiedot on esitetty konsernitilinpäätöksen  liitetiedoissa .";
sData[28] = "Yritysvastuu^../BoardofDirectorsReport/Yritysvastuu.html^Board of Directors' Report/Hallinnointi/Yritysvastuu^ Pörssinoteerattuna osakeyhtiönä Sampo Oyj on velvollinen toimimaan osakkeenomistajiensa edut huomioon ottaen, lakeja noudattaen ja järkevien liiketoimintatapojen mukaisesti. Sampo-konsernia yhdistävät arvot ovat eettisyys, lojaalisuus, avoimuus ja yrittäjyys. Sampo pyrkii noudattamaan näitä arvoja kaikessa toiminnassaan ja kaikkien sidosryhmiensä kanssa. Sampoa johdetaan terveiden ja varovaisten liikeperiaatteiden mukaisesti. Sampo pyrkii ennakoimaan yhteiskunnassa ja pääomamarkkinoilla tapahtuvat muutokset ja sopeuttamaan toimintansa niihin. Sampo pyrkii luomaan tasapuolisen, hyvän ja avoimen työilmapiirin. Palvelujaan tarjoamalla Sampo pyrkii osaltaan edistämään yhteiskunnallista hyvinvointia ja turvallisuutta. Sampo tiedostaa yhteiskuntavastuunsa ja sitoutuu toimintaansa kehittäessään edistämään taloudellisen, sosiaalisen ja ekologisen kestävyyden periaatteita. Yritysvastuusta Sampo-konsernissa kerrotaan lisää vuoden 2009 vuosikertomuksen  Yritysvastuu-osiossa .";
sData[29] = "Henkilöstö^../BoardofDirectorsReport/Henkilosto.html^Board of Directors' Report/Hallinnointi/Henkilöstö^ Sampo-konsernin palveluksessa oli 31.12.2009 kaikkiaan 7 087 työntekijää, kun 31.12.2008 työntekijöitä oli 7 458. Vahinkovakuutusliiketoiminnassa henkilöstön määrä väheni pääasiassa Baltiassa ja Venäjällä. Henkivakuutuksessa henkilöstön määrä pieneni hieman sekä Suomessa että Baltiassa. Vuoden 2009 aikana noin 93 prosenttia henkilöstöstä työskenteli vahinkovakuutustoiminnassa, 6 prosenttia henkivakuutustoiminnassa ja prosentti omistusyhteisössä. Maantieteellisesti tarkasteltuna 31 prosenttia henkilöstöstä työskenteli Suomessa, 27 prosenttia Ruotsissa, 22 prosenttia Norjassa ja 20 prosenttia Baltiassa, Venäjällä, Tanskassa sekä muissa maissa. Henkilöstön keskimääräinen lukumäärä vuonna 2009 oli 7 311 henkeä, kun vuonna 2008 se oli 7 145 henkeä. Henkilöstöasioissa vuoden 2009 pääpainopistealueet olivat osaamisen kehittäminen, johtajuus, yhteistoiminta, järjestösuhteet ja muu yhteistyö, palkitseminen ja henkilöstön hyvinvoinnista huolehtiminen. Henkilöstöasioista kerrotaan yksityiskohtaisemmin vuoden 2009 vuosikertomuksen  Henkilöstö-osiossa .";
sData[30] = "Johdon pitkäaikaiset kannustinjärjestelmät^../BoardofDirectorsReport/Johdonpitkaaikaisetkannustinjarjestelmat.html^Board of Directors' Report/Hallinnointi/Johdon pitkäaikaiset kannustinjärjestelmät^ Sampo-konsernissa on kahdenlaisia kannustinjärjestelmiä: johdon pitkäaikaisia kannustinjärjestelmiä ja osakepalkkiojärjestelmä. Johdon pitkän aikavälin kannustinjärjestelmien perusteella maksettavat maksut perustuvat Sammon osakekurssin kehitykseen noin kolmen vuoden aikajaksolla kunkin kannustinjärjestelmän liikkeelle laskemisesta alkaen. Kannustinjärjestelmissä on asetettu minimivaatimukset osakekurssikehitykselle ja yhtiön kannattavuudelle sekä yläraja maksettaville kannustimille. Lisäksi osa kannustimina saaduista suorituksista on käytettävä Sammon osakkeiden hankkimiseen ja osakkeet on pidettävä tietty aika. Vuoden 2006 varsinainen yhtiökokous hyväksyi Sampo 2006 -osakepalkkiojärjestelmän Sammon johtoryhmän jäsenille. Järjestelmän piiriin kuuluville myönnetään enintään etukäteen määrätty määrä Sammon osakkeita, jos Sammon osakekurssi ja vakuutustuottotavoitteet ylittävät ehtojen mukaiset arvot. Suoritus maksetaan Sammon osakkeina, käteisenä tai näiden yhdistelmänä. Lisäksi osakkeet on pidettävä tietty aika. Johdon pitkäaikaisista kannustinjärjestelmistä ei suoritettu maksuja vuonna 2009, mutta osakepalkkiojärjestelmästä suoritettiin maksuja 2 miljoonalla eurolla. Sampo-konsernin johdon ja muiden avainhenkilöiden sitouttamisessa ja kannustamisessa painotetaan jatkuvuutta. Sampo Oyj:n hallitus päätti 27.8.2009 uuden pitkän aikavälin kannustinjärjestelmän 2009:1 käyttöönotosta. Järjestelmä täydentää aiempia järjestelmiä ja se on suunnattu Sampo-konsernin johdolle sekä muille konsernin avainhenkilöille. Järjestelmään kuuluu 115 avainhenkilöä. Johdon pitkäaikaiset kannustinjärjestelmät 2006II-2009I ulottuvat vuoteen 2013. Johdon pitkäaikaisten kannustinjärjestelmien ehdot ovat luettavissa Sammon internetsivuilla osoitteessa  www.sampo.com/palkitseminen . ";
sData[31] = "Riskienhallinta^../BoardofDirectorsReport/Riskienhallinta.html^Board of Directors' Report/Hallinnointi/Riskienhallinta^ Sammon näkemyksen mukaisesti liiketoimintaa ei voi harjoittaa ilman korkeatasoista riskienhallintaa. Riskienhallinnan päätavoitteet ovat: liiketoiminnan kannattavuuteen vaikuttavien riskien ja muiden riskien tunnistaminen, määrittely ja analysointi riittävä suojautuminen arvioitujen riskien varalta eli pääoman ja liiketoiminnan ennakoitavissa olevien voittojen riittävyyden varmistaminen suhteessa liiketoiminnan riskeihin riskeiltä suojautuminen liiketoiminta-alueiden riskiensietokyvyn oikeanlaisella allokoinnilla ja riskien oikealla hinnoittelulla liiketoimintojen taloudellisen tuloksen heilahtelujen rajoittaminen yleisen tehokkuuden, turvallisuuden ja jatkuvuuden varmistaminen Sampo-konsernin suurimmat riskit ovat konsernin vakuutustoimintaan ja sijoituksiin liittyvät riskit. Näihin liittyvä riskienhallinta on osa ydinosaamista ja siksi riskienhallintaa kehitetään jatkuvasti. Muiden yhtiöiden tavoin Sampo-konserni on altis operatiivisille riskeille ja toimintaympäristön riskeille. Sampo-konserni pyrkii jatkuvasti parantamaan sisäistä valvontaansa sekä ydinprosessejaan ja -järjestelmiään näiden riskien toteutuessaan aiheuttamia vaikutuksia lievittääkseen. Samasta syystä konserni pyrkii myös valvomaan ja analysoimaan konsernin ulkoisesta toimintaympäristöstä aiheutuvia muutoksia. Sampo-konsernin riskienhallintaorganisaatiosta ja -toimenpiteistä kerrotaan yksityiskohtaisemmin vuoden 2009 vuosikertomuksen  Riskienhallinta-osiossa .";
sData[32] = "Osakkeet, osakepääoma ja osakkeenomistajat^../BoardofDirectorsReport/Osakkeetjaosakepaaoma.html^Board of Directors' Report/Osakkeet, osakepääoma ja osakkeenomistajat^";
sData[33] = "Osakkeet ja osakepääoma^../BoardofDirectorsReport/Osakkeetjaosakepaaoma.html^Board of Directors' Report/Osakkeet, osakepääoma ja osakkeenomistajat/Osakkeet ja osakepääoma^ Sampo Oyj:n osakkeiden lukumäärä 31.12.2009 oli 561 372 390 osaketta, jotka jakaantuivat 560 172 390 A-sarjan sekä 1 200 000 B-sarjan osakkeeseen. Yhtiöjärjestyksen mukaan A-sarjan osakkeiden vähimmäismäärä on 179 000 000 ja enimmäismäärä 711 200 000 kappaletta. B-sarjan osakkeiden vähimmäismäärä on 0 ja enimmäismäärä 4 800 000 kappaletta. Kullakin A-osakkeella on yhtiökokouksessa yksi ääni ja B-osakkeella viisi ääntä. Sammon A-sarjan osakkeet on noteerattu Helsingin Pörssissä (nykyisin NASDAQ OMX Helsinki) vuodesta 1988 alkaen. Keskinäinen Vakuutusyhtiö Kaleva omistaa kaikki B-sarjan osakkeet. B-sarjan osake voidaan osakkeenomistajan vaatimuksesta muuntaa A-sarjan osakkeeksi. Sampo Oyj:n osakepääoma 31.12.2009 oli 98 miljoonaa euroa (98). Yhtiökokous päätti alentaa Sampo Oyj:n taseen mukaista ylikurssirahastoa ja vararahastoa siirtämällä kaikki taseen 31.12.2008 mukaisessa ylikurssirahastossa ja vararahastossa olevat varat sijoitetun vapaan oman pääoman rahastoon. Siirto toteutettiin vuoden 2009 aikana. Tilikauden päättyessä Sampo Oyj omisti 90 000 Sammon A-sarjan osaketta. Muut konserniyhtiöt eivät omistaneet emoyhtiön osakkeita.";
sData[34] = "Hallituksen valtuutukset^../BoardofDirectorsReport/Hallituksenvaltuutukset.html^Board of Directors' Report/Osakkeet, osakepääoma ja osakkeenomistajat/Hallituksen valtuutukset^ Yhtiökokous myönsi hallitukselle valtuudet hankkia Sammon omia A-sarjan osakkeita yhdessä tai useammassa erässä yhteensä enintään 50 000 000 kappaletta. Omia osakkeita voidaan hankkia muutoin kuin osakkeenomistajien omistamien osakkeiden suhteessa (suunnattu hankkiminen). Osakkeiden hankintahinta on enintään hankintahetkellä Sammon osakkeesta julkisessa kaupankäynnissä maksettava korkein hinta. Valtuutus on voimassa seuraavan varsinaisen yhtiökokouksen päättymiseen saakka, kuitenkin enintään 18 kuukautta yhtiökokouksen päätöksestä. Sammon A-sarjan osakkeita hankitaan NASDAQ OMX Helsingin järjestämän julkisen kaupankäynnin välityksellä niille muodostuvaan hankintahetken hintaan. Omat osakkeet hankitaan yhtiön voitonjakopolitiikan toteuttamiseksi, joten osakkeiden hankintaan on olemassa painava taloudellinen syy. Edellä mainitun valtuutuksen mukaisesti Sammon hallitus päätti 11.12.2009 hankkia Sammon A-osakkeita voitonjakokelpoisilla varoilla. Ostettava osakemäärä on enintään 5 000 000 kappaletta, joka vastaa noin 0,9 prosenttia Sammon kaikista osakkeista. Osakkeiden hankinta alentaa yhtiön jakokelpoista omaa pääomaa. Vuoden 2009 kuluessa Sampo Oyj hankki yhteensä 90 000 omaa A-osakettaan, joka vastaa 0,02 prosenttia yhtiön osakkeiden kokonaismäärästä ja niihin liittyvistä äänioikeuksista. Osakkeet hankittiin keskihinnalla 16,53 euroa osakkeelta ja niistä maksettiin yhteensä 1,5 miljoonaa euroa.";
sData[35] = "Osakkeenomistajat^../BoardofDirectorsReport/Osakkeenomistajat.html^Board of Directors' Report/Osakkeet, osakepääoma ja osakkeenomistajat/Osakkeenomistajat^ Sampo Oyj:n osakkeenomistajien lukumäärä 31.12.2009 oli 78 855 eli 17 prosenttia enemmän kuin vuotta aiemmin. Arvo-osuusjärjestelmään siirtämättä oli 1,3 prosenttia osakkeista. Hallintarekisteröityneiden ja ulkomaisten osakkeenomistajien omistusosuus laski 49,0 prosenttiin (53,3) osakepääomasta ja 48,6 prosenttiin äänistä (52,9). Vuoden 2009 lopussa Sammon hallituksen jäsenet konsernijohtaja mukaan lukien omistivat suoraan tai välillisesti 11 911 001 kappaletta Sammon osakkeita. Omistusten yhteenlaskettu osuus osakepääomasta ja äänioikeuksista oli 2,1 prosenttia. Sampo vastaanotti vuoden 2009 aikana seuraavan Arvopaperimarkkinalain 2 luvun 9 §:n mukaisen ilmoituksen omistusosuuksien muutoksista: Sampo Oyj sai 17.12.2009 Arvopaperimarkkinalain 2 luvun 9 §:n mukaisen ilmoituksen, jonka mukaan Capital Research and Management Companyn (taxpayer I.D. 86-0206507) omistamien Sammon A-osakkeiden kokonaismäärä oli 16. joulukuuta 2009 noussut yli yhden kahdeskymmenesosan (1/20) Sampo Oyj:n kaikista osakkeista ja niiden tuottamien äänten yhteismäärästä. Ilmoituksen mukaan Capital Researchilla oli 5,1 prosenttia Sammon osakepääomasta ja 5,0 prosenttia äänivallasta. Ilmoitus on kokonaisuudessaan nähtävissä Sammon internetsivulla osoitteessa  www.sampo.com . Osakeomistus sektoreittain 31.12.2009 (A- ja B-sarjojen osakkeet) Sektori Osakkeita yhteensä % Yritykset 97 402 830 17,4 Rahoitus- ja vakuutuslaitokset 25 101 654 4,5 Julkisyhteisöt 78 175 384 13,9 Voittoa tavoittelemattomat yhteisöt 13 343 997 2,4 Kotitaloudet 65 064 320 11,6 Ulkomaiset ja hallintarekisteröityneet 274 955 355 49,0 Yhteistilillä 7 328 850 1,3 Yhteensä 561 372 390 100 Omistusmääräjakauma 31.12.2009 Osakkeiden lukumäärät Omistajia kpl Omistajia % Arvo- osuusmäärä kpl Arvo-osuusmäärä % Ääni- määrä kpl Ääni- määrä % 1-100 20 524 26,028 1 315 677 0,234 1 315 677 0,232 101-500 35 141 44,564 9 402 399 1,675 9 402 399 1,661 501-1 000 11 039 13,999 8 614 398 1,535 8 614 398 1,522 1 001-5 000 9 967 12,64 21 442 711 3,82 21 442 711 3,787 5 001-10 000 1 163 1,475 8 415 000 1,499 8 415 000 1,486 10 001-50 000 812 1,03 16 155 188 2,878 16 155 188 2,853 50 001-100 000 78 0,099 5 654 116 1,007 5 654 116 0,999 100 001-500 000 92 0,117 19 302 532 3,438 19 302 532 3,409 500 001-99 999 999 39 0,049 463 741 519 82,609 468 541 519 82,756 Yhteensä 78  855 100 554 043  540 98, 694 558 843  540 98, 706 joista hallintarekisteröityjä 18 267 136 889 47,586 267 136 889 47,183 Odotusluettelolla yhteensä 0 0 0 0 0 Yhteistilillä 7 328 850 1,306 7 328 850 1,294 Erityistileillä yhteensä 0 0 0 0 Liikkeeseenlaskettu määrä   561 372 390 100 566 172 390 100 Osakkeenomistajat 31.12.2009 A- ja B-sarjat Osakkeiden lukumäärä  Osakkeista %  Äänistä  %  Solidium Oy 79 280 080 14,12 14,00 Keskinäinen Eläkevakuutusyhtiö Varma 47 709 421 8,50 8,43 Keskinäinen Eläkevakuutusyhtiö Ilmarinen 16 007 445 2,85 2,83 Wahlroos Björn 11 754 301 2,09 2,08 Keskinäinen Vakuutusyhtiö Kaleva* 6 127 855 1,09 1,93 Valtion Eläkerahasto 5 560 000 0,99 0,98 OP-Delta -Sijoitusrahasto 3 710 782 0,66 0,66 Folketrygdfondet 1 956 311 0,35 0,35 Wärtsilä Oyj Abp 1 901 000 0,34 0,34 Etera Keskinäinen Eläkevakuutusyhtiö 1 846 610 0,33 0,33 Kuntien Eläkevakuutus 1 609 805 0,29 0,28 Odin Norden c/o Odin Forvaltning AS 1 599 351 0,28 0,28 Keskinäinen Vakuutusyhtiö Eläke-Fennia 1 575 000 0,28 0,28 Nordea Norden Fonden 1 395 603 0,25 0,25 Sijoitusrahasto Nordea Fennia 1 380 000 0,25 0,24 Svenska Litteratur Sällskapet I Finland 1 224 600 0,22 0,22 OP Focus Erikoissijoitusrahasto 1 073 749 0,19 0,19 Sijoitusrahasto Gyllenberg Finlandia  1 007 000 0,18 0,18 Erikoissijoiturahasto OMX Helsinki 25 Indeksiosuusrahasto 998 634 0,18 0,18 Sijoitusyhtiö Alfred Berg Finland 968 016 0,17 0,17 Hallintarekisteröidyt yhteensä 267 136  889 47, 59 47, 18 Muut yhteensä 105 549 938 18,80 18,64 Yhteensä 561 372  390 100 ,00 100 ,00 * A-sarjan osakkeita 4 927 855 kpl ja B-sarjan osakkeita 1 200 000 kpl. Sammon A-osakkeet vuosina 2005-2009 Korotustapa/alentamistapa Merkintäaika/ rekisteröinti Merkintäsuhde tai merkitsijä tai alentamissyy Uusien osakkeiden lukumäärä A-osakkeiden lukumäärä korotuksen/ alentamisen jälkeen Optio-ohjelma 1998  A-sarja konversio vuonna 2005 Optiotodistuksien konversio 2 018 850 562 562 415 Optio-ohjelmat 1998 ja 2000  A-sarja kuusi konversiota vuonna 2005 Optiotodistuksien ja  -oikeuksien konversio 7 555 900 570 118 315 Optio-ohjelma 2000  A-sarja konversio vuonna 2006 Optiotodistuksien konversio 382 200 570 500 515 Osakepääoman alentaminen 15.4.2006 Takaisinostettujen osakkeiden mitätöinti (7 000 000 A-sarja) -7 000 000 563 500 515 Optio-ohjelma 2000  A-sarja viisi konversiota vuonna 2006 Optio-oikeuksien konversio 2 917 630 566 418 145 Optio-ohjelma 2000  A-sarja kolme konversiota vuonna 2007 Optio-oikeuksien konversio 15 740 245 582 158 390 Osakepääoman alentaminen 23.2.2007 Takaisinostettujen osakkeiden mitätöinti (4 827 500 A-sarja) -4 827 500 577 330 890 Osakepääoman alentaminen 16.5.2008 Takaisinostettujen osakkeiden mitätöinti (6 715 000 A-sarja) -6 715 000 570 615 890 Osakepääoman alentaminen 10.11.2008 Takaisinostettujen osakkeiden mitätöinti (10 443 500 A-sarja) -10 443 500 560 172 390 Ei muutoksia vuonna 2009. ";
sData[36] = "Taloudellinen tilanne^../BoardofDirectorsReport/Taloudellinentilanne.html^Board of Directors' Report/Taloudellinen tilanne^ Sisäiset osingot Sampo Oyj vastaanotti vuonna 2009 tytäryhtiöltään If Skadeförsäkring Holding AB (publ):lta osinkoina yhteensä 488 miljoonaa euroa (5,1 miljardia Ruotsin kruunua). Mandatum Henkivakuutusosakeyhtiö ei maksanut Sammolle osinkoa vuonna 2009. Luottoluokitukset Sampo-konserniin kuuluvien yhtiöiden tärkeimmissä luottoluokituksissa ei vuoden 2009 kuluessa tapahtunut muutoksia. Moody's Standard and Poor's Yhtiö Luokitus Näkymä Luokitus Näkymä Sampo Oyj Baa2  Vakaa  Ei luokitusta - If Skadeförsäkring Ab (Ruotsi)  A2  Vakaa  A  Vakaa If Vahinkovakuutus Oy (Suomi) A2 Vakaa A  Vakaa Konsernin vakavaraisuus Nordea Bank Ab (publ):sta tuli Sampo-konsernin osakkuusyhtiö 31.12.2009 alkaen. Rahoitus- ja vakuutusryhmittymien valvonnasta (2004/699) annetun lain mukaan Sampo-konserni muuttui rahoitus- ja vakuutusryhmittymäksi.  Konsernin vakavaraisuus on vuonna 2009 laskettu rahoitus- ja vakuutusryhmittymien valvonnasta (2004/699) annetun lain kolmannen luvun mukaan. Laki perustuu Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiiviin 2002/87/EY finanssiryhmittymään kuuluvien luottolaitosten, vakuutusyritysten ja sijoituspalveluyritysten lisävalvonnasta. Sampo-konsernin vakavaraisuus Milj. € 31.12.2009 31.12.2008 Konsernitaseen oma pääoma 7 613  4 631 Toimialakohtaiset erät 1 545  391 Aineettomat hyödykkeet ja toimialakohtaiset vähennykset -2 314  -1 571 Tilikauden osingot -561  - Ryhmittymän omat varat ,  yhteensä 6 283  3  452 Omi en varojen vaatimukset ,  yhteensä 3 968  796 Ryhmittymän vakavaraisuus 2 315 2 656 Ryhmittymän vakavaraisuussuhde (Omat varat/Omien varojen vaatimus, %) 158,3  433,6 Konsernin vakavaraisuussuhde (ryhmittymän omat varat suhteessa minimivaatimukseen) 31.12.2009 oli 158,3 prosenttia (433,6). Vakavaraisuuden lasku johtui Nordean käsittelystä osakkuusyhtiönä vuoden 2009 vakavaraisuuslaskennassa. Sampo-konsernin vakavaraisuusvaatimuksessa huomioidaan sen omistusosuutta vastaava osuus Nordean vakavaraisuusvaatimuksesta. Sampo-konsernissa pääomitusta arvioidaan sisäisesti vertaamalla riskeihin vaadittavaa pääomaa käytettävissä oleviin pääomiin. Riskeihin vaadittavan pääoman arviointi perustuu taloudelliseen pääomaan, jonka konserniyhtiöt määrittävät mitattavissa oleville riskeille 99,5 prosentin luottamustasolla ja yhden vuoden horisontilla. Tämän lisäksi yhtiöt arvioivat pääomatarpeensa sellaisien riskien varalta, jotka eivät ole mitattavissa. Näitä ovat esimerkiksi toimintaympäristöön liittyvät riskit. Käytettävissä oleva pääoma (Adjusted Solvency Capital) sisältää vakavaraisuuspääoman ja lisäksi muita vahinkojen kattamiseen käytettävissä olevia eriä kuten vastuuvelan diskonttausvaikutuksen ja muita vakavaraisuuspääomaan kuulumattomia eriä. Taloudellisen pääoman vaatimus Sampo-konsernin toiminnalle 31.12.2009 oli 3 783 miljoonaa euroa (1 895) ja käytettävissä oleva pääoma (Adjusted Solvency Capital) oli 7 077 miljoonaa euroa (4 023). Velkarahoitus Sampo Oyj:n taseen vastuisiin sisältyi 31.12.2008 pääomalaina, jonka nimellisarvo oli 600 miljoonaa euroa. Samana ajankohtana Sampo Oyj:lla oli korollisia saatavia 1 184 miljoonan euron arvosta. Vuotta myöhemmin 31.12.2009 Sampo Oyj:lla oli velkarahoitusta 1 595 miljoonaa euroa ja 525 miljoonaa euroa korollisia saatavia. Vuoden 2009 kuluessa nettovelka kasvoi 1 653 miljoonaa euroa ja 31.12.2009 nettovelka oli 1 069 miljoonaa euroa (-584). Suurin syy muutokseen oli Nordea-omistuksen kasvattaminen. Bruttovelka suhteessa Sampo Oyj:n omaan pääomaan oli 24 prosenttia (11). Sampo Oyj allekirjoitti vuoden aikana 2 000 000 000 euron määräisen joukkovelkakirjalainaohjelman (Euro Medium Term Note Programme) voidakseen laskea liikkeelle velkakirjoja pääomamarkkinoilla. Sampo teki joukkovelkakirjalainajärjestelyn pääomamarkkinoille Euro Medium Term Note -ohjelman puitteissa ja julkisti tarjouksen aiemmin mainitun pääomalainansa haltijoille lainan vaihtamisesta uusiin senior-ehtoisiin velkakirjalainoihin. Samanaikaisesti Sampo laski liikkeelle ehdoiltaan vastaavia velkakirjalainoja lisärahoituksen hankkimiseksi.  Vaihtotarjoukseen liittyen Sampo julkisti seuraavat tiedot: Uusien liikkeellelaskettavien velkakirjalainojen kokonaismäärä: 750 000 000 euroa    (i) Vaihtotarjouksessa syntyneiden uusien velkakirjalainojen kokonaismäärä: 562 181 000 euroa    (ii) Vaihtotarjouksen lisäksi liikkeellelaskettujen uusien velkakirjalainojen kokonaismäärä: 187 819 000 euroa Liikkeelläolevien nykyisten velkakirjalainojen määrä vaihtotarjouksen päättymisen jälkeen: 36 597 000 euroa Erääntymispäivä: 10.4.2012 Liikkeellelaskuhinta: 100,00 prosenttia Kuponkituotto: 6,339 prosenttia (i) Korkomarginaali: 4,00 prosenttia (ii) Keski-swap korko: 2,339 prosenttia Sampo Oyj aktivoi myös kotimaisen yritystodistusohjelmansa vuoden 2009 kuluessa ja lisäksi laski liikkeelle joukkovelkakirjalainoja. Vuoden 2009 lopussa Sampo Oyj:n taseen vastattaviin sisältyi 962 miljoonan euron edestä senior-ehtoisia joukkovelkakirjalainoja ja 466 miljoonan euron arvosta kotimaisen yritystodistusohjelman puitteissa emittoituja yritystodistuksia. Sampo Oyj otti myös 130 miljoonan euron eläkelainan elokuussa 2009. Edellä mainittujen velkaerien keskimääräinen korko 31.12.2009 oli 3,2 prosenttia. Sampo Oyj sopi maksuvalmiutensa vahvistamiseksi 200 miljoonaan euron valmiusluottojärjestelystä huhtikuussa 2009. Järjestelyn puitteissa ei ole nostettu lainoja.";
sData[37] = "Näkymät vuodelle 2010^../BoardofDirectorsReport/Nakymatvuodelle2010.html^Board of Directors' Report/Näkymät vuodelle 2010^ Markkinoiden osoitettua jälleen joustavuutensa rahoitusjärjestelmän romahtamisen uhka on väistynyt. Vuoden 2010 alussa usko talouden elpymiseen on kasvanut huomattavasti ja luottamus on suurelta osin palautunut pääomamarkkinoille. Osakemarkkinoiden uskotaan tuottavan hyvin nykyisten matalien korkojen aikana eikä lyhyiden korkojen odoteta lähiaikoina nousevan. Sampo-konsernin odotetaan tekevän vuonna 2010 hyvän tuloksen. Vakaata vakuutusteknistä tulosta tukevat sijoitustoiminnan vahvat tulokset ja osuus osakkuusyhtiö Nordean tuloksesta.  Vahinkovakuutuksessa Ifin odotetaan saavuttavan pitkän aikavälin tavoitteensa alle 95 prosentin yhdistetystä kulusuhteesta. Yhtiön odotetaan tekevän tänäkin vuonna erinomaisen tuloksen. Yleinen taloudellinen tilanne rasittaa edelleen maksutulon kasvua, mutta sen vaikutus tulokseen on rajallinen.  Mandatum Lifen markkina-arvoin laskettu tulos riippuu merkittävästi pääomamarkkinoista ja sen odotetaan säilyvän hyvänä. Raportoidun tuloksen uskotaan yltävän vuoden 2009 tasolle. Yhtiö tavoittelee sijoitussidonnaisessa vakuutuksessa edelleen kasvua.  Sampo yhdistelee 1.1.2010 alkaen pääomaosuusmenetelmällä konsernin tuloslaskelmaan omistusosuuttaan vastaavan osan Nordean nettotuloksesta. Nordean vaikutuksen konsernin tulokseen odotetaan olevan huomattava.";
sData[38] = "Merkittävimmät riskit toiminnalle^../BoardofDirectorsReport/Merkittavimmatriskittoiminnalle.html^Board of Directors' Report/Merkittävimmät riskit toiminnalle^ Sampo-konserni on monipuolisena finanssikonsernina altistunut monille erilaisille rahoitusriskeille ja muille riskeille. Sampo-konsernin toiminnan merkittävimmät riskit vuonna 2009 olivat vakuutusriskit vahinko- ja henkivakuutusliiketoiminnoissa sekä konsernin sijoituksiin ja Sampo Oyj:n velkaan liittyvät markkina- ja luottoriskit. Vakuutustoiminta perustuu vakuutustapahtumien satunnaisuudesta aiheutuvien riskin hallitsemiseen. Vakuutusriski syntyy siitä, että tulevien vakuutuskorvausten kustannukset ovat suuremmat kuin hintaa määrättäessä odotettiin. Vuonna 2009 Sampo-konsernin vakuutusliiketoiminnan riskiprofiili on säilynyt suhteellisen vakaana. Merkittävimmät Sampo-konsernin sijoitustoimintaan liittyvät riskit vuonna 2009 olivat osakeriski, korkoriski ja luottoriski. Osakeriski syntyy konsernin 2,4 miljardin euron (2,7) arvoisesta osakesijoitussalkusta. Korkoriski liittyy konsernin korkosijoituksiin sekä vakuutustekniseen vastuuvelkaan. Lyhyellä aikavälillä korkojen nousu voi vähentää korkosijoitusten arvoa. Pitkällä aikavälillä taloudellisesti suurempi riski on se, että markkinakorot laskevat ja säilyvät alhaisella tasolla. Korkosijoitukset altistavat konsernin lisäksi luottoriskeille, joiden merkitys on kasvanut vuoden aikana. Konsernin korkosijoitusten määrä oli vuoden 2009 lopussa 13,5 miljardia euroa (13,2).  Valuuttakurssiriskit liittyvät valuuttakurssien muutoksista Sampo-konsernille aiheutuviin mahdollisiin tappioihin. If Vahinkovakuutuksessa ja Mandatum Lifessä valuuttariski liittyy pääasiassa nettomääräiseen valuuttakurssiriskiin. Sampo Oyj:n valuuttariskinä ovat valuuttakurssivaihtelut, jotka voivat substanssiarvon ja Ifiltä saatujen sisäisten osinkojen valuuttakurssimuunnossa koitua yhtiölle epäedullisiksi. Operatiiviset riskit, kuten virheet tai häiriöt sisäisissä prosesseissa ja järjestelmissä, sekä liiketoimintariskit, kuten muutokset talouden suhdanteissa tai liiketoimintaympäristössä, kuuluvat olennaisena osana kaikkiin liiketoimintoihin. Liiketoiminnan ja toimintaympäristön riskeissä ei tapahtunut merkittäviä muutoksia vuoden 2009 aikana.";
sData[39] = "Hallituksen voitonjakoehdotus^../BoardofDirectorsReport/Hallituksenvoitonjakoehdotus.html^Board of Directors' Report/Hallituksen voitonjakoehdotus^ Sampo Oyj:n osinkopolitiikan mukaisena tavoitteena on jakaa vuosittainen osinko, joka vastaa 4-6 prosentin osinkotuottoa. Osinko ei voi kuitenkaan ylittää raportoitua voittoa verojen jälkeen (satunnaisia eriä lukuun ottamatta) siltä kalenterivuodelta, jolta osinko maksetaan. Osingonjaon lisäksi voidaan ostaa omia osakkeita. Emoyhtiön voitonjakokelpoiset varat ovat 6 435 539 685,41 euroa, josta tilikauden voitto on 531 142 474,88 euroa.  Hallitus ehdottaa yhtiökokoukselle osinkoa maksettavaksi 1,00 euroa yhtiön 561 372 390 osakkeelle. Maksettavien osinkojen yhteismäärä on 561 282 390 euroa, koska osinkoa ei makseta yhtiön hallussa oleville 90 000 Sammon A-osakkeelle. Loput varoista jätetään omaan pääomaan. Osinko maksetaan osakkeenomistajalle, joka on osingonjaon täsmäytyspäivänä 16.4.2010 rekisteröitynä Euroclear Finland Oy:n pitämään osakasluetteloon. Hallitus ehdottaa, että osinko maksetaan 23.4.2010. Yhtiön taloudellisessa asemassa ei tilikauden päättymisen jälkeen ole tapahtunut olennaisia muutoksia. Yhtiön maksuvalmius on hyvä, eikä ehdotettu voitonjako vaaranna hallituksen näkemyksen mukaan yhtiön maksukykyä. Uusi voitonjakopolitiikka Sammon hallitus on päättänyt 11.2.2010 uudesta voitonjakopolitiikasta. Uuden osinkopolitiikan mukaisesti maksettujen osinkojen kokonaismäärä on kunakin vuonna vähintään 50 prosenttia konsernin nettotuloksesta (pl. poikkeuserät). Osingonjaon lisäksi yhtiö voi ostaa omia osakkeitaan. Uutta politiikkaa sovelletaan ensimmäisen kerran vuodelta 2010 maksettavaan osinkoon.";
sData[40] = "Tunnusluvut^../BoardofDirectorsReport/Tunnusluvut.html^Board of Directors' Report/Tunnusluvut^ Konsernin yhteiset tunnusluvut  1 2009 2008 2007 2006 2005 Voitto ennen veroja Milj. € 825 870 3 833 1 353 1 295 Oman pääoman tuotto (käyvin arvoin) % 53, 7 -32,4 52,6 22,6 28,4 Kokonaispääoman tuotto (käyvin arvoin) % 16, 5 -7,4 11,5 4,0 4,4 Omavaraisuusaste % 28, 6 21,9 30,5 10,9 10,1 Konsernin vakavaraisuus  2 Milj. € 2  315 2 656 5 969 2 443 2 124 Konsernin vakavaraisuussuhde  2 % 158, 3 433,6 774,6 202,7 196,1 Henkilöstön keskimääräinen lukumäärä 7  311 7 145 6 855 11 657 11 730 Vahinkovakuutustoiminnan tunnusluvut Vakuutusmaksutulo ennen jälleenvakuuttajien osuutta Milj. € 3  888 4 057 4 085 4 019 3 962 Vakuutusmaksutuotot Milj. € 3  643 3 807 3 797 3 765 3 709 Voitto ennen veroja Milj. € 644 549 534 730 800 Oman pääoman tuotto käyvin arvoin (RoE) % 53, 2 -0,8 19,2 22,0 24,1 Riskisuhde  3 % 68 ,0 68,1 66,9 65,9 66,2 Toimintakulusuhde  3 % 24 , 1 23,7 23,7 24,0 24,3 Vahinkosuhde  3 % 76, 2 76,0 74,9 73,9 74,1 Vahinkokulusuhde ilman  perustekorkokulua  3 % 74, 6 74,4 73,4 72,5 72,7 Liikekulusuhde  3 % 17, 6 17,4 17,2 17,4 17,8 Yhdistetty kulusuhde  % 93, 8 93,4 92,1 91,3 91,9 Yhdistetty kulusuhde ilman perustekorkokulua % 92, 1 91,8 90,6 89,9 90,5 Vakavaraisuuspääoma (IFRS)* Milj. € 2  943 2 221 2 681 2 841 3 216 Vastuuvelasta (IFRS)* % 36, 3 29,8 33,3 36,8 43,9 Vastuunkantokyky* % 77, 3 65,7 71,3 73,6 87,5 Henkilöstön keskimääräinen lukumäärä 6  807 6 655 6 415 6 428 6 592 * Perustuvat If-alakonsernin tilinpäätökseen. Henkivakuutustoiminnan tunnusluvut Vakuutusmaksutulo ennen jälleenvakuuttajien osuutta Milj. € 809 536 622 662 655 Voitto ennen veroja Milj. € 121 140 342 295 234 Oman pääoman tuotto käyvin arvoin (RoE)  % 97, 6 -68,8 9,1 30,0 39,0 Liikekustannussuhde % 111 ,0 113,1 101,6 101,9 93,4 Vakavaraisuuspääoma (IFRS)  Milj. € 927 382 844 1 031 1 075 Vastuuvelasta (IFRS)  % 18, 5 7,8 16,4 20,1 21,3 Henkilöstön keskimääräinen lukumäärä 450 437 384 365 370 Omistusyhteisön tunnusluvut  4 Voitto ennen veroja Milj. € 36 180 95 -27 -49 Henkilöstön keskimääräinen lukumäärä 54 53 56 435 567 Osakekohtaiset tunnusluvut Osakekohtainen tulos euro 1, 14 1,18 6,18 1,73 1,68 Osakekohtainen tulos, jatkuvat toiminnot euro - - 1,25 1,27 - Laimennettu osakekohtainen tulos euro - - - 1,69 1,65 Laimennettu osakekohtainen tulos, jatkuvat toiminnot euro - - - 1,24 - Osakekohtainen tulos, ml. käyvän arvon rahaston muutos euro 5, 88 -3,52 5,89 1,89 1,97 Osakekohtainen tulos, ml. käyvän arvon rahaston muutos, jatkuvat toiminnot euro - - 0,95 1,44 - Osakekohtainen oma pääoma euro 13, 56 8,25 13,47 9,18 7,65 Osakekohtainen substanssi euro 14, 63 8,28 13,49 9,21 7,67 Osakekohtainen osinko 5 euro 1 ,00 0,80 1,20 1,20 0,60 Osinko/tulo % 87, 7 67,8 19,4 69,4 35,7 Efektiivinen osinkotuotto % 5, 9 6,0 6,6 5,9 4,1 Hinta/voitto-suhde (PE-luku) 14, 9 11,2 2,9 11,7 8,8 Osakkeiden antioikaistu lkm 31.12. 6  1 000 kpl 561  282 561 372 574 209 562 791 564 701 Osakkeiden antioikaistu keskimääräinen lkm 6 1 000 kpl 561  370 569 442 577 802 563 092 564 864 Osakkeiden painotettu keskim. lkm laimentavat osakkeet huomioituna 6 1 000 kpl 561 370 569 442 577 802 576 341 575 268 Osakekannan markkina-arvo Milj. € 9 553 7 433 10 382 11 413 8 312 A -sarja 2009 2008 2007 2006 2005 Osakkeiden antioikaistu lkm 31.12. 6 1 000 kpl 560  082 560 172 573 009 561 591 563 501 Osakkeiden antioikaistu keskimääräinen lkm 6 1 000 kpl 560  170 568 242 576 602 561 892 563 664 Osakkeiden painotettu keskim. lkm laimentavat osakkeet huomioituna 6 1 000 kpl 560  170 568 242 576 602 575 141 574 068 Painotettu keskim. kaupantekokurssi euro 13, 84 15,96 21,43 16,78 11,97 Antioikaistu ylin kurssi euro 17, 72 19,30 24,79 20,74 14,95 Antioikaistu alin kurssi euro 8, 63 11,42 17,95 13,58 9,83 Antioikaistu viimeinen kaupantekokurssi euro 17, 02 13,24 18,08 20,28 14,72 Osakkeen pörssivaihto tilikaudella 1 000 kpl 452  367 650 816 750 748 592 839 663 491 Osakkeen suhteellinen pörssivaihto % 80, 8 114,5 130,2 105,5 117,7 B-sarja Osakkeiden antioikaistu lkm 31.12. 1 000 kpl 1  200 1 200 1 200 1 200 1 200 Osakkeiden antioikaistu keskimääräinen lkm 1 000 kpl 1  200 1 200 1 200 1 200 1 200 1  Sampo Oyj:n myyntivoitto Sampo Pankki Oyj:n osakekannan myynnistä Danske Bank A/S:lle (2 830 milj. e) sisältyy konsernin vuoden 2007 tunnuslukuihin. Henkilöstön keskimääräinen lukumäärä vuosina 2005-2006 sisältää myydyn pankki- ja sijoituspalvelutoiminnan (lopetetut toiminnot) keskimääräisen henkilöstömäärän.  2  Nordean tultua Sammon osakkuusyhtiöksi 31.12.2009 muuttui Sampo-konserni rahoitus- ja vakuutusyritysryhmittymien valvonnasta annetun lain (2004/699) mukaiseksi rahoitus- ja vakuutusyritysryhmittymäksi. Konsernin vakavaraisuus on vuonna 2009 määrätty lain kolmannen luvun mukaisesti. Vuosina 2007-2008 vakavaraisuus on laskettu vakuutusyritysryhmän mukautetun vakavaraisuuden laskentaa koskevan sosiaali- ja terveysministeriön asetuksen (1106/2000) mukaisesti. Vakavaraisuus on Finanssivalvonnan (ent. Vakuutusvalvontaviraston) suostumuksella määrätty konsernitilinpäätöksen perusteella. Vuosina 2005-2006 konsernin vakavaraisuus on laskettu rahoitus- ja vakuutusyritysryhmittymien valvonnasta annetun lain mukaisesti.   3  Vahinkovakuutustoiminnan tunnusluvut on laskettu toimintokohtaisten kulujen pohjalta, eikä niitä siksi voida johtaa suoraan sulautetusta tuloslaskelmakaavasta. 4  Henkilöstön keskimääräinen lukumäärä vuosina 2005-2006 sisältää silloin tytäryhtiönä yhdistellyn Primasoft Oy:n henkilöstön.   5  Hallituksen ehdotus yhtiökokoukselle tilikaudelta 2009 6  Osakekohtaisia tunnuslukuja laskettaessa tilinpäätöspäivän osakemääränä on käytetty 561 282 390 kpl:tta ja keskimääräisenä osakemääränä 561 369 678 kpl:tta. Sampo Oyj:n tilinpäätöshetkellä omistamat 90 000 omaa osaketta on huomioitu molemmissa osakemäärissä. Tunnuslukuja laskettaessa veroina on otettu huomioon tilikauden tulosta vastaava vero. Kiinteistöjen sekä eräpäivään asti pidettävien saamistodistusten arvostuserot on otettu huomioon laskettaessa kokonaispääoman tuottoa, oman pääoman tuottoa, omavaraisuusastetta sekä osakekohtaista substanssia. Lisäksi kokonaispääoman tuottoa sekä oman pääoman tuottoa laskettaessa on otettu huomioon käyvän arvon rahaston muutos. Arvostuseroista on vähennetty laskennallinen verovelka.";
sData[41] = "Tunnuslukujen laskentakaavat^../BoardofDirectorsReport/Tunnuslukujenlaskentakaavat.html^Board of Directors' Report/Tunnuslukujen laskentakaavat^ Tunnusluvut on laskettu valtiovarainministeriön asetuksen ja sitä tarkentavan Finanssivalvonnan määräys- ja ohjekokoelman mukaisesti. Konsernin vakavaraisuus on laskettu rahoitus- ja vakuutusyritysryhmittymien valvonnasta annetun lain kolmannen luvun mukaisesti konsolidointimenetelmällä.";
sData[42] = "Sampo-konsernin riskienhallinta 2009^../RiskManagement/Sampokonserninriskienhallinta2009.html^Risk Management/Sampo-konsernin riskienhallinta 2009^ Sampo-konsernin ansaintalogiikka ja riskit Sampo-konsernissa on kaksi liiketoiminta-aluetta: vahinkovakuutus (If Vahinkovakuutus) ja henkivakuutus (Mandatum Life). Vakuutustoimintaa harjoittavien tytäryhtiöiden lisäksi omistusyhteisö (Sampo Oyj) omisti vuoden 2009 lopussa 20,1 prosenttia Nordeasta. Nordean riskienhallintaa ei käsitellä Sampo-konsernin vuosikertomuksessa. Sampo Oyj  ei omistusyhteisönä harjoita omaa liiketoimintaa. Sampo Oyj asettaa tytäryhtiöiden keskeiset taloudelliset ja pääomitustavoitteet sekä määrittää tytäryhtiöiden riskienhallintaa ohjaavat periaatteet. Tytäryhtiöt järjestävät näiden periaatteiden puitteissa itsenäisesti riskienhallintansa ottaen huomioon oman toimintansa ansaintalogiikkaan ja riskeihin liittyvät erityispiirteet. Pohjoismaisena vakuutusyhtiönä If Vahinkovakuutus tarjoaa maantieteellisesti hajaantuneella alueella vakuutusturvaa laajalle joukolle yksityishenkilöitä ja yrityksiä. If Vahinkovakuutus altistuu siten useille riskeille, jotka valitaan huolella ja hinnoitellaan riskejä vastaavasti. Jälleenvakuutusta käytetään harvinaisten mutta vakavien vahinkojen hallintaan. Menestyksen kannalta keskeistä on myös kyky maksimoida sijoitustuotot huomioiden kaikki riskit, vastuuvelan ominaisuudet, vakavaraisuusvaatimukset, viranomaisten katesäännösten asettamat rajat sekä luottoluokittajien vaatimukset. Mandatum Life  toimii pääasiassa Suomessa tarjoten henki- ja eläkevakuutuksia sekä puhtaita riskivakuutuksia. Henkivakuutustoiminnan kannattavuus riippuu sijoitustuloksesta, sekä niin kutsutuista riski- ja liikekuluylijäämistä. Mandatum Lifen sijoitustulos on muun kuin sijoitussidonnaisen vastuuvelan katteena olevan omaisuuden sijoitustuottojen ja laskuperustekorkoisille vakuutuksille hyvitettävän laskuperustekoron ja asiakashyvitysten erotus. Riskiylijäämä muodostuu vakuutusmaksuun sisältyvästä riskimaksusta vähennettynä toteutuneilla korvauskuluilla. Liikekuluylijäämä muodostuu vakuutusmaksuun sisältyvästä liikekulukuormituksesta vähennettynä toteutuneilla liikekuluilla. Sijoitustulos on henkivakuutustoiminnan kannattavuuteen merkittävimmin vaikuttava tekijä. Mandatum Lifen sijoitustoiminnan lähtökohtia ovat yhtiön vastuuvelan ominaisuudet ja vakavaraisuus. Henkivakuutussopimukset ovat tyypillisesti pitkäkestoisia ja vastuuvelan kassavirtojen ennakoitavuudesta johtuen yhtiö voi sijoitustoiminnassaan tavoitella riskitöntä tuottoa korkeampia tuottoja. Tämä luonnollisesti kasvattaa sijoitustuottojen heilahtelua lyhyellä aikavälillä, mikä huomioidaan yhtiön sisäisissä pääomitusvaateissa. Edellä mainittujen riskien lisäksi Sampo-konserni altistuu toiminnassaan operatiivisille riskeille sekä liiketoimintariskeille, kuten häiriöille sisäisissä prosesseissa ja muutoksille liiketoimintaympäristössä. Nämä riskit kuuluvat olennaisena osana kaikkiin liiketoimintoihin. Sampo-konsernin merkittävimmät riskit on havainnollistettu kuvassa 1.  Riskit on luokiteltu pääosin konsernin kannattavuuteen vaikuttavien riskitekijöiden mukaan. Tietyt riskit, kuten koko taseen arvoon ja tuloskykyyn liittyvä ALM-riski (Asset and Liability Management), keskittyneisyysriski ja maineriski, riippuvat useista riskitekijöistä.  ";
sData[43] = "Sampo-konsernin riski- ja vakavaraisuusaseman kehitys vuonna 2009^../RiskManagement/Sampokonserninriskijavakavaraisuusasemankehitysvuonna2009.html^Risk Management/Sampo-konsernin riski- ja vakavaraisuusaseman kehitys vuonna 2009^ Vakuutustoiminta Vahinkovakuutusmarkkina heikkeni vuoden aikana taloudellisen taantuman vuoksi. Vakuutusten myynti yksityisasialle oli haastavaa paitsi taantuman myös kovan kilpailun vuoksi Norjassa ja Ruotsissa. Liikennevakuutusten myynti, joiden osuus on suuri If Vahinkovakuutuksen vakuutuskannasta, väheni autokaupan hiljennyttyä. Pohjoismaiden tasolla suurten vahinkojen vaikutus oli odotettu, noudattaen vuosittaista normalisoitua tasoa. Yksittäisissä maissa suurten vahinkojen vaikutus oli suurempi Norjassa ja alhaisempi Suomessa. Mandatum Lifen sijoitussidonnainen vastuuvelka on kasvanut voimakkaasti sijoitussidonnaisiin sopimuksiin liittyvän vakuutusmaksutulon lisääntymisestä sekä sijoitussidonnaisten säästöjen korkeista sijoitustuotoista johtuen. Vastuuvelan muutoksen analyysi on esitetty  Vakuutusriski -osion  taulukossa 8 . Lisäksi takaisinnostojen määrä vakiintui vuoden 2008 jälkeen, jolloin takaisinostot olivat huipussaan. Muu vastuuvelka kehittyi odotetusti. Vakuutustoimintaan liittyvissä riskeissä ei kokonaisuutena tapahtunut merkittäviä muutoksia. Sijoitustoiminta Haastava taloudellinen toimintaympäristö tarjosi vakavaraisille yhtiöille sijoitusmahdollisuuksia erityisesti korkosijoituksissa ja osakkeissa. Osake- ja luottoriskiä sisältävien sijoitusten määrää kasvatettiin aktiivisesti Sampo-konsernin sijoitussalkuissa. Konsernin sijoitussalkkujen arvo nousi vuoden aikana osakeja korkomarkkinoiden elpymisen johdosta. Elpyminen ajoittui pääosin toiselle vuosipuoliskolle. Sijoitussalkkujen kehitys vuoden aikana on esitetty kuvassa 2. Sampo-konsernin sijoitustuotot olivat erittäin hyvät vuonna 2009, mikä kompensoi poikkeuksellisen huonoa sijoitusvuotta 2008. Vuosien 2008 ja 2009 keskimääräiset tuotot ovat linjassa liiketoiminta-alueiden pidemmän aikavälin tuottojen kanssa. Kuvassa 3 on esitetty If Vahinkovakuutuksen ja Mandatum Lifen sijoitustuotot vuosina 2000-2009. Omistusyhteisö Sampo Oyj lisäsi vuoden 2009 aikana omistustaan Nordeassa. Vuoden 2009 lopussa Sampo Oyj:n omistusosuus Nordeasta oli yli 20 prosenttia. Konsernin tilinpäätöksessä Nordea on mukana osakkuusyhtiönä ja se yhdistellään pääomaosuusmenetelmää (equity method) käyttäen. Tästä johtuen Nordean osakkeita ei vuoden 2010 alusta lähtien käsitellä edellisvuoden tapaan osakesijoituksena.  Vuodenvaihteessa Sampo Oyj:llä oli omistuksessaan 122 miljoonaa euroa tytäryhtiöittensä liikkeelle laskemia pääomalainoja, 404 miljoonaa euroa lyhytaikaisia rahamarkkinasijoituksia sekä 42 miljoonaa euroa muita sijoituksia (luvut kirjanpitoarvoja). Likvidit, vähäriskisiin kohteisiin suunnatut rahamarkkinasijoitukset olivat poikkeuksellisen suuret johtuen If Vahinkovakuutuksen joulukuussa 2009 maksamista osingoista. Vuoden aikana Sampo Oyj:n nettovelka muuttui huomattavasti -584 miljoonasta eurosta 31.12.2008 1 069 miljoonaan euroon 31.12.2009. Omistusyhteisön keskeisin riski on näin ollen nettovelkaan liittyvä korkoriski. Vakavaraisuus Sampo-konsernin tytäryhtiöiden vakavaraisuusasemat paranivat huomattavasti rahoitusmarkkinoiden elpymisen ja hyvien sijoitustuottojen johdosta. Nordean yhdistely Sampo-konsernin lukuihin ja vakavaraisuuslaskelmiin sekä omistusosuuden kasvattaminen Nordeassa vuoden aikana vaikuttivat merkittävästi Sampo-konsernin vakavaraisuuteen. If Vahinkovakuutuksen viranomaislaskennan vakavaraisuuspääoma kasvoi 2 427 miljoonaan euroon (2 021 miljoonaa euroa) vähimmäismäärän ollessa 634 miljoonaa euroa (570 miljoonaa euroa). Mandatum Lifen viranomaislaskennan vakavaraisuuspääoma kasvoi 926 miljoonaan euroon (379 miljoonaa euroa) vähimmäismäärän ollessa 226 miljoonaa euroa (224 miljoonaa euroa). Myös Sampo-konsernin vakavaraisuusasema oli hyvin vahva. Konsernin vakavaraisuussuhde oli 158 prosenttia (434 prosenttia). Konsernin muokattu vakavaraisuuspääoma oli 7 076 miljoonaa euroa (4 023 miljoonaa euroa), kun taas taloudellinen pääoma 99,5 prosentin luottamustasolla laskettuna oli 3 783 miljoonaa euroa (1 895 miljoonaa euroa). If Vahinkovakuutus maksoi toukokuussa 1,1 miljardin Ruotsin kruunun osingot Sampo Oyj:lle. Vuoden lopussa yhtiö maksoi 4,0 miljardin Ruotsin kruunun lisäosingot. Mandatum Lifen mahdollisuuksia tavoitella korkeampia sijoitustuottoja haluttiin lisätä, joten yhtiön vakavaraisuutta ei rasitettu osingonmaksulla. Sampo-konsernin ja sen tytäryhtiöiden vakavaraisuusasemat on kuvattu tarkemmin tämän vuosikertomuksen  Pääoman hallinta  -osiossa.";
sData[44] = "Riskienhallinnan periaatteet ja hallintorakenne^../RiskManagement/Riskienhallinnanperiaatteetjahallintorakenne.html^Risk Management/Riskienhallinnan periaatteet ja hallintorakenne^ Tärkeimmät Sampo-konsernin tytäryhtiöiden riskienhallintaan ja sisäiseen valvontaan liittyvät periaatteet sekä vastuiden jaot määritetään konsernitasolla. Tytäryhtiöt järjestävät riskienhallintansa näiden periaatteiden mukaisesti ja ottaen oman liiketoimintansa erityispiirteet huomioon. If Vahinkovakuutuksen, Mandatum Lifen ja Sampo Oyj:n riskienhallintaan ja hallintorakenteeseen liittyvät periaatteet on kuvattu sivuilla ' Riskienhallinnan periaatteet ' ja ' Riskienhallinnan hallintorakenne '.";
sData[45] = "Riskienhallinnan periaatteet^../RiskManagement/Riskienhallinnanperiaatteet.html^Risk Management/Riskienhallinnan periaatteet ja hallintorakenne/Riskienhallinnan periaatteet^ Riski on olennainen ja luontainen osa Sampo-konsernin liiketoimintaa ja toimintaympäristöä. Laadukas riskienhallintaprosessi on välttämätön edellytys liiketoiminnan harjoittamiselle. Sampo-konsernin ydinosaamista ovat riskien hinnoittelu ja liiketoiminnasta aiheutuvien riskien asianmukainen hallinta. Sampo-konsernissa keskeiset tavoitteet riskienhallinnalle ovat: varmistaa, että kaikki kannattavuuteen vaikuttavat ja muut olennaiset riskit tunnistetaan, arvioidaan ja analysoidaan; varmistaa, että riskit ovat oikein hinnoiteltu ja että riskinottokyky on kohdennettu oikein eri liiketoiminta-alueille; varmistaa, että riskipuskurit - pääoma ja liiketoimintojen ennakoitu kannattavuus - ovat riittävät suhteessa liiketoimintaan ja toimintaympäristöön liittyviin riskeihin; rajoittaa ja tasata konsernin yhtiöiden taloudelliseen arvoon liittyvää vaihtelua; sekä varmistaa toimintojen kokonaisvaltainen tehokkuus, turvallisuus ja jatkuvuus. Näiden tavoitteiden saavuttamiseksi Sampo-konsernin riskienhallintaprosessiin on sisällytetty tehtäviä, jotka on esitetty kuvassa 4.";
sData[46] = "Riskienhallinnan hallintorakenne^../RiskManagement/Riskienhallinnanhallintorakenne.html^Risk Management/Riskienhallinnan periaatteet ja hallintorakenne/Riskienhallinnan hallintorakenne^ Tässä luvussa kuvataan hallinnointi- ja valvontajärjestelmää Sampo-konsernin riskienhallinnan kannalta. Yleisempi kuvaus Sampo-konsernin hallinnointijärjestelmästä ja sisäisestä valvontajärjestelmästä on esitetty tämän vuosikertomuksen luvussa  Hallinto ja johto . Sampo-konsernin raportointisegmenttejä ovat vahinkovakuutus, henkivakuutus ja omistusyhteisö. Näitä segmenttejä vastaavat juridiset yhtiöt ovat If Vahinkovakuutus, Mandatum Life ja Sampo Oyj. If Vahinkovakuutus ja Mandatum Life organisoivat toimintonsa itsenäisesti mutta noudattaen konsernitason riskienhallintaperiaatteita. Emoyhtiön hallitus tekee päätökset tytäryhtiöiden pääoman allokointiin ja tuottotavoitteisiin liittyen. Tytäryhtiöiden riskit ja pääomitus yhdistellään konsernitasolle vuosineljänneksittäin ja tulokset raportoidaan Sampo Oyj:n hallitukselle ja tarkastusvaliokunnalle. Sampo-konsernin ja kunkin tytäryhtiön hallintoelimet on kuvattu yksityiskohtaisemmin jäljempänä. Konsernin riskienhallinta Sampo Oyj:n hallitus on vastuussa siitä, että konsernin riskienhallinta on asianmukaisesti järjestetty.  Tarkastusvaliokunta vastaa hallituksen nimissä Sampo-konsernin riskienhallinnan periaatteiden ja niihin liittyvien ohjeistuksien laatimisesta. Tarkastusvaliokunta varmistaa lisäksi, että konsernin eri toiminnot noudattavat periaatteita ja ohjeistuksia, valvoo Sampo-konsernin riskejä ja riskikeskittymiä, sekä varmistaa, että riskienhallinta yhtiöissä on toiminnan laajuuteen ja riskien luonteeseen nähden kattavaa ja laadukasta. Tarkastusvaliokunta valvoo riskienhallintapolitiikkojen toteuttamista, pääomitusta sekä riskin ja tuoton kehittymistä. Vähintään kolme tarkastusvaliokunnan jäsenistä tulee valita niistä hallituksen jäsenistä, jotka eivät toimi Sampo-konsernin johdossa ja jotka ovat riippumattomia yrityksestä. Tarkastusvaliokunta kokoontuu neljännesvuosittain. Konsernin riskienhallintajohtaja on vastuussa riskienhallinnan asianmukaisuudesta konsernitasolla. Riskienhallintajohtajan tehtävänä on valvoa Sampo-konsernin riskejä kokonaisuutena sekä koordinoida ja valvoa tytäryhtiöiden ja konsernin riskienhallintaa.  If Vahinkovakuutuksen ja Mandatum Lifen hallitukset ovat omien yhtiöidensä ylimpinä päätöksentekijöinä vastuussa näiden riskienhallintaprosesseista. Hallitukset varmistavat, että riskienhallinta ja valvonta ovat riittäviä sekä hyväksyvät riskienhallintasuunnitelmat. Hallitukset myös nimittävät If Vahinko- vakuutuksen ja Mandatum Lifen riskienhallintaan liittyvät toimikunnat ja vastaavat riskienhallintaan liittyvien politiikkojen, periaatteiden ja ohjeiden muutostarpeiden tunnistamisesta. Riskienhallinta If Vahinkovakuutuksessa If Vahinkovakuutuksen Risk Control Committee (IRCC) avustaa If Vahinkovakuutuksen toimitusjohtajaa ja hallitusta täyttämään riskienhallintaprosessiin liittyvät velvoitteensa. IRCC seuraa eri toimikuntien ja toimintojen tuottamia raportteja. IRCC seuraa myös If Vahinkovakuutuksen riskejä suhteessa hallituksen sille asettamiin rajoituksiin ja limiitteihin sekä suhteessa yhtiön pääomiin. If Vahinkovakuutuksen riskienhallintayksikkö on vastuussa riskienhallinnan koordinoinnista IRCC:n nimissä. If Vahinkovakuutuksessa IRCC:lle raportoivat riskitoimikunnat ovat Investment Control Committee (ICC), Underwriting Committee (UWC), Actuarial Committee (AC), Reinsurance Committee (RC) sekä Operational Risk Committee (ORC). ICC on vastuussa sijoitustoiminnan valvonnasta. ICC varmistaa sijoitussuunnitelmassa (Investment Policy) määritettyjen periaatteiden ja limiittien noudattamisen ja raportoi yhtiöiden hallituksille sijoitustoiminnasta. ICC kokoontuu vähintään kerran kuukaudessa. UWC on vastuussa vastuuvalintapolitiikan (Underwriting Policy) ylläpitämisestä sekä mahdollisten poikkeamien raportoinnista IRCC:lle. AC seuraa vastuuvelkaa sekä siihen liittyviä laskelmia ja raportoi vastuuvelkaan liittyvistä riskeistä IRCC:lle neljännesvuosittain. RC on vastuussa jälleenvakuutuspolitiikasta (Reinsurance Security Policy) tehtävien poikkeamien hyväksymisestä ja raportoinnista IRCC:lle. ORC käsittelee operatiivisten riskien hallintaan liittyviä politiikkoja ja suosituksia sekä poikkeamia näistä. Lisäksi toimikunta on vastuussa operatiivisten riskien arviointiprosessissa tunnistettujen riskien seurannasta. Riskienhallinta Mandatum Lifessa Mandatum Lifen  hallitus  vastaa riskienhallinnan ja sisäisen valvonnan riittävyydestä. Hallitus vahvistaa vuosittain riskienhallintasuunnitelman, sijoitussuunnitelman ja muut yleisohjeet, joiden mukaan riskienhallinta ja sisäinen valvonta organisoidaan liiketoiminnoissa. Mandatum Lifen  toimitusjohtajalla  on kokonaisvastuu riskienhallinnan toteuttamisesta hallituksen ohjeiden mukaisesti. Riskienhallintakomitea  koordinoi ja valvoo kaikkia Mandatum Lifen riskejä. Komiteaa johtaa toimitusjohtaja. Riskit on jaettu pääryhmiin, joita ovat vakuutusriskit, markkinariskit,operatiiviset riskit, lakiasiat ja compliance sekä maine- ja businessriskit. Baltian tytäryhtiön riskejä seurataan myös komiteassa. Jokaisella riskialueella on oma vastuuhenkilönsä. Mandatum Lifen markkinariskien valvontaan sekä sijoituspäätöksiin liittyviä vastuita täsmennettiin vuonna 2009. Mandatum Lifen  tasehallintakomitea  perustettiin valvomaan yhtiön vakavaraisuutta ja sijoituksia, joita hoitaa Sampo Oyj:n sijoitusyksikkö. Tasehallintakomitea kokoontuu vähintään kuukausittain. Normaaliolosuhteissa hallituksen jäsenet ja toimitusjohtaja saavat kuukausittain raportit Mandatum Lifen sijoituksista ja vakavaraisuusasemasta. Hallitus tekee merkittävät sijoitusriskiä koskevat päätökset. Mandatum Lifen  aktuaaritoiminto  on vastuussa vastuuvalintaan ja vastuuvelkaan liittyvien riskien hallinnasta. Yksikkö vastaa siitä, että vakuutusten hinnoittelu on turvaava ja esittää tarvittaessa muutosehdotukset hallitukselle. Hallitus hyväksyy hinnat, määrittelee maksimitason omalla vastuulla pidettäville riskeille ja hyväksyy jälleenvakuutuspolitiikan vuosittain. Aktuaaritoiminto valvoo vastuuvelan riittävyyttä ja raportoi hallitukselle, mikäli vastuuvelan laskuperusteita pitää korjata. Hallitus hyväksyy vastuuvelan laskuperusteisiin kohdistuvat muutokset.  Operatiivisten riskien komitea  analysoi ja käsittelee operatiivisia riskejä, muun muassa uusiin tuotteisiin ja palveluihin liittyviä riskejä, muutoksia prosesseissa ja riskeissä sekä toteutuneita riskitapahtumia. Operatiivista riskeistä raportoidaan riskienhallintakomitealle ja hallitukselle neljännesvuosittain. Operatiivisten riskien komitea on vastuussa myös Mandatum Lifen jatkuvuus- ja valmiussuunnitelmien ylläpidosta ja päivittämisestä. Baltian tytäryhtiöllä on oma riskienhallintajärjestelmänsä. Suurimmat riskitapahtumat raportoidaan myös Mandatum Lifen riskienhallintakomitealle. Sisäinen tarkastus omalla toiminnallaan varmistaa sisäisen valvonnan riittävyyttä.";
sData[47] = "Riskien ja pääoman mittaus^../RiskManagement/Riskienjapaaomanmittaus.html^Risk Management/Riskien ja pääoman mittaus^ Sampo-konsernin keskeinen tavoite on yhtiön taloudellisen arvon kasvattaminen. Tämän vuoksi konsernissa käytetään sisäisessä tarkastelussa velkojen ja varojen käypiin arvoihin perustuvia tulos-, riski- ja pääomamalleja virallisen tilinpäätöksen ja vakavaraisuustunnuslukujen rinnalla. Tässä kappaleessa kuvataan menetelmiä, joita Sampo-konserni käyttää sisäisesti riskien ja pääoman mittaamiseen. Rahoitusinstrumenttien arvostuskäytäntöjä on kuvattu tilinpäätöksen  liitteessä 17 . Riskejä ja riskejä vastaavaa pääomatarvetta arvioidaan Sampo-konsernissa sisäisten menetelmien lisäksi viranomaisten ja luottoluokittajien määrittelemillä tavoilla. Menetelmistä riippumatta arvioidaan aina sitä, kuinka paljon pääomaa yhtiö  tarvitsee  eri riskien kattamiseen sekä sitä, kuinka paljon pääomaa yhtiöllä on  käytettävissä . Vaikka suunnitteilla oleva uusi viranomaiskehikko, Solvenssi II, huomioi eri riskit nykyistä viranomaiskehikkoa paremmin, Sampo-konsernissa katsotaan edelleen, että sisäisiä pääoman riittävyyden tarkastelutapoja tarvitaan, sillä viranomaisten ja luottoluokittajien mallit eivät huomioi yhtiöiden erityispiirteitä pääomatarpeen määrittelyssä riittävän tarkasti. Taloudellinen pääoma tarvittavan pääoman arvioinnin perustana Taloudellista pääomaa (economic capital)  käytetään Sampo-konsernin sisäisenä mittarina arvioitaessa pääoman määrää, joka tarvitaan kattamaan yhtiön riskit. Sampo-konsernissa taloudellinen pääoma tarkoittaa sitä pääoman määrää, joka turvaa vakavaraisuuden vuodeksi eteenpäin 99,5 prosentin luottamustasolla. Taloudellista pääomaa laskettaessa otetaan huomioon markkina-, luotto- ja vakuutusriskit, operatiiviset riskit sekä näiden riskien välinen hajautusvaikutus. Taloudellista pääomaa lasketaan laskentamenetelmillä, jotka on kehitetty eri liiketoiminta-alueiden erityistarpeisiin. Nordeasta johtuvan taloudellisen pääoman arvioinnissa käytetään Sampo Oyj:n omistusosuuden mukaista osuutta (20,1 prosenttia vuoden vaihteessa) Nordean laskemasta taloudellisen pääoman määrästä. Sampo-konsernissa katsotaan, että taloudellinen pääoma on relevantti pääomatarpeen estimaatti mitattavissa olevien riskien osalta ja arvioitaessa pääomitusta normaalissa liiketoimintaympäristössä. Pääoman riittävyyttä arvioitaessa liiketoimintaympäristön mahdolliset muutokset sekä mahdollisten alhaisen todennäköisyyden riskien vaikutukset otetaan huomioon. Muokattu vakavaraisuuspääoma käytettävissä olevan pääoman sisäisenä mittarina Eri sidosryhmillä on eri tarkastelutapoja käytettävissä olevan pääoman määrän arviointiin. Viranomaiset ovat määritelleet vakavaraisuuspääomaan hyväksyttävissä olevat erät ja luottoluokittajilla on vastaavasti omat määritelmänsä pääomalle. Muokattu vakavaraisuuspääoma on Sampo-konsernin sisäinen arviokäytettävissä olevista pääomista. Muokattu vakavaraisuuspääoma perustuu viranomaisten vakavaraisuuspääomaan sisällyttämiin eriin. Näiden lisäksi muokattuun vakavaraisuuspääomaan luetaan mukaan muita tappioita vähentäviä eriä, kuten vastuuvelan kirja-arvon ja markkina-arvon välinen erotus riskimarginaali huomioon ottaen.";
sData[48] = "Pääoman hallinta Sampo-konsernissa^../RiskManagement/Paaomanhallintaprosessi.html^Risk Management/Pääoman hallinta Sampo-konsernissa^";
sData[49] = "Pääoman hallintaprosessi^../RiskManagement/Paaomanhallintaprosessi.html^Risk Management/Pääoman hallinta Sampo-konsernissa/Pääoman hallintaprosessi^ Sampo-konsernissa pääoman hallinnalla varmistetaan käytettävissä olevan pääoman riittävyys suhteessa liiketoiminnasta ja toimintaympäristöstä aiheutuviin riskeihin. Pääoman hallintaan liittyy useita jatkuvasti toimitettavia tehtäviä organisaation eri puolilta. Sampo-konsernin pääoman hallintaan liittyvät toimet on yleisellä tasolla esitetty kuvassa 6. Pääoman riittävyyden arviointi Nykyistä pääomatarvetta arvioidaan vertaamalla käytettävissä olevia pääomia siihen pääomaan, joka tarvitaan nykyisestä liiketoiminnasta aiheutuvien riskien kattamiseen. Sisäisesti pääoman riittävyyden arvioinnissa on kolme vaihetta. Nykyisten toimintojen aiheuttama pääomatarve arvioidaan ensin taloudellisen pääoman avulla. Toiseksi huomioidaan vaikeammin mitattavissa olevien alhaisen todennäköisyyden riskien sekä liiketoimintaympäristöön liittyvien epävarmuuksien mahdolliset vaikutukset. Kolmanneksi huomioidaan yhtiön odotettu kannattavuus, koska voittovarat ovat ensimmäinen puskuri, joilla mahdollisia tappioita katetaan. Taloudellinen pääoma ja muokattu vakavaraisuuspääoma sekä viranomaisten vakavaraisuustunnusluvut julkistetaan vuosineljänneksittäin. Luottoluokittajien vakavaraisuusmittareita lasketaan myös säännöllisesti, mutta näitä tietoja ei julkisteta. Pääomasuunnittelu Tulevaa pääoman tarvetta arvioitaessa otetaan huomioon yhtiön johdon ja eri sidosryhmien - viranomaisten ja valvojien, luottoluokittajien, velkasijoittajien, asiakkaiden ja osakkeenomistajien - näkökulmat. Yhtiön johdon näkemykset ja suunnitelmat liiketoiminnan ja sijoitusten tulevasta kehityksestä ovat pohjana, kun arvioidaan tulevaa pääomatarvetta. Suunnitteluprosessissa arvioidaan sitä, miten liiketoiminnan volyymien ja rakenteen muutokset tai nykyisissä riskeissä tapahtuvat muutokset voisivat vaikuttaa kannattavuuteen, riskeihin ja pääomatarpeeseen. Saatuja  tuloksia hyödynnetään, kun johdolle ja hallitukselle tehdään suosituksia riskienhallintaan tai pääomitukseen liittyen. Suosituksiin vaikuttaa myös se, miten ulkoiset sidosryhmät näkevät Sampo-konsernin pääomituksen. Pääoman hallintaan liittyvät toimenpiteet Huolellinen pääoman riittävyyden arviointi ja pääomasuunnittelu ovat tärkeitä työvaiheita, muodostettaessa kuvaa toimenpiteistä, joilla pääomien ja riskien suhde pysyy järkevänä. Sampo-konsernissa uskotaan kuitenkin, että riskien ja pääoman aktiivinen sopeuttaminen on tärkein riskien- ja pääomanhallintaprosessin vaihe. Riskilimiitit ja toimivaltuudet yhdessä tulostavoitteiden kanssa on asetettu siten, että ne ohjaavat liiketoiminta- ja sijoitusyksiköitä ottamaan hyvin harkittuja riskejä. Riskilimiitit perustuvat pääomitustavoitteisiin ja yleiseen riskinottohalukkuuteen. Sampo-konsernin ja tytäryhtiöiden pääomituksen kehitystä vuoden 2009 aikana kuvataan sivulla  'Sampo-konsernin pääomitus vuonna 2009' . ";
sData[50] = "Sampo-konsernin pääomitus vuonna 2009^../RiskManagement/Sampokonserninpaaomitusvuonna2009.html^Risk Management/Pääoman hallinta Sampo-konsernissa/Sampo-konsernin pääomitus vuonna 2009^ Käytettävissä olevan pääoman ja tarvittavan pääoman suhdetta tarkastellaan Sampo-konsernissa jatkuvasti. Muokatun vakavaraisuuspääoman määrää verrataan taloudelliseen pääomaan, viranomaislaskennan vakavaraisuuspääoman määrää verrataan vähimmäisvaatimukseen ja luottoluokittajien eri luokitustavoitteita vastaavia pääomavaatimuksia verrataan luottoluokittajien käyttämiin pääomakäsitteisiin. Sampo-konsernin pääomituksen kehitys vuonna 2009 sisäisestä ja viranomaisnäkökulmasta on esitetty kuvassa 7. Pääomitusta on kuvattu tarkemmin seuraavissa kappaleissa. Sisäiset pääomitusmenetelmät Sampo-konsernin toimintojen sitoma taloudellinen pääoma oli vuoden 2009 lopussa 3 783 miljoonaa euroa (1 895 miljoonaa euroa vuonna 2008). Taloudellisen pääoman kasvu johtuu pääasiassa siitä, että sijoitusomaisuuden määrä on kokonaisuudessaan kasvanut ja sijoitusallokaatio muuttunut. Sijoitusallokaatio muuttui osake- ja luottoriskillisten sijoitusten arvojen nousun sekä aktiivisten sijoituspäätösten vuoksi. Näistä merkittävin oli se, että vuoden aikana Sampo Oyj realisoi lyhytaikaiset rahamarkkinasijoituksensa Nordean osakeostojen rahoittamiseksi.  Lisäksi, Nordean taloudellinen pääoma on sisällytetty osaksi taloudellisen pääoman laskelmia viimeiseltä vuosineljännekseltä lähtien, kun aiemmin Nordean osakkeet sisällytettiin osakesijoituksiin. Tämä muutos kasvatti taloudellisen pääoman vaadetta mutta vähensi samalla taloudellisen pääoman ja muokatun vakavaraisuuspääoman volatiliteetteja.  Kuvassa 8 on esitetty taloudellisen pääoman jakauma konsernissa eri liiketoiminta-alueiden ja eri riskityyppien kesken.  Taloudellisen pääoman jakauma on muuttunut huomattavasti vuodesta 2008. Merkittävin Sampo-konsernin riskialue vuonna 2009 taloudellisen pääoman määrällä mitattuna on luottoriski. Tämä johtuu suurimmaksi osaksi siitä, että Nordean taloudellinen pääoma on nyt huomioitu laskelmissa riskeittäin, kun viime vuonna Nordea-omistus vaikutti ainoastaan markkinariskiin. Tytäryhtiöiden taloudellisen pääoman jakaumaa on kuvattu tarkemmin kuvassa 9, josta käy ilmi, että merkittävimmät riskialueet taloudellisen pääoman määrällä mitattuna olivat vakuutusriski If Vahinkovakuutuksessa ja markkinariski Mandatum Lifessa.  Muokattua vakavaraisuuspääomaa  (adjusted solvency capital ) verrataan taloudelliseen pääomaan. Vertailu on esitetty taulukossa 1. Konsernin muokattu vakavaraisuuspääoma ylitti taloudellisen pääoman 3 294 miljoonalla eurolla (1 438 miljoonalla eurolla vuonna 2008). Sampo-konsernin pääomitus on toiminnanriskeihin nähden siten riittävä. Viranomaisten vakavaraisuusvaatimukset Sampo-konsernin vakavaraisuus raportoidaan neljännesvuosittain suomalaisille valvoville viranomaisille. Tytäryhtiöiden vakavaraisuus raportoidaan paikallisille valvoville viranomaisille.  If Vahinkovakuutuksen ja Mandatum Lifen toimintapääoma ja viranomaisten vaatima vähimmäismäärä on esitetty taulukossa 2. Kaikki konsernin yksittäiset liiketoiminta-yksiköt täyttivät omat viranomaisten vakavaraisuusvaatimuksensa vuoden 2009 aikana. Sampo Oyj:lle ei omistusyhteisönä lasketa vakuutusyhtiöiden vakavaraisuutta mittaavaa toimintapääomaa. Konsernin vakavaraisuus on esitetty taulukossa 3. Konsernin vakavaraisuussuhde 31.12.2009 oli 158 prosenttia (434 prosenttia). Luottoluokittajien pääomitusmenetelmät If Skadeförsäkring Ab:lla (Ruotsi) sekä If Vahinkovakuutus Oy:lla (Suomi) on Moody'sin ja Standard & Poor'sin luottoluokitukset, ja Sampo Oyj:llä Moody'sin luottoluokitus. Konsernin keskeinen luottoluokitustavoite on ylläpitää vähintään A-luokkaa vastaava luokitus If Vahinkovakuutuksen osalta. If Vahinkovakuutuksen S&P-luottoluokitusmallia päivitetään säännöllisesti. Sampo-konserni on jatkuvassa vuoropuhelussa luottoluokittajien kanssa. Tauluk ko 1 Taloudellinen pääoma ja muokattu vakavaraisuuspääoma 31.12.2009 ja 31.12.2008 31.12. 2009 31.12.2008 Milj. € If Vahinkovakuutus Mandatum Life Sampo Oyj Sampo -  konserni If Vahinkovakuutus Mandatum Life Sampo Oyj Sampo- konserni Muokattu vakavaraisuuspääoma 2  861 1   294 - 7   076 2 351 578 - 4 023 Taloudellinen pääoma 1   185 930 2   130 3   783 949 692 534 1 895 Taulu kko 2 Viranomaisvaatimusten mukainen pääomitus If Vahinkovakuutuksessa ja Mandatum Lifessa, 31.12.2009 ja 31.12.2008 31.12. 2009 31.12.2008 Milj. € If Vahinko - vakuutus Mandatum Life If Vahinko-vakuutus Mandatum Life Vähimmäismäärä viranomaislaskennan pääomalle 634 226 570 224 Viranomaislaskennan pääoma 2   427 926 2 021 379 Viranomaisvaatimuksiin liittyvä terminologia eroaa maittain ja yhtiöittäin. Taulukossa käytetään sen vuoksi molemmille yhtiöille sopivia, yleisiä ilmaisuja. Taulukko 3 Konsernin vakavaraisuus rahoitus- ja vakuutusryhmittymän vakavaraisuuden laskemisesta annetun asetuksen mukaan laskettuna (1193/2004), 31.12.2009 ja 31.12.2008 Milj. € 31.12. 2009 31.12.2008 Konsernitaseen oma pääoma 7  613  4 631 Toimialakohtaiset erät 1  545 391    Arvostuserot ja laskennalliset verot 369 3    Pääomalainat 287 388 Osuus Nordean pääomasta, joka ei sisälly konsernitaseen omaan pääomaan* 889 - Aineet tomat hyödykkeet ja toimialakohtaiset vähennykset -2  875 -1 571    Liikearvo ja aineettomat hyödykkeet     (vakuutusyhtiöt) -688 -663    Liikearvo ja aineettomat hyödykkeet (Nordea) -1  179 0    Tasoitusmäärä (Suomi) -348 -333    Yhteistakuuerä (Suomi) -33 -31    Muut -66 -94    Suunniteltu voitonjako kuluvalta tilikaudelta -561 -449 Konsernin vakavaraisuuspääoma, yhteensä 6  283 3  452 Viranomaisten vaatima vähimmäismäärä, yhteensä 3  968 796 Konsernin vakavaraisuus 2  315 2 656 Konsernin vakaravaisuussuhde (vakavaraisuuspääoma / viranomaisten vaatima vähimmäismäärä %) 158   % 434 % Konsernin vuoden 2008 vakavaraisuus perustuu laskelmiin, jotka noudattavat Suomen sosiaali- ja terveysministeriön asetusta vakuutuskonsernin mukautetusta vakavaraisuuslaskelmasta (1106/2000). * Sisältää pääomalainoja (363 miljoonaa euroa) Tier-2 pääomaa (964 miljoonaa euroa), vähennyksiä sijoituksista vakuutusyhtiöihin (-236 miljoonaa euroa) ja muita eriä (-201 miljoonaa euroa).";
sData[51] = "Vakuutusriskit^../RiskManagement/Vahinkovakuutus.html^Risk Management/Vakuutusriskit^";
sData[52] = "Vahinkovakuutus^../RiskManagement/Vahinkovakuutus.html^Risk Management/Vakuutusriskit/Vahinkovakuutus^ Vakuutusriskillä tarkoitetaan riskiä siitä, että vakuutuskorvaukset ovat korkeammat kuin on oletettu. Vahinkovakuutuksessa vakuutusriskejä tarkastellaan kahdesta näkökulmasta: Vastuuvalintaan liittyvä riski (underwriting risk)  on riski siitä, että tulevista vakuutuskorvauksista aiheutuvat kustannukset ylittävät vakuutuksista saadut vakuutusmaksut. Vastuuvalintaan liittyvä riski voi realisoitua vahinkotapahtumien toteutumistiheyden (enemmän vahinkotapahtumia kuin on oletettu) ja/tai vahinkotapahtumien suuruuden vaihtelusta (vahingot ovat toteutuessaan oletettua suuremmat) johtuen.Vaihtelu voi olla puhtaasti satunnaista, eli liittyä vakuutustoiminnalle luonteenomaiseen epävarmuuteen. Vaihtelu voi toisaalta aiheutua myös systemaattisemmista ja pysyvämmistä muutoksista esimerkiksi inflaatiossa, lainsäädännössä tai vakuutuskannan jakaumassa. Satunnainen vaihtelu on ominaista Suurasiakkaat -liiketoiminta-alueella, jossa tyypillisesti aika ajoin toteutuu harvoja, mutta erittäin suuria yksittäisiä korvauksia esimerkiksi johtuen suuresta tehdaspalosta. Systemaattiset muutokset vaikuttavat erityisesti Yksityisasiakkaat -liiketoiminta-alueen tuloksiin, jolle on ominaista suuri määrä varsin pieniä korvauksia, mikä tasoittaa satunnaisvaihtelun vaikutuksia. Vastuuvelan riittävyysriski (reserve risk)  on riski siitä, ettei vakuutustekninen vastuuvelka riitä kattamaan korvauksia jo tehtyjen vakuutussopimusten osalta. Vastuuvelan riittävyysriski on läheisesti kytköksissä vastuuvalintaan liittyvän riskin kanssa ja siihen vaikuttavat samat riskitekijät. Vahinkovakuutustoimintaa harjoitetaan If Vahinkovakuutuksen vastuuvalintaa koskevien pääperiaatteiden puitteissa; olennaista on, että vakuutuksia myytäessä yhtiöllä on aina riittävästi ymmärrystä, ammattitaitoa ja tilastollista aineistoa, jotta riskit ymmärretään ja kyetään kvantifioimaan. If Vahinkovakuutus myy vakuutuksia lähinnä Pohjoismaissa, Baltian maissa sekä pohjoismaisille asiakkaille, joilla on toimintaa Pohjoismaiden ulkopuolella. Vastuuvalintaan liittyvät riskit vahinkovakuutuksessa Vahinkovakuutusyhtiö on sitoutunut maksamaan vakuutetuille korvauksia vahinkotapahtumien sattuessa, mistä vastikkeeksi yhtiö saa vakuutuksenottajilta vakuutusmaksuja. Vahinkovakuutustoiminnan kannattavuuden kannalta on keskeistä, että korvauskulut ja liikekulut osataan arvioida tarkasti ja vakuutussopimukset hinnoitella niiden mukaisesti.  Epävarmuus on vahinkovakuutustoiminnalle luonteenomaista ja riskinä ovatkin odottamattoman suurista korvauksista syntyvät tappiot. Esimerkkejä ovat suuret palot, luonnonkatastrofit kuten ankarat talvimyrskyt sekä pienten ja keskikokoisten vahinkojen tiheyden tai keskimääräisen korvauskoon ennakoimaton kasvu.  Tuloksen herkkyyttä - ja siten vastuuvalintaan liittyvää riskiä - on kuvattu taulukossa 4 eri tunnusluvuissa tapahtuvien muutosten suhteen. Taulukko  4 Vakuutustuloksen herkkyysanalyysi, If Vahinkovakuutus Nykyinen   taso Vaikutus tulokseen  ennen veroja, Milj. € Tunnusluku (2009) Muutos 2009 2008 Yhdistetty kulusuhde, henkilöasiakkaat 92, 4 % +/- 1 prosentti- yksikköä +/- 20 +/- 20 Yhdistetty kulusuhde, yritysasiakkaat 92, 6   % +/- 1 prosentti- yksikköä +/- 11 +/- 12 Yhdistetty kulusuhde, suurasiakkaat 90, 4   % +/- 1 prosentti- yksikköä +/- 4 +/- 5 Yhdistetty kulusuhde, Baltia 91, 7   % +/- 1 prosentti- yksikköä +/- 2 +/- 2 Vakuutusten maksutaso 3  646 +/- 1 prosenttia +/- 36 +/- 38 Vahinkotiheys 2  716 +/- 1 prosenttia +/- 27 +/- 28 Jälleenvakuutusten maksutaso 216 +/- 10 prosenttia +/- 22 +/- 24 Hallintorakenne vastuuvalintaan liittyvän riskin osalta Underwriting Committee on vastuussa vastuuvalintapolitiikassa (Underwriting policy) määriteltyjen periaatteiden seurannasta. Vastuuvalintapolitiikka on tärkein vakuutusten myyntiä ohjaava dokumentti. Se määrittelee vakuutusten myynnin yleisperiaatteet, rajoitukset, limiitit ja suuntaviivat. If Vahinkovakuutuksen hallitus vahvistaa vastuuvalintapolitiikan vähintään kerran vuodessa.  Vastuuvalintapolitiikkaa täydennetään yksityiskohtaisilla ohjeilla, jotka ohjaavat vakuutusten myyntiä eri liiketoimintayksiköissä. Nämä ohjeet pitävät sisällään muun muassa hinnat ja hinnoittelun luokitusmallit, ohjeet vakioehdoista ja sopimusteksteistä, vastuuvalintavaltuudet ja -limiitit, kuten vakuutettavat määrät, sekä luettelon vakuutuskelvottomista riskeistä. Riskienhallinta ja valvonta Vahinkovakuutuksen liiketoimintayksiköt hallinnoivat vastuuvalintariskejä päivittäisessä työssään. Erilliset riskienvalinta- ja hinnoitteluyksiköt vastaavat tariffeista ja vakuutusten hinnoittelusta Henkilöasiakkaat-liiketoiminta-alueen osalta ja Yritysasiakkaat-liiketoiminta-alueen pienempien riskien osalta. Suurasiakkaat-liiketoiminta-alueen ja Yritysasiakkaat-liiketoiminta-alueen monimutkaisempien riskien osalta vastuuvalinta perustuu enemmänkin yleisperiaatteille ja tilannekohtaiseen valintaan kuin ennalta määrättyihin tariffeihin. Yleisesti ottaen vakuutusten hinnoittelu perustuu korvauksista tehtyihin tilastoanalyyseihin ja arvioihin tulevasta kehityksestä, esimerkiksi korvausinflaation ja vahinkotiheyden osalta.  Vahinkovakuutustoiminnan vakuutuskanta on hyvin hajautettu, koska vakuutuksenottajien määrä on suuri ja toimintaa harjoitetaan laajalla maantieteellisellä alueella sekä useissa eri vakuutuslajeissa. If Vahinkovakuutuksen vakuutusmaksujen jakauma maittain on esitetty kuvassa 10.  Hajautuksesta huolimatta riskikeskittymiä voi syntyä esimerkiksi altistuttaessa luonnonkatastrofeille, kuten talvimyrskyille ja tulville, joille alttiimpia alueita ovat Tanska, Norja ja Ruotsi. Lisäksi yksittäiset isot vahingot voivat vaikuttaa merkittävästi tulokseen. Jälleenvakuutuksella pienennetään näitä riskejä. Vuodesta 2003 lähtien If Vahinkovakuutuksessa on ollut käytössä kaikki Pohjoismaat kattava jälleenvakuutusohjelma. Vuonna 2009 omapidätystasot eri vakuutuslajeille olivat 100-200 miljoonaa Ruotsin kruunua (noin 9,8-19,5 miljoonaa euroa) riskiä kohden ja 200 miljoonaa Ruotsin kruunua yksittäistä vahinkotapahtumaa kohden. Vastuuvelan riittävyysriski vahinkovakuutuksessa Vahinkovakuutuksen vakuutusteknisen vastuuvelan määrittämiseen liittyy aina epävarmuutta, koska vastuuvelka on tämän hetken paras arvio raportoimattomien vahinkojen suuruudesta ja vahinkotiheydestä. Vahingot ilmoitetaan vakuutusyhtiölle yleensä viiveellä ja monissa tapauksissa lopullisen korvauksen määrittelyyn menee vielä jonkin aikaa. Vakuutustekninen vastuuvelka jakautuu yhtiön taseessa vakuutusmaksuvastuuseen ja korvausvastuuseen. Vakuutussopimusten solmimishetkellä taseeseen kirjataan vakuutusmaksuvastuuta tulevien korvausten varalle. Vakuutusmaksuvastuun on tarkoitus kattaa jo solmittujen vakuutussopimusten jäljellä olevan vakuutuskauden odotettavissa olevat korvausmenot ja liikekulut. Korvausvastuun tarkoituksena on puolestaan kattaa tulevaisuudessa suoritettavat korvaukset kaikista jo tapahtuneista vahingoista. Tämä koskee myös tapahtuneita vahinkoja, joita ei vielä tilinpäätöshetkellä ole raportoitu vakuutusyhtiölle. Vakuutustekniseen vastuuvelkaan liittyvä epävarmuus on tavallista suurempi uusissa vakuutuslajeissa, joista ei ole olemassa täydellisiä ns. run-off-tilastoja sekä vakuutuslajeissa, joissa vahingon selvittäminen kestää kauan. Edellä mainittuja ominaisuuksia sisältäviä lajeja ovat lakisääteinen tapaturmavakuutus, liikennevakuutus sekä vapaaehtoiset vastuu- ja tapaturmavakuutukset. Vahinkovakuutuksen vakuutusteknisen vastuuvelan odotettu duraatio vakuutuslajeittain on esitetty kuvassa 11. Vakuutusteknisen vastuuvelan odotettu duraatio maittain ja vakuutuslajeittain on esitetty taulukossa 5. Lakeihin perustuvien vakuutusten, kuten liikennevakuutus ja lakisääteinen tapaturmavakuutus, ominaisuudet, ja näin ollen myös riskit, eroavat huomattavasti maittain. Jotkut suomalaiset, ruotsalaiset ja tanskalaiset vakuutukset sisältävät eläkemuotoista korvausvastuuta, joka on herkkä kuolevuusoletusten ja diskonttokoron muutoksille. Lakisääteisen tapaturmavakuutuksen ja liikennevakuutuksen osuus vakuutusteknisestä vastuuvelasta on 68 prosenttia. Monien vastuulajien vastuuvelat ovat herkkiä inflaation muutoksille. Inflaatioriski syntyy siitä, että vakuutusteknisen vastuuvelan arvioinnissa käytetty tulevaisuuden inflaatio-oletus onkin realisoituvaa tulevaisuuden korvausinflaatiota alhaisempi. Koko vastuuvelassa otetaan huomioon inflaatiokehitys, joka on tärkeä tekijä lajeissa, joissa vahingon selviäminen kestää kauan. Näissä ns. pitkähäntäisissä vakuutuslajeissa, kuten lakisääteisessä tapaturmavakuutuksessa ja liikennevakuutuksessa, arvioidaan tulevaa odotettua korvausinflaatiota. Inflaation estimaatit perustuvat ulkoisiin arvioihin inflaatiokehityksestä (esim. kuluttajahintaindeksi ja palkkaindeksi) yhdistettynä yhtiön omiin arvioihin eri korvauslajien kasvusta. Vakuutusteknisen vastuu velan inflaatioriski otetaan huomioon If Vahinkovakuutuksen sijoitusstrategiassa. Inflaatioherkkyys vaihtelee maittain erilaisista kansallisista säännöistä johtuen.  Vastuuvelan herkkyys eri riskeille 31.12.2009 on esitetty taulukossa 6.  If Vahinkovakuutuksen vastuuvelkaa vahinkovuosittain ennen ja jälkeen jälleenvakuuttajan osuutta on kuvattu korvauskulujen kehitystaulukoissa, jotka on esitetty tilinpäätöksen liitetiedoissa ( liite 27 ).   Taulukko 5 Vakuutustekninen vastuuvelka vakuutuslajeittain ja maittain (kirjanpitoarvot), If Vahinkovakuutus, 31.12.2009 Ruotsi Norja Suomi Tanska Yhteensä Milj. € Duraatio Milj. € Duraatio Milj. € Duraatio Milj. € Duraatio Milj. € Duraatio Liikennevakuutus 2 060 7,3 815 3,1 799 8,7 121 2,6 3 795 6,5 Lakisääteinen tapaturmavakuutus 0 0,0 371  5,6  995  9,6 258  5,8 1 624  8,1 Vastuuvakuutus 292 3,0  154  3,6  107  3,4 79  2,9  632 3,2 Tapaturmavakuutus 212  5,5  275 3,2  83  1,9  49  2,5 619  3,7 Omaisuusvakuutus 364 1,2  538 1,1  196  0,9  97  0,9  1 194  1,1 Kuljetusvakuutus 38  0,9  27  0,9  31  1,1  10  0,8  106  0,9 Yhteensä 2  965  5, 8  2  180  3, 0  2  210  7, 7  614  3, 7  7  970  5, 4 T aulukko  6 Vastuuvelkaan liittyvien riskien herkkyydet, If Vahinkovakuutus Vastuuvelan erä Riskitekijä Riskiparametrin muutos Maa Vaikutus   milj. € 2009 Nimellismääräinen vastuuvelka Inflaatio kasvaa Yhden prosenttiyksikön kasvu Ruotsi Tanska Norja Suomi 175,6 15,1 81,1 23, 2 Diskontattu vastuuvelka (toistuvaiskorvaukset ja osa suomalaisesta IBNR:stä) Diskonttokorko laskee Yhden prosenttiyksikön lasku Ruotsi Tanska Suomi 48,1 7,9 163, 9 Toistuvaiskorvaukset / eläkkeet Kuolevuus laskee Odotettu elinikä kasvaa yhdellä vuodella Ruotsi Tanska Suomi 8,3 0,3 17, 1 Hallintorakenne vastuuvelan riittävyysriskin osalta If Vahinkovakuutuksen hallitus hyväksyy vastuuvelan laskentaa koskevat ohjeet. If Vahinkovakuutuksen pääaktuaarin vastuulla on tehdä ja esittää ohjeet vastuuvelan määrittämiseksi sekä arvioida, onko vastuuvelka riittävä. Pääaktuaari laatii vähintään neljännesvuosittain raportin vakuutusteknisen vastuuvelan riittävyydestä, joka lähetetään If Vahinkovakuutuksen hallitukselle, IRCC:lle, sekä toimitusjohtajalle.  Actuarial Committee (AC) on If Vahinkovakuutuksen pääaktuaarin neuvoa-antava ja valmisteleva toimikunta. Se antaa suosituksia vakuutusteknisen vastuuvelan laskennan ohjeistuksesta. Toimikunta myös seuraa vastuuvelan kehitystä ja auttaa pääaktuaaria vastuuvelan riittävyyden arvioinnissa. Riskienhallinta ja valvonta Aktuaarit analysoivat vastuuvelan riittävyyttä ja seuraavat sitä jatkuvasti suhteessa olemassa olevien ohjeistuksiin. Aktuaarit kehittävät lisäksi menetelmiä ja järjestelmiä, joita käytetään vakuutusteknisen vastuuvelan laskemisessa.  Vakuutusmatemaattiset arviot perustuvat tilinpäätöspäivänä käytettävissä oleviin tilastoihin tapahtuneista vahingoista, sekä muuhun käytettävissä olevaan tietoon, jota ovat mm. vahinkokehityksen trendit, maksamattomien korvausten määrä, lakimuutokset, oikeustapaukset ja yleinen talouskehitys. Vastuuvelan laskennassa yleisesti käytettyjä menetelmiä ovat Chain Ladder ja Bornhuetter-Fergusson-tekniikat yhdistettynä ennusteisiin vahinkojen lukumäärästä ja keskimääräisistä korvauskuluista. Jälleenvakuutus Vahinkovakuutuksen jälleenvakuutuspolitiikassa (Reinsurance Policy) annetaan ohjeet jälleenvakuutussuojan hankkimisesta. Jälleenvakuutuksen tarve ja sen optimaalinen valinta arvioidaan tilastollisen analyysin perusteella. Jäljelle jäävä nettovastuu riippuu valvontaviranomaisten, yhtiön sisäisten ja luottoluokituslaitosten pääomavaatimuksista. Jälleenvakuutuskustannusten on oltava pääomakuluja pienemmät.  Luonnonkatastrofien, suurvahinkojen todennäköisyyden ja jälleenvakuutuksen tarpeen analysoinnissa vahinkovakuutus tekee yhteistyötä ulkoisten neuvonantajien kanssa. Näissä analyyseissä käytetään kahta erilaista lähestymistapaa: Tilastollista mallintamista, jossa frekvenssijakaumaa ja vahinkojen suuruutta ennustetaan aiempien vahinkojen perusteella, sekä Katastrofimalleja, joiden avulla katastrofeja simuloidaan historiallisen ja meteorologisen aineiston perusteella niin, että mallinnuksessa otetaan huomioon vahinkoalttius, vastuun määrä ja vahinkoehdot.";
sData[53] = "Henkivakuutus^../RiskManagement/Henkivakuutus.html^Risk Management/Vakuutusriskit/Henkivakuutus^ Biometriset riskit Henkivakuutustoiminnan biometriset riskit syntyvät pääasiassa siitä, että vakuutetuille maksettaisiin enemmän kuolemantapaus-, työkyvyttömyys- tai sairauskulukorvauksia tai että eläkevakuutuksissa eläkkeitä maksettaisiin vakuutettujen odotettua korkeammasta eliniästä johtuen pidempään (pitkäikäisyysriski) kuin vakuutusten hinnoitteluhetkellä on oletettu. Näitä riskejä kasvattaa se, että useissa tuotteissa  hinnoittelu tehdään vuosikymmeniksi ja se ei ole jälkikäteen vapaasti muutettavissa. Mikäli vakuutusmaksut osoittautuvat riittämättömiksi, eivätkä ole muutettavissa, niin vastuuvelkaa täydennetään odotettavissa olevaa tappiota vastaavalla määrällä. Taulukossa 7 esitetään Mandatum Lifen Suomen toiminnan riskiliikkeen tulos. Toteutuneen korvausmenon suhde laskuperusteiden mukaiseen korvausmenoon oli 87 prosenttia vuonna 2009 (84 prosenttia vuonna 2008). Taulukosta voi myös arvioida riskiliikkeen herkkyyttä. Esimerkiksi henkivakuutuksen osaltakuolevuuden kaksinkertaistuminen nostaisi maksetut korvaukset 15 miljoonasta eurosta 30 miljoonaan euroon. Pitkäikäisyysriski on Mandatum Lifen biometrisistä riskeistä merkittävin. Ryhmäeläkekanta muodostaa suurimman osan pitkäikäisyysriskistä. Olennaisimmat epävarmuustekijät ryhmäeläkkeen kuolevuudessa liittyvät vakuutuskannan sosioekonomisen taustan vaikutuksiin sekä kuolleisuuden tulevaan kehitykseen suhteellisesti vanhojen vakuutettujen keskuudessa. Suurimmassa osassa yksilöllisiä eläkevakuutuksia pitkäikäisyysriski on pienempi kuin ryhmäeläkevakuutuksissa, sillä vakuutukset ovat määräaikaisia ja niihin liittyvät henkivakuutukset kompensoivat pitkäikäisyysriskin. Pitkäikäisyysriskin osalta vuotuista riskiliikkeen tulosta ja kuolleisuustrendiä analysoidaan säännöllisesti. Vuoden 2009 pitkäikäisyyden riskiliike oli lievästi tappiollinen (taulukko 7). Ryhmäeläkevakuutusten elinajan odotetta kasvatettiin vuonna 2002 ja vuonna 2007 tehtiin lisää muutoksia.  Henkivakuutuksen kuolevuusliike on voitollista (taulukko 7) ja trendi on yhtiölle suotuisa. Merkittävin riski kuolevuusliikkeen heikkenemiselle on mahdollinen pandemia. Tällä hetkellä luotettavia ennusteita kuolevuudesta pandemian sattuessa ei ole saatavilla. Muiden biometristen riskien osalta riskiliike on ollut kokonaisuutena voitollista, vaikkakin eri riskien välillä on voimakasta vaihtelua.  yökyvyttömyys- ja sairauskuluvakuutuksissa riskiä pienentää se, että yhtiöllä on oikeus korottaa vakuutusmaksuja olemassa olevien sopimusten osalta, mikäli vakuutuskorvausten määrässä tapahtuu epäsuotuisaa kehitystä. Mandatum Lifen vakuutuskanta on varsin hyvin hajautunut, eikä sisällä merkittäviä riskikeskittymiä. Yhtiön ottamalla katastrofijälleenvakuutuksella pienennetään riskikeskittymien merkitystä entisestään.  Edellä mainittujen biometristen riskien lisäksi Mandatum Life altistuu vakuutussopimustensa kautta myös vastuuvelan diskonttokorkoon liittyvälle riskille, keskeytysriskille sekä takaisinostoriskille. Näitä riskejä on kuvattu seuraavissa kappaleissa. Taulukko 7 Mandatum Lifen omalla vastuulla olevan liikkeen korvaussuhteita 2009 2008 Milj. € Riskitulo Korvausmenot Korvaussuhde Riskitulo Korvausmenot Korvaussuhde Henkivakuutus 40, 5  24, 8 61   %  36,2  23,5  65 %    Kuolevuus 26, 8  15, 4  57   %  23,2  15,0  65 %    Sairastavuus 13, 7  9, 4 69   %  13,0 8,5 65 % Eläkevakuutus 49, 9 53, 9  108   %  51,7  50,7  98 %    Yksilöllinen eläke 9, 9  10, 4  105   %  9,1 9,7  106 %    Ryhmäeläke 40, 0 43, 5  109   %  42,6  41,1  96 %    Kuolevuus* 34, 9 39, 4 113   %  36,7  37,1  101 %    Työkyvyttömyys 5,1  4,1  80 %  5,9 4,0  68 % Mandatum Life 90, 4  78, 7 87   %  87, 9 74, 2  84   % Huom: vuoden 2008 lukuihin on lisätty työntekijöiden ryhmähenkivakuutus Vastuuvelan diskonttokorkoon liittyvä riski Vastuuvelan diskonttokorkoon liittyvä riski on merkittävin vastuuvelan riittävyyteen liittyvä riski. Sopimuksiin sisältyvä laskuperustekorko on päätetty koko sopimusajalle, jolloin markkinakorkojen ja tulevien tuottonäkyminen laskiessa saatetaan joutua tilanteeseen, jossa vastuuvelkaa on täydennettävä. Varoihin ja velkoihin liittyvää korkoriskiä on käsitelty erikseen tämän vuosikertomuksen  Markkina- ja ALM-riskit  -osiossa. Suurimmassa osassa korkotuottoisia sopimuksia laskuperustekorko on 3,5 prosenttia. Suomessa ennen vuotta 1999 myydyissä yksilöllisissä vakuutuksissa laskuperustekorko on 4,5 prosenttia, joka on myös määräysten mukainen korkein sallittu diskonttauskorko. Näiden vakuutusten vastuuvelan diskonttauskorko on alennettu 3,5 prosenttiin, mistä johtuen vastuuvelkaa on täydennetty 95 miljoonalla eurolla (119 miljoonaa euroa vuonna 2008). Kuhunkin vakuutuslajiin ja laskuperustekorkoon liittyvät vastuuvelat on esitetty taulukossa 8. Taulukossa näkyy myös kunkin luokan vastuuvelan muutos vuonna 2009.  Henkivakuutuksen vakuutus- ja sijoitussopimusten oletettu erääntyminen ja duraatio on esitetty taulukossa 9. Vastuuvelan herkkyys erilaisten diskonttokorkojen osalta on arvioitavissa taulukon duraatioiden avulla. Taulukko 8 Vastuuvelan muutoksen analyysi vuonna 2009, Mandatum Life Mandatum Life -konsernin vakuutus- ja sijoitussopimusten velka* Milj. € Velka 2008 Maksut Korvauk-set*** Kuormitus-tulo Takuu-tuotot Asiakas- hyvitykset Muut Velka 2009 Osuus % MANDATUM LIFE emoyhtiö Ryhmäeläkevakuutus 2 450  111 -185 -10  83 15 -9 2 456  36 %    Laskuperustekorko 3,5 % 2 423  101 -182 -9  82 15 -11  2 419  36 %    Laskuperustekorko 2,5 % tai 0,0 % 28 10  -3  -1  1  1  2 37 1 % Yksilöllinen eläkevakuutus 1  400  43  -122  -8  60  2  8  1  383 20   %    Laskuperustekorko 4,5 % 1 234  28  -109  -7  54  0  0  1 202  18 %    Laskuperustekorko 3,5 % 142  9  -10  -1  5  1  4 150  2 %    Laskuperustekorko 2,5 % tai 0,0 % 24 6  -3  0 1 1 4  32 0 % Henkivakuutus 367  46  -62  -10  13 1 -3  351 5   %    Laskuperustekorko 4,5 % 91  15  -22  -2  4  0 1 87  1 %    Laskuperustekorko 3,5 % 230  14  -32  -4 8 1 -3 214  3 %    Laskuperustekorko 2,5 % tai 0,0 % 46  18  -9 -4  1  1 -2 51  1 % Kapitalisaatiosopimukset ** 62 20 -27  0  2 0  -1 57 1   %    Laskuperustekorko 4,5 % 5  0  -7 0  0 0 1 0  0 %    Laskuperustekorko 3,5 % 48  20  -19  0  2  0 -1 49  1 %    Laskuperustekorko 2,5 % tai 0,0 % 9 0  -1 0 0 0 -1 8 0 % Sijoitussidonnainen   velka 1  579  514  -141  -24 0  0  332 2  259 33   %    Yksilöllinen eläkevakuutus 424  97 -4  -11 0  0  140  646 10 %    Henkivakuutus 937  104 -109  -8  0  0  108  1 032  15 %    Kapitalisaatiosopimukset** 99  279  -27  -2  0  0 49 398 6 %    Ryhmäeläkevakuutus 119  35 -2  -3 0 0  35 183  3 % Tulevien   asiakashyvitysten vastuu 17 0 0 0 0 0 2 18 0   % Korkotäydennys 119 0 0 0 0 0 -24 95 1 % Tuleva jälleenvakuutus 4 2 0 0 0 0 -2 3 0 % Muu velka 48 31 -13  -11 1 0 -8  49 1 % MANDATUM LIFE emoyhtiö yhteensä 6  046  766  -549 -63  158 18  294 6  671 98   % TYTÄRYHTIÖ SE SAMPO LIFE INSURANCE BALTIC 77  43  -16  -3 1  0  17 119  2   %    Sijoitussidonnainen velka 58  38  -12  -2  0  0  19  101 1 %    Muu velka 19 5 -4 -1 1 0  -2  18  0 % MANDATUM LIFE konserni yhteensä 6 123  809  -564  -66 159 18  311 6  790  100   % * Ennen jälleenvakuuttajan osuutta ** Sijoitussopimukset *** Ei sisällä korvaustoiminnan liikekuluja Taulukko 9 Mandatum Lifen vakuutus- ja sijoitussopimusten oletettu erääntyminen 31.12.2009 Mandatum Life -konsernin vakuutus- ja sijoitussopimusten velan erääntyminen* Milj. € Duraatio 2010-2011 2012-2013 2014- 2018 2019-2023   2024-2028 2029-2033 2034- MANDATUM LIFE emoyhtiö Ryhmäeläkevakuutus 9,6 385 363  796 640 485  350  566    Laskuperustekorko 3,5 % 9,6 377 358 785  632  480  346  558    Laskuperustekorko 2,5 % tai 0,0 % 8,5  8 6 11  7 5  4  8 Yksilöllinen eläkevakuutus 6 , 7  319  327  529  306  187  98 96    Laskuperustekorko 4,5 % 6,6  284  291 465 268  161 81 78    Laskuperustekorko 3,5 % 7,5 28  30 54  32  22  15  14    Laskuperustekorko 2,5 % tai 0,0 % 7,4 7  6 9 6 4  2 4 Henkivakuutus 5 , 5  130  87  90  40  28 19 40    Laskuperustekorko 4,5 % 7,1  22  20  33  15 11  7  15    Laskuperustekorko 3,5 % 4,6  96  57 39 18 12 9 21    Laskuperustekorko 2,5 % tai 0,0 % 6,2  12 10  18 7 5 3 4 Kapitalisaatiosopimukset ** 1 , 6 53  1 0 3 2 0 0    Laskuperustekorko 4,5 % 0,0 0 0  0 0 0 0 0    Laskuperustekorko 3,5 % 0,8 50  0  0 0 0 0 0    Laskuperustekorko 2,5 % tai 0,0 % 6,8 3 1 0 3 2 0 0 Sijoitussidonnainen   velka 7 , 5 461  356 587 350 263 228 260    Yksilöllinen eläkevakuutus 11,5 27 54 153 144 124 93 117    Henkivakuutus 4,7 338  220  280 88 56 39 41    Kapitalisaatiosopimukset** 7,7  84  66 108 71 43 66 44    Ryhmäeläkevakuutus 12,4 11  16 46 48 40 30 58 Tulevien   asiakashyvitysten vastuu 1 , 0 18 0 0 0 0 0 0 Korkotäydennys 6,2 18 17 28 16 8 4 4 Tuleva jälleenvakuutus 0,5 3 0 0 0 0 0 0 Muu velka 0,9 43  5 2 0 0 0 0 MANDATUM LIFE emoyhtiö yhteensä 7 , 9  1   430 1   156  2   032 1   355 975 698 965 TYTÄRYHTIÖ SE SAMPO LIFE INSURANCE BALTIC 36  16 30 25 10 5 8    Sijoitussidonnainen velka 33  13  24  20 8 4 7    Muu velka 3 4 6 5 2 1 1 MANDATUM LIFE konserni yhteensä  1  466  1   172 2   062 1   380 985 703 973 * Ennen jälleenvakuuttajan osuutta ** Sijoitussopimukset Muut riskit Muista riskeistä merkittävimpiä ovat vakuutuksenottajien käyttäytymiseen liittyvät epävarmuustekijät. Asiakkailla on oikeus lopettaa  akuutusmaksujen maksaminen ( keskeytysriski ), tai mahdollisuus lopettaa vakuutussopimus ennenaikaisesti ( takaisinostoriski ). Keskeytysriskin vaikutus on merkittävin yksilöllisten sijoitussidonnaisten eläkevakuutusten kustannusliikkeeseen. Myös takaisinostoista aiheutuu epävarmuutta kustannusliikkeen tulokseen, mutta oleellisin merkitys takaisinostoilla on ALM-riskiin. Mandatum Lifen tasehallinnan tilannetta helpottaa oleellisesti se, että noin 90 prosenttia korkotuottoisista vakuutuksista muodostuu eläkevakuutuksista, joissa takaisinosto on mahdollinen ainoastaan poikkeustapauksissa. Tasehallinnankannalta todellista takaisinostoriskiä on näin ollen vain korkotuottoisissa sijoitusvakuutuksissa ja kapitalisaatiosopimuksissa, joissa tasehallinnan riskiä pienentää sopimusten verrattain lyhyt maturiteetti. Vastuuvelan täydennyksiä ei myöskään makseta takaisinoston yhteydessä. Keskeytys- ja takaisinostoriskit otetaan huomioon yhtiön ALM-analyyseissa. Tätä on kuvattu yksityiskohtaisemmin  Markkina- ja ALM-riskit  -osiossa. Yhtiö on altistunut lisäksi  kustannusriskeille , sillä kuormitukset eivät välttämättä riitä kattamaan toteutuneita kuluja. Riskien hallinta ja valvonta Henkivakuutuksien biometrisiä riskejä rajoitetaan huolellisella vastuuvalinnalla, riski- ja kustannusvastaavalla hinnoittelulla, asettamalla ylärajoja myönnettäville turville sekä jälleenvakuutuksella. Jälleenvakuutuksella rajoitetaan erityisesti yksittäisiä kuolevuus- ja pysyvän työkyvyttömyyden riskejä. Hallitus päättää vuosittain suurimmista omalla vastuulla pidettävistä korvausmääristä. Mandatum Lifessa tämä määrä on 0,5 miljoonaa euroa vakuutettua kohden. Mahdollisten katastrofien vaikutusten pienentämiseksi Mandatum Life osallistuu suomalaisten henkivakuutusyhtiöiden yhdessä ottamaan katastrofijälleenvakuutukseen. Mahdollista pandemiaa ei ole katettu jälleenvakuutuksella. Vakuutusteknistä vastuuvelkaa analysoidaan ja mahdollisia täydennystarpeita arvioidaan säännöllisesti. Vastuuvelkaan liittyviä oletuksia tarkistetaan vuosittain. Hallintorakenne Vakuutusriskeihin liittyvä vastuuvalinta on osa Mandatum Lifen päivittäistä toimintaa. Mandatum Lifen vastuuvalintapolitiikassa (Underwriting Policy) on määritetty periaatteet riskin valinnalle ja limiitit vakuutettaville summille. Periaatteiden ja limiittien noudattamista valvotaan jatkuvasti.  Aktuaaritoimi analysoi riskiliikkeen tulosta perusteellisesti vuosittain. Se mittaa riskinvalinnan tehokkuutta ja hinnoittelun riittävyyttä keräämällä tietoa toteutuneiden korvausvaatimuksien kuluista kultakin tuote- ja riskialueelta. Toteutuneita kuluja verrataan vakuutusmaksuja asetettaessa oletettuihin kuluihin kunkin eri riskiturvan osalta. Myös hallinnollisia ja vakuutusten hankintakuluja seurataan vuosittain. Vastuiden riittävyyttä testataan lisäksi neljännesvuosittain. Tarvittaessa asetetaan hinnat uusille vakuutussopimuksille, päivitetään vastuuvalintapolitiikka sekä tarvittaessa muutetaanolemassa olevaan vakuutuskantaan perustuvaa vakuutusteknistä vastuuvelkaa. Hallitus arvioi ja hyväksyy vuosittain hinnat, jälleenvakuuttamista koskevat periaatteet sekä vastuuvelan määräytymisperiaatteet.";
sData[54] = "Markkina- ja ALM-riskit^../RiskManagement/MarkkinajaALMriskit.html^Risk Management/Markkina- ja ALM-riskit^ Markkinariskit  ovat sijoitusomaisuuden ja vastuuvelan markkinaarvojen muutosten aiheuttamia vaikutuksia yhtiön tulokseen tai taseen arvoon. Sijoitusomaisuuden osalta keskeisimmät markkinariskit ovat osake-, korko- ja luottoriski. Vastuuvelan osalta merkittävimmät markkinariskit ovat korko- ja inflaatioriskit. Mikäli sijoitusomaisuus ja vastuuvelka reagoivat erisuuruisesti markkinariskeihin, puhutaan tasehallinta- tai ALM-riskistä.  ALM-riski  koostuu lähinnä vastuuvelan ja sijoitusten kassavirtojen eroavaisuudesta ja siitä johtuvasta erilaisesta herkkyydestä korkotason, inflaation tai valuuttakurssien muutoksiin. Vastuuvelan kassavirrat ovat aina suuruudeltaan ja ajankohdiltaan mallinnettuja estimaatteja ja siten epävarmoja. Myös tämä aiheuttaa ALM-riskiä. Markkinariskien hallinnassa lähtökohtana on se, että konsernin tytäryhtiöt analysoivat ALM-riskinsä, jotka sitten yhdessä pääomitustilanteen kanssa otetaan huomioon sijoitussalkkuja hallinnoitaessa. Tässä osiossa esitetään ensin yleiset markkinariskien hallinnan periaatteet, käydään tarkemmin läpi ryhmän ALM-riskejä ja lopuksi kuvataan markkinariskit puhtaasti sijoitusten näkökulmasta.";
sData[55] = "Markkinariskien hallinta ja valvonta Sampo-konsernissa^../RiskManagement/MarkkinariskienhallintajavalvontaSampokonsernissa.html^Risk Management/Markkina- ja ALM-riskit/Markkinariskien hallinta ja valvonta Sampo-konsernissa^ Seuraavia markkinariskin hallinnan periaatteita sovelletaan Sampo-konsernissa: Vastuuvelan rakenne . Kunkin tytäryhtiön vastuuvelkaa mallinnetaan ja analysoidaan säännöllisesti. Näin muodostetaan kuva tulevista kassavirroista ja niiden herkkyydestä eri muuttujien, kuten inflaation, korkotason ja valuuttakurssien, suhteen. Riskinkantokyky . Tytäryhtiöiden vakavaraisuus ja emoyhtiön kyky pääomittaa tytäryhtiöitä tarvittaessa vaikuttavat tytäryhtiöiden riskinottoon. Kun vakavaraisuusasema on vahva, sijoituspäätöksissä voidaan vapaammin hyödyntää markkinanäkemyksiä. Sijoitusallokaatiopäätöksissä sekä tuotto- ja likviditeettitavoitteiden määrittämisessä huomioidaan yhtiöiden vastuuvelan rakenne, riskinkantokyky, viranomaisvaatimukset, luottoluokitustavoitteet ja yleinen riskinottohalukkuus. Sijoitusten hallinta. Markkinariskejä hallitaan aktiivisesti yhtiöiden vastuuvelan ominaisuuksien ja vakavaraisuuden asettamien rajoitteiden puitteissa. Sampo-konserni tuntee pohjoismaiset markkinat ja sijoituskohteet, joten konsernin suorat sijoitukset tehdään pääasiassa pohjoismaisiin arvopapereihin. Pohjoismaiden ulkopuolelle tehtävät sijoitukset toteutetaan pääasiassa sijoitusrahastojen kautta. Sijoitusrahastoja käytetään ensisijaisesti työkaluina taktisen sijoitusallokaation toteutuksessa ja toissijaisesti hajautuksen aikaansaamiseksi. Riittävä hajautus omaisuuslajien välillä ja kunkin omaisuuslajin sisällä on yksi sijoitustoiminnan tavoite. Sijoitussuunnitelmat ja eriytetyt valvontaelimet . If Vahinkovakuutuksen ja Mandatum Lifen hallitukset hyväksyvät vuosittain yhtiöiden sijoitussuunnitelmat. Sijoitussuunnitelmissa määritetään sijoitussalkkujen tavoiteallokaatio, limiitit, sijoitustoimintojen organisointi sekä sijoituksiin liittyvät päätöksenteko- ja toimeenpanovaltuudet. Sijoitussuunnitelmissa määritetään myös johdannaisten käyttöön ja  valuuttakurssiriskin hallintaan liittyvät periaatteet. If Vahinkovakuutuksen hallitus on nimittänyt ICC:n ja Mandatum Lifen hallitus on nimittänyt tasehallintakomitean. Nämä toimikunnat ovat vastuussa sijoitustoimintojen valvonnasta kussakin yhtiössä. Toimikunnat valvovat sijoitussuunnitelmissa määriteltyjen periaatteiden ja limiittien noudattamista sekä raportoivat sijoitustoiminnasta yhtiöiden hallituksille. Keskitetty sijoitustoiminta . If Vahinkovakuutus ja Mandatum Life ovat ulkoistaneet osittain sijoitustoimintaansa. Sampo Oyj:n sijoitusjohtaja vastaa sijoitustoiminnan toteutuksesta yhtiöiden sijoitussuunnitelmien asettamien rajoitteiden puitteissa. Yhtiöiden  sijoitushallinto-toiminnoilla on yhteinen koko Sampo-konsernin kattava sijoitusten hallinnan infrastruktuuri sekä riski- ja tuottoraportointi. Riippumaton riskienvalvonta . Markkinariskien valvonta on eriytetty salkunhoidosta. Middle Office -toiminnot mittaavat sijoitustoiminnan riskejä ja tuloksellisuutta päivätasolla. If Vahinkovakuutuksen ICC ja Mandatum Lifen tasehallintakomitea valvovat yhtiöidensä  markkinariskejä ja näihin liittyviä limiittejä kuukausitasolla. Konsernin tarkastusvaliokunta valvoo markkinariskien kokonaismäärää  Sampo-konsernin tasolla vähintään vuosineljänneksittäin.  Viranomaissäännöt . Paikallisten valvovien viranomaisten säännöt otetaan aina huomioon sijoitustoiminnassa. Markkinariskien hallinta ja valvonta vahinkovakuutuksessa If Vahinkovakuutuksen lähestymistapa markkinariskien hallintaan on määritetty edellä kuvattujen konsernitason periaatteiden mukaisesti. Ensin määritetään neutraali korkosijoitussalkku, jonka ominaisuudet (nimellis- ja reaalituotto, duraatio ja valuutat) vastaavat vastuuvelan  minaisuuksia. Tämän jälkeen ALM-analyysin pohjalta määritetään  replikoiva sijoitusallokaatio , koska kaikille vastuuvelkaerille ei käytännössä ole olemassa ominaisuuksiltaan vastaavia sijoituskohteita. Esimerkiksi maturiteetiltaan riittävän pitkiä, inflaatioon sidottuja instrumentteja ei välttämättä ole tarjolla kaikissa valuutoissa. Näissä tapauksissa saatavissa olevista sijoitusinstrumenteista muodostetaan erilaisilla menetelmillä sijoitussalkkuja, joiden ominaisuudet ovat mahdollisimman lähellä neutraalia sijoitusallokaatiota. Vastuuvelan määrän ylittävän pääoman sijoitusallokaation analyysissa  lähtökohtana on riskien ja tuottojen optimointi. Korkeampien tuottojen saavuttamiseksi sijoitussalkussa voidaan korkosijoitusten lisäksi käyttää osakkeita hyväksyttävän riskitason puitteissa. Sijoitusallokaatiot ja limiitit on määritetty If Vahinkovakuutuksen sijoitussuunnitelmassa. Sijoitusallokaatioita ja limiittejä päätettäessä ylläkuvattu analyysi  replikoivasta sijoitusallokaatiosta ja vastuuvelan ylittävän pääoman sijoitusallokaatiosta  otetaan huomioon yhdessä pääomituksen ja strategisen markkinanäkemyksen kanssa. Sijoituksia hoidetaan aktiivisesti markkinanäkemyksiä hyödyntäen sijoitussuunnitelmassa määritettyjen rajojen puitteissa. Markkinariskien hallinta ja valvonta henkivakuutuksessa Myös Mandatum Lifessa markkinariskien hallintaa lähestytään vastuuvelan ALM-analyysin pohjalta. Kaikille korkotuottoisille vastuuvelan erille yhteisiä ominaisuuksia ovat laskuperustekorko sekä kohtuusperiaatteen mukaan maksettavat asiakashyvitykset. Mandatum Lifen vastuuvelan kassavirrat ovat suhteellisen hyvin ennakoitavissa, koska sopimusten takaisinostot tai ylimääräiset lisäsijoitukset eivät ole mahdollisia suurimmassa osassa yhtiön korkotuottoisia vakuutuksia. Yhtiön vastuuvelka ei ole samalla tavalla altistunut inflaatioriskille, vaan inflaatioriski liittyy pääasiassa hoitokuluihin. Sijoitustoiminnan pitkän aikavälin tavoitteena on saavuttaa hyväksyttävällä riskitasolla riittävä tuotto, jotta laskuperustekorko, kohtuusperiaatetulkinnan mukaiset asiakashyvitykset sekä omistajien tuottovaatimus voidaan kattaa. Korkeampia tuottoja saavuttaakseen yhtiö hallinnoi sijoituksiaan aktiivisesti. Mandatum Lifen markkinariski aiheutuu pääasiassa ALM-riskistä sekä sijoituksien osake- ja luottoriskeistä. Mandatum Lifen hallitus hyväksyy vuosittain sijoitussuunnitelman (Investment Policy), jossa määritetään sijoitustoiminnan periaatteet ja limiitit. Sijoitussuunnitelmassa täsmennetään myös mittarit ja limiitit hyväksyttävälle markkinariskin enimmäismäärälle. Nämä perustuvat sekä Solvenssi I että Solvenssi II -tyyppiseen lähestymistapaan. Tavoitteena on ylläpitää vaadittavaa vakavaraisuustasoa ja varmistaa, että sijoitusomaisuus on riittävä ja rakenteeltaan sopiva vastuuvelan kattamiseen. Sampo Oyj:n sijoitusyksikkö tekee Mandatum Lifen päivittäiset sijoituspäätökset, jotka perustuvat Mandatum Lifen sijoitussuunnitelmassa määritellyille periaatteille. Tasehallintakomitea valvoo säännöllisesti, että sijoitussuunnitelmassa määriteltyjä limiittejä ja periaatteita noudatetaan. Markkinariskien hallinta ja valvonta omistusyhteisössä Sampo Oyj:n riskit ovat pääasiassa välillisiä, tytäryhtiöistä sekä osakkuusyhtiöstä johtuvia riskejä. Yhtiön omista suorista markkinariskeistä korkoriski on merkittävin ja se aiheutuu pääosin bruttovelasta ja likviditeettivarannosta, joka on sijoitettu lyhytaikaisiin rahamarkkinasijoituksiin. Suurin osa Sampo Oyj:n velasta on sidottu lyhyisiin viitekorkoihin. Tämä vähentää koko konsernin korkoriskiä, sillä alhaisten korkojen vähentäessä pitkällä aikavälillä tytäryhtiöiden sijoitustuottoja, pysyvät Sampo Oyj:n korkokulut alhaisina. Sampo Oyj:n markkinariskejä seurataan ja niistä raportoidaan säännöllisesti yhtiön hallitukselle ja tarkastusvaliokunnalle.";
sData[56] = "ALM-riskit Sampo-konsernissa^../RiskManagement/ALMriskitSampokonsernissa.html^Risk Management/Markkina- ja ALM-riskit/ALM-riskit Sampo-konsernissa^ Sampo-konsernissa ALM-riskejä analysoidaan säännöllisesti. Analyysit vaikuttavat osaltaan sijoitus- ja liiketoimintapäätöksiin. Sijoituspolitiikkojen mukaisesti Sampo-konsernin vakuutusyhtiöiden sijoitussalkkujen muodostamisessa huomioidaan yhtiöiden vakuutusvastuiden luonne suhteessa valuutta-, korko- ja inflaatioriskeihin. ALM-riskit If Vahinkovakuutuksessa Suurin osa vahinkovakuutuksen vakuutusteknisestä vastuuvelasta on kirjattu taseeseen nimellismääräisenä. Eläkemuotoinen vastuuvelka diskontataan Suomessa, Ruotsissa ja Tanskassa, ja diskonttauskoron mahdolliset muutokset vaikuttavat vakuutusteknisen vastuuvelan määrään. Kyseisissä maissa käytetyt diskonttauskorot vaihtelevat pääasiassa erilaisen lainsäädännön takia, mutta vallitseva markkinoiden korkotaso vaikuttaa niihin ainakin epäsuorasti. Kirjanpidon näkökulmasta yhtiö on siis altistunut lähinnä korvausmenon odotetussa inflaatiossa ja viranomaisten diskonttokoroissa tapahtuville muutoksille. Markkinakorot vaikuttavat kuitenkin vastuuvelan taloudelliseen arvoon eli  tulevaisuudessa maksettavien kassavirtojen nykyarvoon. Taloudellisen arvon herkkyyttä markkinakorkojen suhteen voidaan approksimoida duraation avulla. If Vahinkovakuutuksen vastuuvelan painotettu keskimääräinen duraatio oli 5,4 vuotta vuoden 2009 lopussa (6,0 vuonna 2008). Korkosijoitusten duraatio oli vuoden 2009 lopussa 2,5 vuotta (3,1 vuonna 2008). If Vahinkovakuutuksen sijoitusten duraatio on kuvattu  taulukossa 13  eri korkosijoitusten osalta. Vahinkovakuutuksen vastuuvelan duraatiota ja korkoherkkyyttä on analysoitu täsmällisemmin  Vakuutusriskit -osiossa  kuvassa 11  ja  taulukossa 5 . Rahoitusvarojen ja velkojen aiheuttamien kassavirtojen maturiteetit sopimuspohjaisesti arvioituna on lisäksi kuvattu  Maksuvalmiusriski -osion  taulukossa 18 . ALM-riskit Mandatum Lifessa Henkivakuutustoiminnan merkittävin korkoriski on se, ettei korkosijoituksilla saavuteta vastaavalle vakuutustekniselle vastuuvelalle taattua vähimmäistuottoa pitkällä aikavälillä. Tämän riskin todennäköisyys kasvaa tilanteessa, jossa markkinakorot laskevat ja pysyvät alhaisella tasolla. Henkivakuutuksen vastuuvelan ja korkosijoitusten välistä duraatioriskiä seurataan jatkuvasti. Mandatum Life on varautunut matalaan korkotasoon muun muassa alentamalla uusien sopimusten laskuperustekorkoa ja täydentämällä vastuuvelkaa alentamalla vastuuvelan diskonttokorkoa. Tämän lisäksi olemassa olevia sopimuksia on muutettu siten, että jälleensijoitusriski on paremmin hallittavissa. Mandatum Lifen vakuutusvastuiden keskimääräinen duraatio (poislukien sijoitussidonnaiset vastuut) oli vuoden lopussa 7,9 vuotta (7,9 vuotta vuonna 2008). Korkosijoitusten duraatio oli vuoden lopussa puolestaan 2,6 vuotta (3,6 vuotta vuonna 2008). Mandatum Lifen korkosijoitusten korkoherkkyyttä mittaava duraatio on esitetty taulukossa 13 eri sijoituslajeittain.  Taulukko 9   Vakuutusriski -osiossa näyttää Mandatum Lifen vakuutus- ja sijoitussopimusten maturiteetin ja keskimääräiset duraatiot. Rahoitusvarojen ja velkojen aiheuttamien kassavirtojen maturiteetit sopimuspohjaisesti arvioituna on kuvattu  Maksuvalmiusriski -osion  taulukossa 18 . Varojen ja velkojen herkkyysanalyysi Rahoitusvarojen ja velkojen käypien arvojen herkkyysanalyysi eri markkinariskiskenaarioissa Sampo-konsernin näkökulmasta on kuvattu taulukossa 10. Vaikutukset kuvaavat yksittäisessä markkinamuuttujassa tapahtuvan yhtäkkisen muutoksen vaikutusta rahoitusinstrumenttien käypään arvoon 31.12.2009. Rahoitusvarojen ja -velkojen herkkyyttä valuuttakurssimuutoksille tarkastellaan liiketoiminta-alueittain eri kotivaluuttojen vuoksi.  Vahinkovakuutuksessa kaikkien muiden valuuttojen 10 prosenttiyksikön heikkeneminen kotivaluuttaa (SEK) vastaan lisäisi tulosta 3 miljoonaa euroa ja omaa pääomaa 6 miljoonaa euroa. Henkivakuutuksessa kaikkien muiden valuuttojen 10 prosenttiyksikön lasku kotivaluuttaa (EUR) vastaan lisäisi tulosta 28 miljoonaa euroa ja vähentäisi omaa pääomaa 49 miljoonaa euroa. Omistusyhteisössä kaikkien muiden valuuttojen 10 prosentin lasku kotivaluuttaa (EUR) vastaan vähentäisi tulosta 43 miljoonaa euroa ja omaa pääomaa 3 miljoonaa euroa. Rahoitusvarojen ja -velkojen herkkyyttä voidaan tarkastella edelleen vakavaraisuusaseman muutosten kautta. Taulukko 11 kuvaa herkkyysanalyysin vaikutuksia tytäryhtiöihin omaan pääomaan, muokattuun vakavaraisuuspääomaan sekä taloudelliseen pääomaan.  Esimerkiksi korkojen nousu alentaisi rahoitusinstrumenttien arvonalenemisen myötä omaa pääomaa. Diskonttokoron nousu vastaavasti alentaisi vastuuvelan käypää arvoa, mistä johtuen muokattu vakavaraisuuspääoma kasvaisi. Vaikutukset kuvaavat yksittäisessä markkinamuuttujassa tapahtuvan yhtäkkisen muutoksen vaikutusta rahoitusinstrumenttien käypään arvoon 31.12.2009. Pääomituksen herkkyyttä valuuttakurssimuutoksille tarkastellaan liiketoiminta-alueittain. Vahinkovakuutuksessa kaikkien muiden valuuttojen 10 prosenttiyksikön heikkeneminen kotivaluuttaa (SEK) vastaan lisäisi omaa pääomaa 9 miljoonalla eurolla. Henkivakuutuksessa ja  omistusyhteisössä kaikkien muiden valuuttojen 10 prosenttiyksikön heikkeneminen kotivaluuttaa (EUR) vastaan vähentäisi henkivakuutuksen omaa pääomaa 21 miljoonalla eurolla ja omistusyhteisön omaa pääomaa 46 miljoonalla eurolla. T aulukko 10   Rahoitusvarojen ja -velkojen käypien arvojen herkkyysanalyysi, Sampo-konserni 31.12.2009 Korko Osake Muut sijoitukset Milj. € 1 % tasoliike alas 1 % tasoliike ylös 20 % alas 20 % alas Vaikutus tulokseen -18 6 -5  -8 Vaikutus suoraan omaan pääomaan 331 -313  -469  -109 Kokonaisvaikutus 312  -307  -474  -117 Herkkyystarkastelut sisältävät johdannaispositioiden vaikutukset. Kaikki herkkyysanalyysit on laskettu ennen veroja. Sampo Oyj:n velkarahoituksen vaikutusta ei ole sisällytetty laskelmiin. Tauluko  11  Pääomituksen herkkyysanalyysi markkinariskien suhteen, 31.12.2009 Korko  Osake Muut sijoitukset Milj. € 1 % tasoliike alas 1 % tasoliike ylös 20 % alas 20 % alas Vahinkovakuutus 239 -225 -227 -12 Henkivakuutus 71 -80 -247  -98 Omistusyhteisö 2 -2 0 -6 Kokonaisvaikutus omaan pääomaan 312  -307  -474 -117 Vaikutus vastuuvelan oikaisuihin -879  575  16  6 Vaikutus muokattuun vakavaraisuuspääomaan  -567  272  -458  -98 Vaikutus taloudelliseen pääomaan -3 -87 -104  -25 Herkkyystarkastelut sisältävät johdannaispositioiden vaikutukset. Kaikki herkkyysanalyysit on laskettu ennen veroja. Sampo Oyj:n velkarahoituksen vaikutusta ei ole sisällytetty laskelmiin. Nordean herkkyyksiä markkinamuuttujille ei ole sisällytetty laskelmiin.";
sData[57] = "Sampo-konsernin sijoituksiin liittyvät markkinariskit^../RiskManagement/Sampokonserninsijoituksiinliittyvatmarkkinariskit.html^Risk Management/Markkina- ja ALM-riskit/Sampo-konsernin sijoituksiin liittyvät markkinariskit^ Sijoitusten määrä Nordean osakkeet pois lukien oli 16 593 miljoonaa euroa (16 502 miljoonaa euroa vuonna 2008 sisältäen Nordean osakkeet). Sampo-konsernin sijoitusallokaatiot on esitetty kuvassa 12. Mandatum Lifen Baltia-tytäryhtiön sijoitukset on sisällytetty Mandatum Lifen sijoituksiin yhtenä osakesijoituksena, ellei toisin ole ilmoitettu. Mandatum Lifen raportoidut sijoitukset sisältävät myös If Vahinkovakuutuksen liikkeelle laskemia velkainstrumentteja 43,5 miljoonaan euron arvosta. Sampo-konsernin sijoitusomaisuuden merkittävin erä on korkosijoitukset. Korkosijoitusten tarkempi jakauma on esitetty taulukossa 12 sekä kuvassa 13. Vuonna 2009 Sampo-konsernin sijoitusallokaatiossa tapahtuneista muutoksista merkittävää oli osakkeiden määrän kasvu. Osakkeiden osuuden kasvu kaikista sijoituksista johtuu sekä osakkeiden hintojen noususta että netto-ostoista. Vuoden lopussa osakesijoitusten osuus konsernin sijoituksista oli 14,4 prosenttia pois lukien Nordean osakkeet (7,4 prosenttia vuonna 2008). Nordean osakkeiden arvo vuoden 2009 lopussa oli 5 756 miljoonaa euroa (1 602 miljoonaa euroa vuonna 2008). If Vahinkovakuutuksen sijoitustoiminnan tuotto oli 12,4 prosenttia vuonna 2009 (-3,1 prosenttia vuonna 2008). Sijoitusten määrä oli 10 654 miljoonaa euroa (8 956 miljoonaa euroa vuonna 2008). Osakesijoitusten paino If Vahinkovakuutuksen sijoitussalkussa nousi 10,7 prosenttiin edellisvuoden 4,9 prosentista ja korkosijoitusten paino laski vastaavasti 88,8 prosenttiin 94,5 prosentista. Mandatum Lifen sijoitustoiminnan tuotto oli 16,8 prosenttia (-7,8 prosenttia vuonna 2008), sijoitusten määrän ollessa 5 449 miljoonaa (4 728 miljoonaa vuonna 2008). Osakesijoitusten paino nousi vuoden aikana 22,7 prosenttiin edellisvuoden 12,3 prosentista. Korkosijoitusten osuus oli 68,7 prosenttia kun se vuotta aiemmin oli 77,7 prosenttia. Muiden sijoitusten osuus oli 8,6 prosenttia (10,0 prosenttia vuonna 2008). Sampo Oyj:lla oli vuoden 2009 alussa merkittävä määrä lyhyitä rahamarkkinasijoituksia, jotka käytettiin vuoden aikana Nordean osakkeiden hankintaan.  Sampo-konsernin, If Vahinkovakuutuksen ja Mandatum Lifen sijoitusomaisuus toimialasektoreittain ja korkosijoitusten osalta luottoluokittain on esitetty taulukossa 12. Taulukko 12 Sijoitusten jakauma omaisuuslajeittain, toimialasektoreittain ja luottoluokittain, Sampo-konserni, If Vahinkovakuutus ja Mandatum Life 31.12.2009 Sijoitusten jakautuminen toimialasektoreihin, korkosijoitusten jakautuminen luottoluokituksiin, Sampo-konserni  Milj.€ AAA AA+ - AA- A+ - A- BBB+ - BBB- BB+ - C D Luokittele-maton Korko-sijoitukset yhteensä Osakkeet Muut Johdan-naiset (Vastapuoli-riski) Yhteensä Arvopaperistetut joukkovelkakirjat 0 0 3 2 0 0 10 16 0 0 0 16 Perusteollisuus 0 0 4 123 421 0 198 746 171 4 0 921 Pääomahyödykkeet 21 3 169 46 32 0 37 310 382 0 0 691 Kulutustavarat 0 6 44 300 13 0 48 410 247 7 0 664 Vakuudelliset joukkovelkakirjat 2 903 84 0 1 0 0 0 2 987 0 0 0 2 987 Energia 0 22 0 21 26 0 381 449 24 0 0 473 Rahoitus 265 1 398 2 989 296 133 0 51 5 132 17 19 64 5 233 Valtiot 1 033 12 28 1 3 0 10 1 087 0 0 0 1 087 Indeksiin sidotut joukkovelkakirjat 530 3 126 54 21 0 10 745 0 0 0 745 Vakuutus 0 0 27 34 0 0 25 86 214 0 0 299 Media 0 0 0 0 7 2 0 9 62 0 0 71 Kunnat 66 0 0 0 0 0 0 66 0 0 0 66 Kiinteistöala 0 0 0 0 0 0 53 53 0 183 0 237 Palvelut 0 0 0 27 29 0 11 66 49 0 0 115 Teknologia ja elektroniikka 0 0 0 27 0 0 9 36 97 0 0 133 Telekommunikaatio 0 0 110 129 17 0 0 257 37 0 0 294 Liikenne 0 0 0 0 58 0 199 257 17 0 0 274 Yhdyskuntapalvelut 0 13 373 92 0 0 0 479 37 0 0 516 Muut 0 0 12 0 0 0 62 74 33 1 0 108 Sijoitusrahastot 0 0 0 0 244 0 22 267 1 002 414 0 1 683 Yhtee nsä 4   818 1   541 3   886 1   153 1   005 2 1   125 13   530 2   389 628 64 16   611 Sijoitusten jakautuminen toimialasektoreihin, korkosijoitusten jakautuminen luottoluokituksiin, If Vahinkovakuutus Milj.€ AAA AA+ - AA- A+ - A- BBB+- BBB- BB+ - C D Luokittele-maton Korko-sijoitukset yhteensä Osakkeet Muut Johdan-naiset (Vastapuoli-riski) Yhteensä Arvopaperistetut joukkovelkakirjat 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 Perusteollisuus 0 0 0 72 105 0 150 327 80 0 0 407 Pääomahyödykkeet 21 0 35 0 32 0 37 126 240 0 0 366 Kulutustavarat 0 6 0 225 13 0 47 290 198 0 0 488 Vakuudelliset joukkovelkakirjat 2 814 37 0 1 0 0 0 2 851 0 0 0 2 851 Energia 0 7 0 21 26 0 370 423 11 0 0 434 Rahoitus 265 678 1 513 218 72 0 48 2 794 0 0 20 2 814 Valtiot 1 022 12 7 1 0 0 10 1 052 0 0 0 1 052 Indeksiin sidotut joukkovelkakirjat 530 3 126 54 21 0 10 745 0 0 0 745 Vakuutus 0 0 0 17 0 0 0 17 179 0 0 197 Media 0 0 0 0 7 2 0 9 0 0 0 9 Kunnat 66 0 0 0 0 0 0 66 0 0 0 66 Kiinteistöala 0 0 0 0 0 0 33 33 0 35 0 68 Palvelut 0 0 0 20 17 0 11 48 3 0 0 51 Teknologia ja elektroniikka 0 0 0 10 0 0 9 19 6 0 0 25 Telekommunikaatio 0 0 59 38 17 0 0 114 27 0 0 141 Liikenne 0 0 0 0 58 0 168 226 3 0 0 229 Yhdyskuntapalvelut 0 0 189 26 0 0 0 215 1 0 0 216 Muut 0 0 0 0 0 0 36 36 21 0 0 57 Sijoitusrahastot 0 0 0 0 0 0 22 22 367 90 0 480 Yhteensä 4   718 742 1   930 702 369 2 951 9   414 1   136 125 20 10   695 Sijoitusten jakautuminen toimialasektoreihin, korkosijoitusten jakautuminen luottoluokituksiin, Mandatum Life Milj.€ AAA AA+ - AA- A+ - A- BBB+ - BBB- BB+ - C D Luokittele-maton Korko-sijoitukset yhteensä Osakkeet Muut Johdan-naiset (Vastapuoli-riski) Yhteensä Arvopaperistetut joukkovelkakirjat 0 0 3 2 0 0 10 16 0 0 0 16 Perusteollisuus 0 0 4 51 316 0 48 419 9 4 0 514 Pääomahyödykkeet 0 3 134 46 0 0 0 183 142 0 0 325 Kulutustavarat 0 0 44 75 0 0 1 120 49 7 0 175 Vakuudelliset joukkovelkakirjat 89 47 0 0 0 0 0 136 0 0 0 136 Energia 0 15 0 0 0 0 11 26 13 0 0 39 Rahoitus 0 711 1 048 78 60 0 0 1 897 17 19 44 1 977 Valtiot 11 0 21 0 3 0 0 35 0 0 0 35 Indeksiin sidotut joukkovelkakirjat 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 Vakuutus 0 0 27 17 0 0 25 69 17 0 0 86 Media 0 0 0 0 0 0 0 0 62 0 0 62 Kunnat 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 Kiinteistöala 0 0 0 0 0 0 20 20 0 135 0 155 Palvelut 0 0 0 7 11 0 0 18 46 0 0 64 Teknologia ja elektroniikka 0 0 0 17 0 0 0 17 91 0 0 108 Telekommunikaatio 0 0 51 91 0 0 0 142 10 0 0 153 Liikenne 0 0 0 0 0 0 31 31 14 0 0 45 Yhdyskuntapalvelut 0 13 183 66 0 0 0 263 36 0 0 300 Muut 0 0 12 0 0 0 26 38 11 0 0 49 Sijoitusrahastot 0 0 0 0 244 0 0 244 635 306 0 1 186 Yhteensä 100 789 1   528 451 636 0 171 3   675 1   235 471 44 5   425 Taulukoissa korkorahastot on huomioitu niiden keskimääräisen luottoluokituksen mukaisesti. Johdannaisten osalta taulukossa on raportoitu vain vastapuolittain netotetut, positiiviset OTC-johdannaisten markkina-arvot. If Vahinkovakuutuksen korkosijoitukset sisältävät luottojohdannaisia, joiden vaikutus raportoituun riskiasemaan on -45 miljoonaa euroa. If Vahinkovakuutuksen korkosijoitukset eivät sisällä 66 miljoonan euron sijoitusta korkorahastoon, joka on sisällytetty luokkaan Muut. Korkosijoitukset Kuva 13 esittää Sampo-konsernin korkosijoitusten jakautumisen instrumenteittain. Vuoden aikana rahamarkkinasijoitusten ja kassavarojen osuus laski 22 prosentista 14 prosenttiin. Highyield joukkovelkakirjalainojen osuus kaikista korkosijoituksista nousi 14 prosenttiin (11 prosenttia vuonna 2008). Sampo-konsernin korkosijoitusten korkoherkkyys eli duraatio on esitetty taulukossa 13. If Vahinkovakuutuksen korkosijoitusten duraatio oli 2,5 vuotta (3,1 vuotta vuonna 2008). Mandatum Lifen korkosijoitusten duraatio oli 2,6 vuotta (3,6 vuotta vuonna 2008). Koko taseen korkoriskiä vähentääkseen Mandatum Lifella on koronvaihtosopimuksia, joiden nimellinen arvo oli 1,1 miljardia euroa vuoden 2009 lopussa. Koronvaihtosopimusten mukaisesti Mandatum Life maksaa lyhytaikaista vaihtuvaa korkoa ja saa kiinteää korkoa 4,7 prosentin keskimääräisellä korkotasolla. Näiden sopimusten käypä arvo oli vuoden 2009 lopussa 60 miljoonaa euroa, ja niiden maturiteetti vaihtelee 2 kuukaudesta 4 vuoteen. T aulukko  13   Korkosijoitusten duraatio, If Vahinkovakuutus ja Mandatum Life, 31.12.2009 If Vahinkovakuutus Mandatum Life Milj. € Duraatio Milj. € Duraatio Rahamarkkinasijoitukset ja kassavarat 644 0,2 870 0,1 Valtioiden joukkovelkakirjalainat 1 273 3,3 31 3,5 Katetut joukkovelkakirjalainat 2 850 2,8 136 4,9 Investment grade joukkovelkakirjalainat 2 141 1,9 1 497 2,5 High yield joukkovelkakirjalainat 1 206 0,9 648 3,2 Omaisuusvakuudelliset joukkovelkakirjalainat 0 0,0 16 1,5 Heikomman etuoikeuden lainat 576 1,4 452 2,2 Korkojohdannaiset 24 1,9 68 1,5 Vakuutuskirjalainat 0 0,0 24 0,2 Ruotsalaiset indeksiin sidotut jvk-lainat 745 7,8 0 0,0 Yhteensä 9   458 2 , 5 3   743 2 , 6 Painotettuja keskimääräisiä duraatioita laskettaessa on käytetty korkojohdannaisten osalta niiden nominaalimääriä taulukossa esitettyjen käypien arvojen sijasta. Osakesijoitukset Sampo-konsernin osakesijoitukset olivat vuodenvaihteessa 2 389 miljoonaa euroa Nordean osakkeet pois lukien (2 706 miljoonaa euroa vuonna 2008, 1 104 miljoonaa euroa Nordean osakkeet pois lukien). If Vahinkovakuutuksen osakesalkun sijoitushorisontti on pitkä. Vuoden lopussa osakesalkun arvo oli 1 136 miljoonaa euroa (439 miljoonaa euroa vuonna 2008). Osakkeiden paino If Vahinkovakuutuksen sijoitussalkussa oli vuoden lopussa 10,7 prosenttia. Osakesalkku koostuu pääasiassa pohjoismaisten listattujen yritysten osakkeista sekä globaalista, rahastojen kautta sijoitetusta salkusta. Sijoitusten hallinnointimandaatit on järjestetty If Vahinkovakuutuksen sijoitussuunnitelman ja hallinnointirakenteen mukaisesti. Mandatum Lifen osakesalkkua hoidetaan aktiivisesti. Vuoden lopussa osakesalkun arvo oli 1 235 miljoonaa euroa (583 miljoonaa euroa vuonna 2008). Osakesalkun ja siihen liittyvien johdannaisten riskit eivät saa ylittää sijoitussuunnitelmassa määritettyjä limiittejä. Sampo-konsernin sijoitusyksikkö hallinnoi pohjoismaista sijoitussalkkua, kun taas Pohjoismaiden ulkopuolisia osakesijoituksia hallinnoidaan pääosin rahastojen tai ulkopuolisten omaisuudenhoitajien kautta. Sampo-konsernin osakesijoitusten jakauma maantieteellisesti on esitetty kuvassa 14. Maantieteellisesti Sampo-konsernin sijoitukset ovat painottuneet pohjoismaisiin yrityksiin. Pohjoismaisten osakkeiden osuus oli 58 prosenttia kaikista osakkeista. Tämä on linjassa konsernin Pohjoismaihin keskittyneen toiminnan kanssa sekä suhteessa pohjoismaisiin valuuttoihin sidottuun vastuuvelkaan. Sampo-konsernin suorien osakesijoitusten jakauma toimialasektoreittain on kuvattu taulukossa 12. Merkittävimmät toimialasektorit olivat pääomahyödykkeet, kulutustavarat, vakuutus ja perusteollisuus. Osakerahastojen kautta tehdyt sijoitukset olivat 42 prosenttia kaikista osakesijoituksista.  Suurimmat Sampo-konsernin osakesijoitukset on esitetty tilinpäätöksen liitetiedoissa ( liitetieto 40 ). Valuuttapositio Sampo-konsernissa avointa valuuttapositiota tarkastellaan ja hallinnoidaan omana omaisuuslajinaan. Kunkin valuutan valuuttapositio on netto kyseisen valuutan määräisestä vastuuvelasta, sijoitusvaroista ja voimassaolevista valuuttakaupoista. Vahinkovakuutuksia myydään enimmäkseen pohjoismaisissa valuutoissa ja euroissa. Valuuttariskiä hallitaan vastuuvelan valuuttajakauman mukaisilla sijoituksilla tai valuuttajohdannaisilla. Henkivakuutuksen vastuuvelka on pääosin euroissa ja valuuttakurssiriskit johtuvat pääasiassa valuuttamääräisistä sijoituksista. Henkivakuutuksen valuuttastrategia perustuu valuuttapositioiden aktiiviseen hallintaan. Tavoitteena on saavuttaa tuottoa suhteessa tilanteeseen, jossa valuuttakurssiriskeiltä on täysin suojauduttu. Konserniyhtiöiden valuuttapositiot kotivaluuttoja vastaan on esitetty taulukossa 14. Taulukossa on esitetty valuuttakurssiriskien avoimet positiot johdannaisten huomioimisen jälkeen. Taulukossa 14 esitetyn valuuttariskin lisäksi konserniyhtiöt saattavat altistua translaatioriskille ulkomaisten tytäryhtiöidensä ja osakkuusyhtiöidensä johdosta. Näitä substanssiarvoon liittyviä riskejä ei yleensä suojata Sampo-konsernissa. T aulukko  14   Valuuttakurssiriskit liiketoiminnoittain 31.12.2009 Valuuttariski, nettoasema, milj.€ Perusvaluutta EUR SEK NOK DKK EEK LVL LTL GBP USD JPY Muut Vahinkovakuutus SEK -24 0 -24 -9 0 0 -2 0 -34 1 4 Henkivakuutus EUR 0 31 39 0 0 1 1 -1 25 -3 109 Omistusyhteisö EUR 0 441 0 0 0 0 0 0 14 0 0 Muut sijoitukset Korko-, osake- ja valuuttakurssiriskien lisäksi Sampo-konserni altistuu erinäisille muille markkinariskeille. Näitä riskejä aiheutuu kiinteistöistä, pääomasijoituksista, sekä sijoituksista riskirahastoihin (hedge fund). Sijoitussuunnitelmissa on määritetty maksimipainot näille sijoituksille. Vuoden 2009 lopussa näiden sijoitusten yhteenlaskettu osuus Sampo-konsernin yhteenlasketusta sijoitusvarallisuudesta oli 3,4 prosenttia. If Vahinkovakuutuksessa vastaava osuus oli 0,5 prosenttia ja Mandatum Lifessa 8,6 prosenttia. Ulkopuoliset omaisuudenhoitajat hoitavat pääomasijoituksia sekä sijoituksia riskirahastoihin. Pääomasijoitussalkku on hajautettu rahastojen tyypin ja maantieteellisen alueen mukaan. Riskirahastosijoituksissa pyritään varmistamaan riittävä hajautus rahastojen ja sijoitustapojen välillä. Sampo-konsernin kiinteistöyksikkö vastaa Mandatum Lifen kiinteistösijoitustoiminnasta. Kiinteistösalkkuun kuuluu suoria kiinteistösijoituksia sekä epäsuoria sijoituksia, kuten kiinteistörahastoja, kiinteistöyhtiöiden osakkeita ja velkainstrumentteja. Kiinteistösijoitustoiminnan riskejä rajoitetaan hajauttamalla sijoitukset sekä alueellisesti että kiinteistötyypeittäin.";
sData[58] = "Luottoriskit^../RiskManagement/Luottoriskit.html^Risk Management/Luottoriskit^ Luottoriskeillä tarkoitetaan taloudellisen aseman heikentymistä tai mahdollisia tappioita, jotka johtuvat arvopapereiden liikkeellelaskijoiden, johdannais- ja jälleenvakuutussopimusten vastapuolten tai muiden velallisten luottokelpoisuudessa tapahtuvista muutoksista. Sijoitustoiminnan luottoriskit voidaan jakaa liikkeellelaskijariskeihin ( issuer risk ) ja vastapuoliriskeihin ( counterparty risk ). Liikkeellelaskijariskit syntyvät useimmiten arvopaperin omistamisesta ja tällöin sijoituksen kulloinenkin markkina-arvo on alttiina riskille. Vastapuoliriski puolestaan syntyy johdannaissopimuksen toisesta osapuolesta, jolloin ainoastaan johdannaisen mahdollinen positiivien markkina-arvo on alttiina riskille. Sijoitustoimintaan liittyvien luottoriskien lisäksi luottoriskiä aiheutuu pääasiassa jälleenvakuutussopimuksista. Nämä luottoriskit liittyvät maksamattomiin jälleenvakuutussaamisiin ja jälleenvakuutettuun vastuuvelkaan. Jälleenvakuutussopimusten luottoriskiä esiintyy lähinnä vahinkovakuutustoiminnassa. Henkivakuutustoiminnassa jälleenvakuutusten määrä on vähäinen. Asiakkaiden vakuutusmaksusaamisista syntyvät luottoriskit ovat yleisesti ottaen hyvin pieniä, koska maksun saamatta jääminen johtaa vakuutusturvan peruuttamiseen.";
sData[59] = "Luottoriskien hallinta ja valvonta Sampo-konsernissa^../RiskManagement/LuottoriskienhallintajavalvontaSampokonsernissa.html^Risk Management/Luottoriskit/Luottoriskien hallinta ja valvonta Sampo-konsernissa^ Luottoriskiä hallitaan If Vahinkovakuutuksen ja Mandatum Lifen sijoitussuunnitelmissa asetetuilla luottoriskirajoilla. Sijoitussuunnitelmissa on määritetty sallitut enimmäismäärät yksittäisille liikkeellelaskijoille ja johdannaisvastapuolille pääosin luottokelpoisuusluokkiin perustuen.  Luottokelpoisuus arvioidaan perusteellisesti ennen kuin sijoitetaan uuteen arvopaperiin tai ennen kuin johdannaisvastapuolen kanssa tehdään sopimuksia. Liikkeellelaskijoiden ja vastapuolten luottokelpoisuuden arvioimisen tukena käytetään pääasiassa Standard & Poor's, Moody's ja Fitch -luottoluokituslaitosten antamia luokituksia. Salkun kehitystä ja vastapuolten luottokelpoisuutta valvotaan jatkuvasti. Luottoriskejä seurataan liiketoiminta-alueittain ja niistä raportoidaan If Vahinkovakuutuksen ICC:lle ja Mandatum Lifen tasehallintakomitealle. Sijoitustoiminnassa noudatetaan kunkin liiketoiminta-alueen sijoitussuunnitelmassa määriteltyjä rajoja. Luottoriskien raportointi perustuu ensisijaisesti liikkeellelaskija- ja instrumenttikohtaisiin luokituksiin sekä liikkeeseenlaskijoiden tai vastapuolten toimialoihin. Mandatum Lifessa ja If Vahinkovakuutuksessa käytetään johdannaisten vastapuoliriskin hallintaan ns. ISDA-puitesopimuksia. Mandatum Life käyttää myös ns. Credit Support Annex -sopimuksia. Jälleenvakuutustoiminnan luottoriskin rajaamiseksi ja valvomiseksi vahinkovakuutuksessa noudatetaan jälleenvakuutuspolitiikkaa (Reinsurance Security Policy), jossa asetetaan vaatimukset muun muassa jälleenvakuuttajien luottokelpoisuusluokille ja vastuun enimmäismäärälle jälleenvakuuttajaa kohden. Samoin kuin sijoitustoiminnan luottoriskienkin osalta, luottoluokituslaitosten luokituksia käytetään jälleenvakuuttajien luottokelpoisuuden arvioinnin tukena.";
sData[60] = "Sijoituksiin liittyvät luottoriskit^../RiskManagement/Sijoituksiinliittyvatluottoriskit.html^Risk Management/Luottoriskit/Sijoituksiin liittyvät luottoriskit^ Sampo-konsernin merkittävimmät luottoriskit aiheutuvat korkosijoituksista.  Taulukossa 12   Markkina- ja ALM-riskit  -osiossa on esitetty sijoitusten jakauma ulkoisiin luottoluokituksiin sekä toimialasektoreihin perustuen. Taulukossa on esitetty myös johdannaisten vastapuoliriski. Sampo-konsernin vastapuoliriskiä sisältävien sijoitusten luottoluokitusjakauma ei ole muuttunut merkittävästi viime vuodesta. Luottoluokituksen AAA saaneiden sijoitusten määrä kaikista korkosijoituksista oli konsernitasolla 36 prosenttia (38 prosenttia vuonna 2008). Muiden vähintään BBB- luokiteltujen sijoitusten määrä kaikista sijoituksista oli 49 prosenttia (50 prosenttia vuonna 2008). Tätä heikomman luottoluokituksen omaavien korkosijoitusten osuus oli 7 prosenttia (6 prosenttia vuonna 2008). Sijoitusten, joilla ei ollut ulkopuolisten luottoluokittajien luokitusta, osuus konsernin korkosijoituksista oli 8 prosenttia (6 prosenttia vuonna 2008). Maantieteellisesti Sampo-konsernin suorissa sijoituksissa on painotettu lähinnä pohjoismaisia sijoituskohteita. Rahoitusinstituutioiden osuus korkosijoituksista oli 38 prosenttia.";
sData[61] = "Jälleenvakuutusvastapuoliin liittyvät luottoriskit^../RiskManagement/Jalleenvakuutusvastapuoliinliittyvatluottoriskit.html^Risk Management/Luottoriskit/Jälleenvakuutusvastapuoliin liittyvät luottoriskit^ Jälleenvakuutussaamiset ja jälleenvakuuttajien osuus korvausvastuusta 31.12.2009 on esitetty taulukossa 15 luottokelpoisuusluokittain. Taulukossa ei ole mukana 120 miljoonan euron (128 miljoonan euron) suuruista erää, joka liittyy lähinnä lakisääteisiin pooleihin ja captive-ratkaisuihin. Kymmenen suurinta yksittäistä jälleenvakuutussaatavaa olivat yhteensä 314 miljoonaa euroa, mikä vastaa 66 prosenttia kaikista saatavista. Suurin yksittäinen jälleenvakuuttaja on Munich Re (AA-luokitus), jonka osuus oli 33 prosenttia kaikista jälleenvakuutussaatavista. Annetun jälleenvakuutuksen maksujen jakauma luottokelpoisuusluokittain vuodelta 2009 on esitetty taulukossa 16. Mandatum Lifessa jälleenvakuutusjärjestelyiden määrä on vähäinen ja näihin liittyvien luottoriskien määrä on suhteellisen merkityksetön. Jälleenvakuuttajaan liittyvät luottoriskit arvioidaan jälleenvakuutussopimuksia tehtäessä ja jälleenvakuutussaamisten luottoriskiä seurataan jatkuvasti. Taulukko 15 Jälleenvakuutussaamiset ja jälleenvakuuttajien osuus korvausvastuusta luottokelpoisuusluokan mukaan, If Vahinkovakuutus, 31.12.2009 ja 31.12.2008 2009 2008 Luokitus Yhteensä milj.€ %  Yhteensä milj.€ %  AAA 6 2   % 6 2 % AA+- A- 336 94   % 279 95 % BBB+- BBB- 1 0   % 2 1 % BB+- C 0 0   % 0 0 % D 0 0   % 0 0 % Luokittelematon 13 4   % 7 2 % Yhteensä 356 100   % 294 100 % Taulukko  16   Annetun jälleenvakuutuksen maksujen jakauma luottokelpoisuusluokittain, If Vahinkovakuutus 2009 ja 2008 2009 2008 Luokitus Yhteensä milj.€ %  Yhteensä milj.€ %  AAA 3 5   % 3 6 % AA+- A- 53, 5 94   % 50 94 % BBB+- BBB- 0 0   % 0 0 % BB+- C 0 0   % 0 0 % D 0 0   % 0 0 % Luokittelematon 0.3 1   % 0 0 % Yhteensä 56.8 100% 53 100%";
sData[62] = "Luotto- ja markkinariskikeskittymät^../RiskManagement/Luottojamarkkinariskikeskittymat.html^Risk Management/Luottoriskit/Luotto- ja markkinariskikeskittymät^ Sampo-konsernissa mahdolliset riskikeskittymät liittyvät pääosin liiketoimintayksiköiden sijoitussalkkujen markkina- ja luottoriskeihin.  Konsernitasolla riskikeskittymiä seurataan säännöllisesti. Keskittymäriskejä hallitaan ottamalla huomioon konsernin kokonaistilanne, kun tytäryhtiöiden limiittejä määritetään niiden sijoitussuunnitelmissa. Konsernitason riskikeskittymiä vähentää osittain se, että Mandatum Lifen sijoitukset tehdään pääasiassa euroissa kun taas suurin osa If Vahinkovakuutuksen sijoituksista tehdään kaikissa pohjoismaisissa valuutoissa. Keskittymiä hallitaan konserniyhtiöiden sijoitusten maantieteellisten jakaumien kautta. Näiden toimenpiteiden tuloksena konsernitason  riskikeskittymät liittyvät lähinnä pohjoismaisiin pankkeihin. Mikäli riski arvioidaan liian suureksi, keskittymiä puretaan sijoituksia uudelleen suuntaamalla. Eri liiketoimintayksiköiden sijoitusriskikeskittymiä valvovat ICC If Vahinkovakuutuksessa ja tasehallintakomitea Mandatum Lifessa. Konsernitason riskikeskittymiä valvovat Sampo-konsernin sijoitusjohtaja, riskienhallintajohtaja sekä konsernin tarkastusvaliokunta. Taulukossa 17 suurimmat markkina- ja luottoriskikeskittymät yksittäisiin vastapuoliin on kuvattu konsernitasolla ja liiketoiminta-alueittain. Keskittyneisyydet instrumenttityypeittäin, luottoluokittain ja toimialasektoreittain on esitetty  taulukossa 12 . T aulukko  17   Markkina- ja luottoriskien keskittymät yksittäisten vastapuolten osalta omaisuuslajeittain, 31.12.2009 Vastapuoli (liiketoiminta-alueittain) Käypä arvo yhteensä, milj. € %   sijoitus-omai- suu- desta Kassa-varat ja lyhyt-aikaiset korko-sijoi-tukset Pitkä-aikaiset korko-sijoi-tukset, yhteensä Pitkä-aikaiset korko-sijoi-tukset: Valtioi-den ta-kaamat Pitkä-aikaiset korko-sijoi-tukset: Katetut joukko-lainat Pitkä-aikaiset korko-sijoi-tukset: Seniori-velka Pitkä-aikaiset korko-sijoi-tukset: Tier 1 ja Tier 2 Osake-sijoi-tukset  Vakuu-deton johdan-naisten vasta-puoli-riski Svenska Handelsbanken 1 474 9 % 272 1 203 0 807 239 157 0 0 Nordea 1 422 9 % 420 990 0 765 99 126 0 11 Skandinaviska Enskilda Banken 1 207 7 % 517 685 0 332 257 96 0 5 Sweden 989 6 % 0 989 0 0 989 0 0 0 Swedbank 688 4 % 6 682 37 462 20 163 0 0 SBAB 661 4 % 0 661 50 210 365 36 0 0 Den Danske Bank 582 4 % 199 383 10 72 174 126 0 0 Pohjola Bank 487 3 % 276 210 0 0 141 69 0 0 DnB NOR Bank 319 2 % 0 319 0 20 188 112 0 0 UPM-Kymmene 196 1 % 0 174 0 0 174 0 22 0 10 suurinta keskittymää yhteensä 8   026 48   % 1   691 6   296 97 2   667 2   646 885 22 17 Muut vastapuolet 8   567 52   % Sijoitusomaisuus yhteensä 16   593 100   %";
sData[63] = "Maksuvalmiusriski^../RiskManagement/Maksuvalmiusriski.html^Risk Management/Maksuvalmiusriski^ Maksuvalmiusriski on riski sille, etteivät vakuutusyhtiöt pysty suoriutumaan erääntyvistä maksuvelvoitteistaan. Maksuvalmiusriski voi johtua siitä, että yhtiö ei onnistu jatkamaan velkojaan niiden erääntyessä (jälleenrahoitusriski) tai että se ei kykene myymään sijoituksiaan tarvittaessa (markkinoiden likvidiysriski). Sampo-konsernin rahoitusvelkojen määrä on suhteellisen alhainen. Jälleenrahoitusriski onkin konsernin toiminnassa suhteellisen pieni. Vahinkovakuutustoiminnassa vakuutusmaksut kerätään ennen vakuutusturvan alkamista ja suurten korvausmaksujen  ajankohdat tiedetään yleensä jo kauan ennen niiden maksupäivää. Henkivakuutustoiminnassa puolestaan vain suhteellisen pieni osa vakuutusvastuista on takaisinostettavissa, mikä tekee korvausmaksujen ennustamisen lyhyellä tähtäimellä suurelta osin mahdolliseksi. Markkinoiden likvidiysriskiä rajoitetaan varmistamalla, että riittävän suuri osuus sijoitussalkusta koostuu riittävän likvideistä tai maturiteetiltaan lyhyistä sijoitusinstrumenteista. Maksuvalmiusriskejä hallitaan yhtiöittäin, joiden vastuulla on likviditeettisuunnittelu. Maksuvalmiusriskejä seurataan varoista, veloista, liikekuluista ja tuotoista aiheutuvien odotettujen kassavirtojen perusteella. Vuoden lopussa maksuvalmiustilanne oli hyvä kussakin yhtiössä. Vakuutusteknisen vastuuvelan sekä rahoitusvarojen ja -velkojen maturiteetit on esitetty taulukossa 18. Taulukossa rahoitusvarat ja -velat on jaettu sopimuksiin, joiden maturiteetti on sopimuksessa määritetty sekä muihin sopimuksiin. Muiden sopimusten kassavirtaprofiilin esittämisen sijasta niille esitetään ainoastaan kirjanpitoarvo. Lisäksi taulukossa on esitetty vastuuvelan odotetut kassavirrat jälleenvakuutuksen jälkeen. Näihin liittyy luonnollisesti epävarmuutta. T aulukko 18   Kassavirrat sopimukseen perustuvan maturiteetin mukaan (vakuutusteknisen vastuuvelan osalta odotetut kassavirrat), eliminointeja ei huomioitu Kirjanpitoarvo Kassavirta Milj. € Kirjanpitoarvo yhteensä Kirjanpitoarvo - ilman eräpäivää Kirjanpitoarvo - Sopimukseen perustuva maturiteetti 2010 2011 2012 2013 2014 2015-2024 2025- Vahinkovakuutus Rahoitusvarat 11 677 1 523 10 154 1 831 1 438 1 983 1 351 2 201 1 551 108     joista koronvaihtosopimuksia 20 0 20 16 3 2 0 0 0 0 Rahoitusvelat 977 0 977 -118 -229 -14 -79 -7 -157 0     joista koronvaihtosopimuksia 0 0 0 -1 -1 -1 0 0 0 0 Vakuutustekninen vastuuvelka 8 106 2 457 999 611 489 415 2 330 1 740 Henkivakuutus Rahoitusvarat 5 322 1 789 3 533 1 317 531 412 434 666 561 0     joista koronvaihtosopimuksia 52 0 52 39 18 4 2 0 0 0 Rahoitusvelat 138 0 138 -36 -7 -7 -107 0 0 0     joista koronvaihtosopimuksia 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 Vakuutustekninen vastuuvelka 4 318 480 455 426 360 331 2 246 1 713 Omistusyhteisö Rahoitusvarat 612 36 576 430 21 27 107 1 16 0     joista koronvaihtosopimuksia 7 0 7 12 3 20 0 0 0 0 Rahoitusvelat 1 608 0 1 608 -543 -239 -804 -9 -190 0 0     joista koronvaihtosopimuksia 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 Henkivakuutuksen sijoituksista Baltia-tytäryhtiön sijoitukset on sisällytetty kirjanpitoarvioihin mutta ei kassavirtoihin.";
sData[64] = "Operatiiviset riskit^../RiskManagement/Operatiivisetriskit.html^Risk Management/Operatiiviset riskit^ Operatiivisella riskillä tarkoitetaan riskiä, joka aiheutuu puutteellisista prosesseista, ihmisistä, järjestelmistä tai ulkoisista tapahtumista. Operatiiviset riskit sisältävät juridiset riskit mutta ne eivät sisällä maineriskiä, strategisia tai liiketoimintariskejä. Operatiivisille riskeille ominaista on se, että ne ovat usein tapauskohtaisia ja niiden syyt voidaan määrittää suhteellisen täsmällisesti. Näin ne eroavat esimerkiksi strategisista ja liiketoimintariskeistä. Sampo-konsernissa operatiivisten riskien hallinta on organisoitu liiketoiminta-alueiden alaisuuteen, mitä kuvataan tarkemmin sivuilla ' Operatiivisten riskien hallinta ja valvonta vahinkovakuutuksessa ' ja ' Operatiivisten riskien hallinta ja valvonta henkivakuutuksessa '. Sampo Oyj koordinoi pääoman allokointia, riskienhallintaa, sisäistä tarkastusta, konsernilaskentaa, sijoittajasuhteita sekä konsernin laki- ja veroasioita. Sampo Oyj:n omat operatiiviset riskit ovat tytäryhtiöitä vähäisemmät.";
sData[65] = "Operatiivisten riskien hallinta ja valvonta vahinkovakuutuksessa^../RiskManagement/Operatiivistenriskienhallintajavalvontavahinkovakuutuksessa.html^Risk Management/Operatiiviset riskit/Operatiivisten riskien hallinta ja valvonta vahinkovakuutuksessa^ Hallinnointirakenne Operatiivisten riskien hallinnan jatkuvuus on varmistettu Operational Risk Committeen (ORC) avulla. ORC käsittelee erinäisiä operatiivisten riskien hallintaan liittyviä kysymyksiä kuten politiikkoja ja suosituksia operatiivisten riskien hallintaan liittyen. Näihin kuuluvat muun muassa jatkuvuussuunnitelmat, poikkeamiset operatiivisten riskien politiikoista, operatiivisten riskien arviointiprosessissa (Operational Risk Assessment, ORA) tunnistettujen riskien seuranta, toteutuneet riskit, operatiivisten riskien raportit sekä muut operatiivisiin riskeihin liittyvät asiat. Liiketoiminta-alueet ovat vastuussa omien operatiivisten riskiensä tunnistamisesta, arvioinnista, seurannasta ja hallinnasta. Riskien tunnistaminen ja hallinta Vahinkovakuutuksessa operatiiviset riskit on luokiteltu seuraavien kategorioiden alle: virheet prosessien toteutuksessa, häiriöt ja keskeytykset liiketoiminnassa ja järjestelmissä, ongelmat tuotteissa ja liiketoimintakäytännöissä, ongelmat työntekijöiden toimintatavoissa sekä sisäiset ja ulkoiset petokset. Vahinkovakuutustoiminnan operatiiviset riskit tunnistetaan eri lähteiden ja prosessien kautta. Keskeiset riskien tunnistamisessa käytetyt prosessit ovat toiminta- ja makroympäristön analyysi, operatiivisten riskien arviointiprosessi sekä toteutuneiden riskien raportointiprosessi. Toiminta- ja makroympäristön analyysi  tehdään vuosittain vahinkovakuutuksen strategiayksikön toimesta. Kunakin vuonna vakuutustoimialaan vaikuttavat keskeiset trendit tunnistetaan ja niiden vaikutukset vahinkovakuutustoiminnan kannalta arvioidaan. Tältä pohjalta keskeiset  mahdollisuudet ja uhat tunnistetaan ja priorisoidaan. Näiden arviointien perusteella tärkeimmät ulkoiset operatiiviset ja liiketoimintariskit voidaan määritellä. Operatiivisten riskien arviointi  (ORA) on neljännesvuosittainen prosessi, jonka puitteissa eri liiketoimintayksiköiden operatiiviset riskit tunnistetaan ja arvioidaan haastatteluiden ja työkokousten avulla. Vuosineljänneksittäin pidettävien seurantakokousten perusteella operatiiviset riskit raportoidaan ORC:lle. Tämän lisäksi juridiset riskit sekä tietyt liiketoimintariskit voidaan tunnistaa ORA-prosessin kautta. Raportointi vuosineljänneksittäin luo pohjan vuotuisen liiketoiminnan suunnitteluprosessin osana olevalle vuositason riskiarvioinnille, jossa tunnistetut riskit analysoidaan ja priorisoidaan kaikkien vahinkovakuutuksen liiketoimintaalueiden ja tukitoimintojen osalta. Toteutuneiden riskien raportointi ja analyysi  on järjestetty eri tavoin toteutuneen riskin luonteesta riippuen. Osa riskitapahtumista kootaan toteutuneiden riskitapahtumien tietokannan kautta ja osa kerätään säännöllisten valvontatoimenpiteiden avulla. Vahinkovakuutuksessa on operatiivisten riskien hallitsemiseksi hyväksytty lukuisia toimintaohjeita, kuten jatkuvuussunnitelmia (Contingency Plans), turvallisuusohjeita (Security Policies), ulkoistuspolitiikka (Outsourcing Policy), asiakasvalitusten käsittelyohje (Complaints Handling Policy), korvausvaatimusten käsittelyohje (Claims Handling Policy) sekä muita ohjeita liiketoiminnan eri osa-alueista. Eri toimintaohjeet arvioidaan säännöllisesti ja päivitetään tarvittaessa. Vahinkovakuutuksessa on myös luotu kattavat prosessit ja yleisohjeet ulkoisten ja sisäisten petosten käsittelyyn mikäli tällaisia ilmenee. Lisäksi sisäisen eettisen koulutuksen järjestämiseen kiinnitetään huomiota. .";
sData[66] = "Operatiivisten riskien hallinta ja valvonta henkivakuutuksessa ^../RiskManagement/Operatiivistenriskienhallintajavalvontahenkivakuutuksessa.html^Risk Management/Operatiiviset riskit/Operatiivisten riskien hallinta ja valvonta henkivakuutuksessa^ Operatiivisten riskienhallinnan tavoite Mandatum Lifessa on prosessien tehokkuuden parantaminen ja negatiivisten vaikutusten minimointi mahdollisimman kustannustehokkaalla tavalla. Hallinnointirakenne Operatiivisten riskien komitea valvoo ja koordinoi operatiivisten riskien hallintaan liittyviä keskeisiä asioita, kuten toimintaohjeita ja suosituksia. Komitea toimii näissä asioissa Mandatum Lifen johtoryhmän  neuvonantajana ja antaa tälle suosituksia operatiivisten riskien hallinnan järjestämisestä. Komitea käsittelee myös toimintaohjeista mahdollisesti tehdyt poikkeamat ja seuraa operatiivisten riskien arvioinnissa tunnistettuja riskejä sekä toteutuneita riskitapahtumia. Toimikunta kokoontuu vähintään neljästi vuodessa. Operatiivisista riskeistä raportoidaan riskienhallintakomitealle ja hallitukselle vuosineljänneksittäin. Riskien tunnistaminen ja hallinta Operatiivisia riskejä tunnistetaan useiden eri lähteiden ja menetelmien avulla: Makroympäristön analyysi : Ennen vuotuista strategiaprosessia liiketoimintaympäristön keskeiset trendit tunnistetaan. Näihin kuuluu osaltaan makrotason operatiivisten riskien liiketoiminta-analyysi. Liiketoimintaympäristöä seurataan jatkuvasti ja muutoksiin reagoidaan mahdollisimman nopeasti. Itsearviointi : Keskeisten operatiivisten riskien sekä niiden todennäköisyyksien ja mahdollisten vaikutusten kartoitus ja arviointi toteutetaan vuotuisen itsearviointiprosessin avulla. Tässä yhteydessä arvioidaan myös näihin liittyvä sisäinen valvonta ja ohjeistuksen riittävyys. Tapahtumien analyysi : Operatiivisten riskien komitea kerää ja analysoi liiketoimintayksiköiden raportoimat toteutuneet operatiiviset riskit ja läheltä piti tilanteet. Liiketoimintayksiköt ovat vastuussa toteutuneiden operatiivisten riskien raportoinnista komitealle. Sisäiset tarkastukset . Henkivakuutustoiminnan merkittävimpiä operatiivisten riskien itsearviointiprosessissa tunnistettuja riskejä ovat mm. seuraavat: ulkoisen toimintaympäristön muutokset, tietotekniikka ja erityisesti tietojärjestelmien vanheneminen, prosessien manuaaliset työvaiheet, avainhenkilöiden menetykset sekä vakuutusten väärinmyynti ja virheellisten tietojen antaminen asiakkaalle. Operatiivisten riskien rajoittamiseksi Mandatum Lifessa on hyväksytty useita eri toimintaohjeita, kuten turvallisuusohjeita, jatkuvuus- ja  varautumissuunnitelma, ulkoistamispolitiikka, asiakasvalitusten käsittelyohje sekä useita muita toimintaohjeita. Eri toimintaohjeista tehtyjä poikkeamia seurataan liiketoimintayksiköissä ja niistä raportoidaan operatiivisten riskien komitealle. Prosesseihin sisältyvä sisäinen valvonta estää negatiivisia tapahtumia. Kaikki toteutuneet riskit tai läheltä piti -tilanteet raportoidaan operatiivisten riskien komitealle.";
sData[67] = "Riskienhallinnan kehitysnäkymät^../RiskManagement/Riskienhallinnankehitysnakymat.html^Risk Management/Riskienhallinnan kehitysnäkymät^ Riskienhallinnan suunnitellut kehityshankkeet Riskienhallintaa ja riskienhallintamenetelmiä kehitetään Sampo- konsernissa jatkuvasti. Vuonna 2010 konsernin taloudellisen pääoman menetelmiä sekä stressitestejä ja skenaarioanalyyseja tullaan edelleen kehittämään. If Vahinkovakuutuksessa keskitytään maksuvalmiusriskien hallinnan ja likviditeettisuunnittelun kehittämiseen. Mandatum Lifessa pääpaino tulee olemaan vuonna 2009 aloitetun riskienhallinnan uudistuksen loppuunsaattaminen sekä taseen mallintamisen edelleen kehittäminen sekä Solvenssi II -tarpeisiin että sisäisiin tarpeisiin. Konsernin suurimmat kehityshankkeet liittyvät Solvenssi II -uudistukseen liittyvien mallinnus- ja raportointivalmiuksien kehittämiseen. If P&C on vuonna 2009 kehittänyt uuden taloudellisen pääoman laskentamallin sekä sitä täydentämään mallin, jolla luodaan taloudellisen pääoman laskennassa käytettävät taloudelliset skenaariot. Uusien mallien käyttöä laajennetaan vuosina 2010 ja 2011 ja  tavoitteena on hyväksyttää sisäisen mallimme käytettäväksi Solvenssi II -pääoman laskennassa. Myös Mandatum Life kehittää edelleen vastaavia mallejaan. Vuonna 2010 vakiinnutetaan myös lähestymistavat, joilla Nordean vaikutus sisällytetään osaksi konsernin sisäistä riskija vakavaraisuusraportointia. Solvenssi II vakavaraisuusuudistukseen liittyvät valmistelut Euroopan komission, Euroopan parlamentin ja ministerineuvoston tiiviiden neuvotteluiden jälkeen Solvenssi II -direktiivi hyväksyttiin Euroopan parlamentissa vuoden 2009 huhtikuussa. Uuden taloudelliseen riskiin perustuvan vakavaraisuusjärjestelmän tavoitteena on syventää vakuutus- ja jälleenvakuutusmarkkinoiden integraatiota, parantaa vakuutuksenottajien ja edunsaajien suojaa, parantaa EU-alueen vakuuttajien ja jälleenvakuuttajien kansainvälistä kilpailukykyä sekä edistää parempaa sääntelyä. Solvenssi II -pääomavaatimusten tavoitteena on ottaa Solvenssi I -direktiiviä paremmin huomioon yritysten omat riskiprofiilit. Tämän tavoitteen toteutuessa se kannustaisi yrityksiä panostamaan riskienhallinnan ja sisäisen valvonnan menettelyihin, mikä puolestaan lisäisi riskitietoisuutta koko organisaatiossa. Vuoden 2009 aikana If Vahinkovakuutus ja Mandatum Life ovat panostaneet Solvenssi II -uudistukseen liittyvien täytäntöönpanotoimenpiteiden (implementing measures) seuraamiseen, niiden vaikutusten arvioimiseen ja kommentoimiseen viranomaisille ja toimialan etujärjestöille. Vastaava työ tulee jatkumaan vuoden 2010 aikana. Konsernissa on luotu teknisiä valmiuksia Solvenssi II -uudistusta varten jo usean vuoden ajan. Samoin Solvenssi II:n odotettavissa olevia vaatimuksia riskienhallintaan on huomioitu kehitettäessä yhtiöiden riskienhallintaa. Näiden toimenpiteiden kautta varmistetaan täysimääräinen valmius noudattaa Solvenssi II -vaatimuksia vuoteen 2012 mennessä.";
sData[68] = "IFRS-tilinpäätös^../FinancialStatements/Konserninlaajatuloslaskelma.html^Financial Statements/IFRS-tilinpäätös^";
sData[69] = "Konsernin laaja tuloslaskelma^../FinancialStatements/Konserninlaajatuloslaskelma.html^Financial Statements/IFRS-tilinpäätös/Konsernin laaja tuloslaskelma^ Lataa Excel Milj. € Liite 1-12/2009 1-12/2008 Vakuutusmaksutulo 1 ,   8 4 479 4 350 Sijoitustoiminnan nettotuotot 2 ,   10 ,   18 1 155 275 Liiketoiminnan muut tuotot 20 23 Korvaukset 3 ,   8 -3 105 -3 355 Vakuutus- ja sijoitussopimusvelkojen muutos 4 -633 -667 Henkilöstökulut 5 -510 -494 Liiketoiminnan muut kulut 6 ,   8 -495 -532 Rahoituskulut -87 -66 Osuus osakkuusyritysten voitoista/tappioista 1 2 Tilikauden voitto ennen veroja 825 870 Verot 21 ,   22 -184 -195 Tilikauden voitto 641 675 Tilikauden muut laajan tuloksen erät  23 ,   24 Muuntoerot 123 -248 Myytävissä olevat rahoitusvarat 2 989 -3 029 Rahavirtasuojaukset -3 15 Muihin laajan tuloksen eriin liittyvät verot -326 333 Kauden muut laajan tuloksen erät yhteensä nettona verojen jälkeen  2 782 -2 928 Tilikauden laaja tulos 3 423 -2  254 Tilikauden voitosta Emoyhtiön omistajien osuus 641 675 Määräysvallattomien osuus 0 0 T ilikauden laajasta tuloksesta Emoyhtiön omistajien osuus 3 423 -2 254 Määräysvallattomien osuus 0 0 Laimentamaton osakekohtainen tulos  (eur) 9 1,14 1, 18";
sData[70] = "Konsernitase^../FinancialStatements/Konsernitase.html^Financial Statements/IFRS-tilinpäätös/Konsernitase^ Lataa Excel Milj. € Liite 12/2009 12/2008 Varat Aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet 11 34 38 Sijoituskiinteistöt 12 124 138 Aineettomat hyödykkeet  13 688 663 Sijoitukset osakkuusyrityksissä 14 5 172 5 Rahoitusvarat 10 ,   15 ,   16 ,   17 ,   19 15 479 16 139 Sijoitussidonnaisten sopimusten katteena olevat sijoitukset 10 ,   20 2 366 1 637 Laskennalliset verosaamiset 21 81 156 Saamiset jälleenvakuutussopimuksista  27 481 436 Muut varat 25 1 439 1 473 Käteiset varat 10 ,   26 771 465 Varat yhteensä 26 635 21 149 Velat Velat vakuutus- ja sijoitussopimuksista  27 13 014 12 375 Velat sijoitussidonnaisista vakuutus- ja sijoitussopimuksista 28 2 359 1 637 Rahoitusvelat 10 ,   16 ,   17 ,   29 2  098 1 269 Laskennalliset verovelat  21 500 379 Varaukset 30 35 26 Eläkevelvoitteet 31 104 92 Muut velat 32 912 739 Velat yhteensä 19 022 16 517 Oma pääoma 34 Osakepääoma 98 98 Rahastot 1 530 1 531 Kertyneet voittovarat 5 889 5 688 Muut oman pääoman erät 96 -2 687 Emoyhtiön omistajien osuus 7  613 4  631 Määräysvallattomien osuus 0 0 Oma pääoma yhteensä 7  613 4  631 Oma pääoma ja velat yhteensä 26  635 21   149";
sData[71] = "Laskelma konsernin oman pääoman muutoksista^../FinancialStatements/Laskelmakonserninomanpaaomanmuutoksista.html^Financial Statements/IFRS-tilinpäätös/Laskelma konsernin oman pääoman muutoksista^ Lataa Excel Milj. € Osake- pääoma Ylikurssi-  rahasto Vara-  rahasto Sij. vapaan pääoman rahasto Voittovarat Muuntoerot Myytävissä olevat rahoi-tusvarat* Rahavirta-suojaus** Yht. Oma pääoma 1.1.2008 98 1 161 370 - 5 862 -75 317 - 7 733 Muutokse t omassa pääomassa Osakeperusteiset maksut 2 2 Omien osakkeiden hankinta -167 -167 Nostamatta jätettyjen osinkojen palautus 3 3 Osingonjako -686 -686 Kauden laaja tulos 675 -248 -2 692 11 -2 254 Oma pääoma 31.12.2008 98 1 161 370 - 5 688 -323 -2 375 11 4 631 Muutokset omassa pääomassa Siirrot oman pääoman erien välillä -1 161 -366 1 527 1 0 Osakeperusteiset maksut -1 -1 Omien osakkeiden hankinta -1 -1 Nostamatta jätettyjen osinkojen palautus 11 11 Osingonjako -449 -449 Kauden laaja tulos 641 122 2 662 -2 3 422 Oma pääoma 31.12.2009 98 0 4 1 527 5 889 -200 287 9 7 613 * Myytävissä olevista rahoitusvaroista on kirjattu omaan pääomaan kauden arvostusta 2 626 (-2 755) milj. euroa.  Kauden tulokseen on siirretty 35 (63) milj. euroa.   ** Rahavirtasuojauksista omaan pääomaan on kirjattu kauden arvostusta -2 (11) milj. euroa.  Muuntoeroihin, myytävissä oleviin rahoitusvaroihin sekä rahavirtasuojaukseen sisältyvät määrät ovat laajaan tulokseen kirjattuja verovaikutuksella huomioituja eriä.  ";
sData[72] = "Konsernin rahavirtalaskelma^../FinancialStatements/Konserninrahavirtalaskelma.html^Financial Statements/IFRS-tilinpäätös/Konsernin rahavirtalaskelma^ Lataa Excel Milj. € 2009 2008 Liiketoiminnan rahavirta Voitto ennen veroja 825 870 Oikaisut : Poistot 26 28 Realisoitumattomat arvostusvoitot ja -tappiot 51 393 Sijoitusten myyntivoitot ja -tappiot -215 92 Vakuutus- ja sijoitussopimusten velkojen muutos 859 -35 Muut oikaisut -14 585 Oikaisut yhteensä 706 1  062 Liiketoiminnan varojen lisäys (-) tai vähennys (+) Sijoitukset* 337 -1 047 Muut varat -30 -123 Yhteensä 307 -1  170 Liiketoiminnan velkojen lisäys (+) tai vähennys (-) Rahoitusvelat -165 196 Muut velat 87 -85 Maksetut tuloverot  -275 -49 Yhteensä -354 62 Liiketoiminnasta kertyneet nettorahavarat 1  484 824 Investointien rahavirta Investoinnit tytär- ja osakkuusyhtiöosakkeisiin -1  758 0 Luovutustulot tytär- ja osakkuusyhtiöosakkeista - 6 Muut sijoitukset - -522 Nettoinvestoinnit aineellisiin ja aineettomiin hyödykkeisiin -13 65 Investointeihin käytetyt nettorahavarat -1  771 -451 Rahoitustoiminnan rahavirta Omien osakkeiden hankinta -1 -167 Maksetut osingot -444 -678 Liikkeeseen lasketut velkakirjat, liikkeeseen laskut 2  002 - Liikkeeseen lasketut velkakirjat, lyhennykset -1  008 - Rahoituksesta kertyneet nettorahavarat 549 -845 Rahavirrat yhteensä 262 -472 Rahavarat tilikauden alussa 471 946 Muuntoerot 28 25 Rahavarat tilikauden lopussa 761 499 Rahavarojen nettomuutos 262 -472 Lisätietoa rahavirtalaskelmaan:  Milj. € 2009 2008 Saadut korot 551 652 Maksetut korot -136 -90 Saadut osingot 123 431 * Sijoitukset sisältävät sijoituskiinteistöt, rahoitusvarat sekä sijoitussidonnaisten sopimusten katteena olevat sijoitukset.  Rahavirtalaskelman erät eivät ole suoraan johdettavissa taseista mm. vuoden aikana hankittujen ja myytyjen tytäryhtiöiden ja valuuttakurssien muutosten takia. Tilikauden rahavarat sisältävät kassan sekä muut lyhytaikaiset enintään 3 kuukauden talletukset.";
sData[73] = "Konsernin tilinpäätöksen liitetiedot^../FinancialStatements/Konsernintilinpaatoksenliitetiedot.html^Financial Statements/IFRS-tilinpäätös/Konsernin tilinpäätöksen liitetiedot^ Yhteenveto merkittävistä tilinpäätöksen laatimisperiaatteista Sammon konsernitilinpäätös vuodelta 2009 on laadittu kansainvälisten tilinpäätösstandardien (International Financial Reporting Standards, IFRSs) mukaisesti. Tilinpäätöstä laadittaessa Sampo on soveltanut kaikkia liiketoimintaansa liittyviä 31. 12. 2009 voimassa olleita ja EU:n komission hyväksymiä standardeja ja tulkintoja.   Kuluneella tilikaudella Sampo otti käyttöön seuraavat liiketoimintaansa liittyvät uudet tai uudistetut standardit ja tulkinnat.  IFRS 2:een  Osakeperusteiset maksut - Oikeuden syntymisehdot ja peruutukset  tehdyt muutokset edellyttävät kaikkien lopullista oikeutta synnyttämättömien ehtojen huomioon ottamista myönnettyjen oman pääoman ehtoisten instrumenttien käypää arvoa määritettäessä. Lisäksi muutos tarkentaa palkkion peruuntumisen käsittelyä. Muutoksen käyttöönotolla ei ole ollut merkittävää vaikutusta Sammon tilinpäätösraportointiin.  IFRS 7:ään  Rahoitusinstrumentit: tilinpäätöksessä esitettävät tiedot - Rahoitusinstrumentteja koskevien liitetietojen parantaminen  tehdyt muutokset annettiin maalikuussa 2009 kansainvälisen finanssikriisin seurauksena. Muutokset edellyttävät kolmitasoisen hierarkian esittämistä rahoitusinstrumenttien käyvistä arvoista. Standardi edellyttää myös lisäliitetietoja käypien arvojen määrittämisestä, jotta niiden suhteellinen luotettavuus olisi helpommin arvioitavissa. Myös maksuvalmiusriskistä tulee antaa kattavampia lisätietoja. Muutoksen vaikutus Sammon tilinpäätösraportointiin näkyy lisääntyneessä liitetietomäärässä.  IFRS 8  Toimintasegmentit  muutti segmenttiraportointia siten, että esitettävien segmenttitietojen on perustuttava johdolle raportoituun informaatioon ja siinä noudatettuihin laskentaperiaatteisiin. Standardin käyttöönotto ei muuttanut Sammon segmenttiraportointia merkittävästi, sillä konsernin aiemmin julkaisemat segmenttitiedot ovat jo perustuneet konsernin sisäiseen raportointirakenteeseen.  Uudistetun IAS 1:n  Tilinpäätöksen esittäminen  tarkoitus on helpottaa tilinpäätökseen sisältyvien tietojen analysointia ja vertailua. Muutokset liittyvät lähinnä laajan tuloslaskelman ja oman pääoman muutoslaskelmien esitystapoihin sekä käytettyyn terminologiaan.  IAS 1  Tilinpäätöksen esittäminen  ja IAS 32  Rahoitusinstrumentit: esittämistapa  - standardien muutokset  (Lunastusvelvoitteiset rahoitusinstrumentit ja yhteisön purkautuessa syntyvät velvoitteet)  edellyttävät tietyntyyppisten lunastusvelvoitteisten oman pääoman ehtoisten instrumenttien luokittelua omaksi pääomaksi velan sijaan. Muutosten käyttöönotolla ei ole ollut vaikutusta Sammon tilinpäätösraportointiin.  IFRIC 9 :ään  Kytkettyjen johdannaisten uudelleenarviointi  sekä IAS 39:ään  Rahoitusinstrumentit: kirjaaminen ja arvostaminen - Kytketyt johdannaiset  tehdyt muutokset selventävät kaikkien kytkettyjen johdannaisten uudelleenarvioimista ja tarvittaessa tilinpäätöksessä erillisinä käsittelemistä silloin, kun rahoitusvaroihin kuuluva erä siirretään pois käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavista rahoitusvaroista. Muutosten käyttöönotolla ei ole ollut vaikutusta Sammon tilinpäätösraportointiin.  IFRIC 13  Kanta-asiakasohjelma  edellyttää kanta-asiakaspalkkioiden käsittelemistä erillään tavaran tai palvelun myynnistä. Tulkinnan käyttöönotolla ei ole ollut merkitystä Sammon tilinpäätösraportointiin.  IFRIC 14  IAS 19 - Etuuspohjaisesta järjestelystä johtuvan omaisuuserän yläraja, vähimmäisrahastointi-vaatimukset ja näiden välinen yhteys  selventää, kuinka paljon eläkejärjestelyn ylijäämästä voidaan kirjata omaisuuseräksi sekä miten lakisääteinen tai sopimusperusteinen vähimmäisrahastointivaatimus vaikuttaa eläkejärjestelystä syntyvään omaisuuserään tai velkaan. Tulkinnan käyttöönotolla ei ole ollut merkitystä Sammon tilinpäätösraportointiin.  IFRIC 16  Ulkomaiseen yksikköön tehdyn nettosijoituksen suojaukset  selkeyttää ulkomaiseen yksikköön tehdyn nettosijoituksen suojauksen kirjanpitokäsittelyä konsernissa. Tulkinnan käyttöönotolla ei ole ollut merkitystä Sammon tilinpäätösraportointiin.  IFRS-standardeihin tehdyt vuosittaiset parannukset  2008 - erityyppisiä, vähemmän merkittäviä muutoksia, joita on tehty kerralla useampiin standardeihin. Konsernin näkemyksen mukaan muutokset eivät ole olleet merkittäviä Sammon tilinpäätösraportoinnille. Konsernitilinpäätöksen liitetietojen laadinnassa on otettu huomioon myös suomalainen kirjanpito- ja yhteisölainsäädäntö sekä viranomaissäännökset. Osa riskeistä vaadittavista liitetiedoista on esitetty konsernitilinpäätöksen Riskienhallinta -osiossa. Tilinpäätöksen arvostamisperusta on alkuperäinen hankintameno lukuun ottamatta käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavia rahoitusvaroja ja -velkoja, myytävissä olevia rahoitusvaroja, suojauskohteita käyvän arvon suojauksessa sekä oman pääoman ehtoisina instrumentteina suoritettavia osakeperusteisia maksuja, jotka arvostetaan käypään arvoon. Konsernitilinpäätös esitetään euroina pyöristettynä lähimpään miljoonaan, ellei toisin ole mainittu. Sampo Oyj:n hallitus hyväksyi tilinpäätöksen julkaistavaksi 11. helmikuuta 2010. Konsernintilinpäätös  Tytäryhtiöt  Konsernitilinpäätös sisältää emoyhtiö Sampo Oyj:n ja sen tytäryhtiöiden tilinpäätökset. Tytäryhtiöinä käsitellään yhtiöt, joissa konsernilla on määräysvalta. Määräysvalta toteutuu, kun konsernilla on yli puolet äänivallasta tai sillä on muutoin määräysvalta määrätä yrityksen talouden ja liiketoiminnan periaatteista hyödyn saamiseksi sen toiminnasta. Hankitut yritykset yhdistellään tytäryhtiöinä siitä päivästä lähtien, kun konserni on saanut määräysvallan ja luovutetut tytäryhtiöt siihen päivään saakka, kun määräysvalta lakkaa. Tytäryhtiöiden hankinnat käsitellään hankintamenomenetelmällä. Hankintameno kohdistetaan hankinnan kohteen yksilöitävissä oleville varoille, veloille ja ehdollisille veloille, jotka arvostetaan hankinta-ajankohdan käypään arvoon. Määrä, jolla hankintameno ylittää konsernin osuuden hankinnan kohteen yksilöitävissä olevien varojen, velkojen ja ehdollisten velkojen nettomääräisestä käyvästä arvosta, käsitellään liikearvona.   Konsernitilinpäätös laaditaan soveltaen yhtenäisiä laadintaperiaatteita samankaltaisissa olosuhteissa toteutuviin samanlaisin liiketoimiin ja muihin tapahtumiin. Konsernin sisäiset liiketapahtumat, saamiset ja velat sekä voitot ja tappiot eliminoidaan konsernitilinpäätöstä laadittaessa.  Osakkuusyhtiöt  Osakkuusyhtiöinä käsitellään yhtiöt, joissa konsernilla on huomattava vaikutusvalta, mutta ei valtaa määrätä yrityksen talouden ja liiketoiminnan periaatteista. Jollei toisin osoiteta, huomattava vaikutusvalta toteutuu, kun konserni omistaa 20 - 50 prosenttia sijoituskohteen äänivallasta. Sijoitukset osakkuusyhtiöihin käsitellään pääomaosuusmenetelmällä. Hankintahetkellä sijoitukset osakkuusyhtiöihin kirjataan hankintamenoon, jota oikaistaan hankinta-ajankohdan jälkeen tapahtuvalla muutoksella konsernin osuudessa osakkuusyhtiön voitosta (tappiosta) ja muilla muutoksilla, jotka on suoraan kirjattu osakkuusyhtiön omaan pääomaan. Mikäli konsernin osuus osakkuusyrityksen tappioista ylittää sijoituksen kirjanpitoarvon, sijoitukset merkitään taseeseen nolla-arvoon ja ylimenevät tappiot yhdistellään vain siinä tapauksessa, että konserni on sitoutunut osakkuusyrityksen velvoitteiden täyttämiseen. Sijoitus osakkuusyhtiöön sisältää hankinnasta syntyneen liikearvon. Realisoitumattomat voitot (tappiot) konsernin ja osakkuusyhtiön välillä eliminoidaan konsernin omistusosuuden mukaisesti. Konsernin omistusosuuden mukainen osuus osakkuusyhtiön tuloksesta on esitetty omana eränään tuloslaskelmassa.  Jos ilmenee viitteitä siitä, että sijoituksen arvo saattaa olla alentunut, testataan sen kirjanpitoarvo arvonalentumisen varalta vertaamalla sitä sijoituksesta kerrytettävissä olevaan rahamäärään. Kerrytettävissä olevana rahamääränä pidetään käyttöarvoa tai myynnistä aiheutuvilla menoilla vähennettyä käypää arvoa sen mukaan kumpi niistä on suurempi. Jos sijoituksesta kerrytettävissä oleva rahamäärä on pienempi kuin sen kirjanpitoarvo, vähennetään kirjanpitoarvoa kirjaamalla siitä tulosvaikutteinen arvonalentumistappio, jonka suuruus on kirjanpitoarvon ja kerrytettävissä olevan rahamäärän erotus. Mikäli sijoituksesta kerrytettävissä oleva rahamäärä myöhemmin kasvaa ja on suurempi kuin kirjanpitoarvo peruutetaan tehty arvonalennus vastaavasti tulosvaikutteisesti. Ulkomaan rahan määräiset liiketoimet  Konsernitilinpäätös laaditaan euroina, joka on konsernin ja emoyhtiön toiminta- ja esittämisvaluutta. Konserniyhtiöt ovat laatineet tilinpäätöksensä käyttäen toimintavaluuttaa, joka on kunkin yhtiön taloudellisen toimintaympäristön päävaluutta. Yhtiöiden ulkomaan rahan määräiset liiketoimet kirjataan toimintavaluutan määräisiksi tapahtumapäivän kurssiin tai kirjauskuukauden keskikurssiin. Tilinpäätöspäivänä ulkomaan rahan määräiset monetaariset tase-erät muutetaan yhtiön toimintavaluutan määräisiksi tilinpäätöspäivän kurssiin. Ei-monetaariset tase-erät, jotka arvostetaan alkuperäiseen hankintamenoon, esitetään tapahtumapäivän kurssiin. Ulkomaan rahan määräisten liiketapahtumien ja monetaaristen tase-erien muuttamisesta toimintavaluutan määräisiksi aiheutuvat kurssierot kirjataan valuuttakurssivoittoina tai -tappioina tuloslaskelmaan. Myytävänä pidettävien ei-monetaaristen rahoitusvarojen kurssierot kirjataan omaan pääomaan käyvän arvon rahastoon. Ulkomaisten tytäryritysten, joiden toimintavaluutta ei ole euro, tuloslaskelmat muutetaan euroiksi tilikauden keskikurssiin ja taseet tilinpäätöspäivän kurssiin. Syntyvät kurssierot kirjataan omaan pääomaan muuntoeroksi, jonka muutos kirjataan muihin laajan tuloksen eriin. Kun tytäryritys myydään kokonaan tai osittain, kertyneet muuntoerot kirjataan tuloslaskelmaan osana myyntivoittoa tai -tappiota. Ulkomaisten yksiköiden hankintaan liittyvä liikearvo ja käyvän arvon oikaisut käsitellään tilinpäätöksessä kuin ne olisivat ulkomaisen yksikön varoja ja velkoja. Muuntoerot, jotka syntyvät näiden erien muuntamisesta tilinpäätöspäivän kurssiin, kirjataan omaan pääomaan ja niiden muutos muihin laajan tuloksen eriin. Muuntoerot, jotka ovat syntyneet ennen konsernin IFRS-standardeihin siirtymispäivää 1. 1. 2004, on IFRS 1 salliman helpotuksen mukaisesti oletettu nollan suuruisiksi. Konsernitilinpäätöksessä on käytetty seuraavia valuuttakursseja: Tilinpäätöspäivän kurssi Tilikauden  keskikurssi 1 euro = Ruotsin kruunu 10,2520 10,6225 Viron kruunu 15,6466 15,6466 Segmenttiraportointi  Konsernin ensisijainen segmentointi perustuu liiketoiminta-alueisiin, joiden riskit ja kannattavuuteen vaikuttavat lähtökohdat sekä sääntely-ympäristö poikkeavat toisistaan. Liiketoiminnan valvonta ja ohjaus sekä raportointi johdolle on organisoitu liiketoimintasegmenttien mukaisesti. Konsernin liiketoimintasegmentit ovat vahinkovakuutus-, henkivakuutus- sekä omistusyhteisötoiminta.  Maantieteellisiä alueita koskevina tietoina on esitetty tuotot ulkopuolisilta asiakkailta sekä pitkäaikaiset varat. Raportoitavat segmentit ovat Suomi, Ruotsi, Norja, Tanska, Baltia ja muut maat. Segmenttien ja yhtiöiden välisten kotimaisten ja rajat ylittävien liiketoimien hinnoittelussa on sovellettu markkinaehtoperiaatetta. Hinnoittelu perustuu OECD:n siirtohinnoitteluohjeistukseen sekä EU:n siirtohinnoitteludokumentoinnista antamaan käytännesääntöön. Konsernitilinpäätöksessä segmenttien väliset liiketapahtumat, saamiset ja velat eliminoidaan rivi riviltä. Korot ja osingot  Korkotuotot ja -kulut jaksotetaan efektiivisen koron menetelmällä sopimuksen juoksuajalle. Tällä menetelmällä korkotuotot ja -kulut jaksotetaan rahoitusinstrumentin juoksuajalle tasaisesti suhteessa instrumentin taseessa olevaan pääomaan.  Osingot kirjataan tuotoksi sinä tilikautena, jona oikeus niiden saamiseen on syntynyt.  Palkkiot  Käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavien rahoitusinstrumenttien palkkiot ja transaktiokulut kirjataan suoraan tulokseen instrumentin alkuperäisen kirjaamisen yhteydessä. Vakuutusten hankkimisesta aiheutuvat menot käsitellään vahinkovakuutustoiminnassa vakuutusten aktivoituina hankintamenoina. Henkivakuutustoiminnassa hankintamenot käsitellään Liiketoiminnan muihin kuluihin sisältyvinä palkkiokuluina.  Palkkiokulut sisältyvät tuloslaskelmaerään Sijoitustoiminnan nettotuotot. Vakuutusmaksut  Tuloslaskelmaerä Vakuutusmaksut sisältää vahinko- ja henkivakuutustoiminnan vakuutusmaksutulon.  Vahinkovakuutustoiminnan vakuutussopimukset ovat pääosin lyhytaikaisia vuosivakuutuksia, jolloin vakuutusmaksu kirjataan vakuutusmaksutuloksi vuosimaksun erääntyessä. Tilinpäätöspäivänä vakuutusmaksutuloa oikaistaan vakuutusmaksuvastuun muutoksella eli sillä osuudella vakuutusmaksutulosta, joka vakuutussopimuksen kattaman ajanjakson perusteella kuuluu seuraavalle tilikaudelle.   Henkivakuutustoiminnan vakuutussopimuksiin ja sijoitussopimuksiin sisältyvät vastuut ovat pitkäaikaisia, jolloin vakuutusmaksu ja sen perusteella maksettava korvaus eivät yleensä kohtaa samalla tilikaudella. Vakuutusmaksut kirjautuvat maksutuloon vakuutuslajista riippuen pääsääntöisesti maksuperusteisesti. Veloitusperusteisesti kirjautuu osa ryhmäeläkevakuutuksen vakuutusmaksuista. Vakuutusmaksuvastuun muutos esitetään kuluna erässä Vakuutus- ja sijoitussopimusten velkojen muutos. Rahoitusvarat ja -velat  Rahoitusvarat ja -velat luokitellaan alkuperäisen kirjaamisen yhteydessä niiden arvostuskäytännön mukaan käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattaviin rahoitusvaroihin, lainoihin ja muihin saamisiin, eräpäivään asti pidettäviin sijoituksiin, myytävissä oleviin rahoitusvaroihin, käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattaviin rahoitusvelkoihin ja muihin rahoitusvelkoihin. Konsernin riskienhallintaperiaatteiden mukaisesti sijoituksia seurataan ja hallinnoidaan käyvin arvoin mahdollisimman ajantasaisen ja oikean kuvan saamiseksi sijoitustoiminnasta. Sijoitukset myös raportoidaan konsernin johdolle käyvin arvon. Rahoitusvaroihin kuuluvat sijoitukset ovat joukkovelkakirjoja ja oman pääoman ehtoisia instrumentteja. Ne on pääosin luokiteltu myytävissä oleviksi rahoitusvaroiksi.  Vahinkovakuutustoiminnassa on aikaisempina vuosina sovellettu IAS 39:n sallimaa käyvän arvon optiota. Ennen vuotta 2008 hankitut ja edelleen taseessa olevat varat on edelleen arvostettu käypään arvoon tulosvaikutteisesti. Käyvän arvon optiota sovelletaan lisäksi joissakin pienemmissä vahinkovakuutus-segmenttiin kuuluvissa yhtiöissä. Henkivakuutustoiminnassa vakuutussopimuksia koskevan standardin IFRS 4 mukaan harkinnanvaraiseen voitonjakoon oikeutettujen sopimusten arvostuksessa noudatetaan kansallisia laskentaperiaatteita, tasoitusmäärää lukuun ottamatta, eli sopimuksia ei arvosteta käypään arvoon. Näiden sopimusten sekä oman pääoman katteena olevia sijoituksia hallinnoidaan kokonaisuutena ja ne on pääosin luokiteltu myytävissä oleviksi rahoitusvaroiksi.  Käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattaviksi rahoitusvaroiksi on henkivakuutustoiminnassa määritetty sijoitussidonnaisten sopimusten katteena olevat sijoitukset, jotka esitetään taseessa omana eränään. Myös näitä vastaava velka esitetään omana eränään. Lisäksi ulkomaisten tytäryhtiöiden rahoitusvaroihin kuuluvat sijoitukset sekä rahoitusinstrumentit, joissa pääinstrumentista ei ole irrotettu kytkettyä johdannaista, on määritetty käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavaksi.  Omistusyhteisötoiminnassa sijoitukset on katsottu pääosin myytävissä oleviksi rahoitusvaroiksi. Taseeseen ja taseesta pois kirjaaminen  Käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavien rahoitusvarojen ja -velkojen, eräpäivään asti pidettävien sijoitusten ja myytävissä olevien rahoitusvarojen ostot ja myynnit kirjataan taseeseen kauppapäivänä, joka on päivä, jolloin sitoudutaan ostamaan tai myymään kyseinen rahoitusvaroihin tai -velkoihin kuuluva erä. Lainat ja muut saamiset kirjataan taseeseen lainaa nostettaessa.  Rahoitusvarat ja -velat netotetaan ja esitetään taseessa nettomääräisenä vain silloin, kun netottamiseen on laillinen oikeus ja netotus aiotaan toteuttaa tai saaminen ja velka suorittaa samanaikaisesti. Rahoitusvarat kirjataan pois taseesta, kun sopimusperusteinen oikeus rahoitusvaroihin kuuluvan erän rahavirtoihin lakkaa tai kun oikeudet on siirretty toiselle osapuolelle. Rahoitusvelat kirjataan pois taseesta, kun niiden velvoitteet on täytetty ja niiden voimassaolo on lakannut. Eräissä poikkeuksellisissa tilanteissa tiettyjen käypään arvoon arvostettavien rahoitusvarojen uudelleenluokittelu on mahdollista alkuperäisen kirjaamisen jälkeen.  Mikäli kaupankäyntitarkoituksessa pidettävä tai myytävissä oleva rahamarkkinaväline alkuperäisen kirjaamisen yhteydessä olisi täyttänyt lainojen ja muiden saamisten määritelmän, se voidaan uudelleenluokitella tähän ryhmään edellyttäen, että yhteisöllä on vakaa aikomus ja kyky pitää omaisuuserä ennakoitavissa olevaan tulevaisuuteen tai eräpäivään asti.  Muut kaupankäyntitarkoituksessa pidettävät rahamarkkinavälineet sekä osakkeet voidaan uudelleenluokitella harvinaisissa olosuhteissa myytäviksi oleviksi rahavaroiksi tai eräpäivään asti pidettäviksi sijoituksiksi, mikäli omaisuuserää ei enää pidetä kaupankäyntitarkoituksessa. Uudelleenluokittelun mahdollisuus ei koske johdannaissopimuksia, käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavaksi määritettyjä rahoitusvaroja eikä rahoitusvelkoja. Käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavat rahoitusvarat ja -velat  Konsernissa käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavia tase-eriä ovat kaupankäyntitarkoituksessa pidettävät johdannaissopimukset sekä käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavaksi määritetyt rahoitusvarat. Kaupankäyntitarkoituksessa pidettävät johdannaissopimukset  Johdannaissopimukset, joita ei ole määritetty suojaaviksi ja jotka eivät täytä suojauslaskennan ehtoja, luokitellaan kaupankäyntitarkoituksessa pidettäviksi. Johdannaiset arvostetaan niitä alun perin kirjanpitoon kirjattaessa hankintamenoon, joka on niistä maksetun tai saadun vastikkeen käypä arvo. Johdannaissopimuksista kirjataan taseeseen saaminen, kun käypä arvo on positiivinen ja velka, kun käypä arvo on negatiivinen. Johdannaiset arvostetaan taseessa käypään arvoon ja käyvän arvon muutos yhdessä realisoituneiden voittojen ja tappioiden kanssa kirjataan tuloslaskelmaan.  Käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavaksi määritetyt rahoitusvarat  Käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattaviksi rahoitusvaroiksi luokitellaan rahoitusvarat, jotka alkuperäisen kirjaamisen yhteydessä peruuttamattomasti määritetään sellaisiksi. Varat kirjataan niitä alun perin kirjanpitoon kirjattaessa hankintamenoon, joka on niistä maksetun vastikkeen käypä arvo. Taseessa ne arvostetaan käypään arvoon ja käyvän arvon muutos yhdessä myyntivoittojen ja -tappioiden, korkotuottojen ja -kulujen sekä osinkotuottojen kanssa kirjataan tuloslaskelmaan. Eräpäivään asti pidettävät sijoitukset  Eräpäivään asti pidettäviksi sijoituksiksi luokitellaan johdannaisvaroihin kuulumattomat rahoitusvarat, joihin liittyvät maksut ovat kiinteitä tai määritettävissä olevia, jotka erääntyvät määrättynä päivänä, ja jotka konsernilla on vakaa aikomus ja kyky pitää eräpäivään asti. Eräpäivään asti pidettävät sijoitukset merkitään niitä alun perin kirjanpitoon kirjattaessa hankintamenoon, joka on niistä maksettavan vastikkeen käypä arvo transaktiomenoilla oikaistuna. Alkuperäisen kirjaamisen jälkeen eräpäivään asti pidettävät sijoitukset kirjataan jaksotettuun hankintamenoon efektiivisen koron menetelmää käyttäen. Lainat ja muut saamiset  Lainoiksi ja muiksi saamisiksi luokitellaan johdannaisvaroihin kuulumattomat rahoitusvarat, joihin liittyvät maksut ovat kiinteitä tai määritettävissä olevia, joita ei noteerata toimivilla markkinoilla ja joita ei aiota myydä välittömästi tai lyhyen ajan kuluessa. Lainat ja muut saamiset -ryhmä sisältää myös käteiset varat.  Lainat ja muut saamiset merkitään niitä alun perin kirjanpitoon kirjattaessa hankintamenoon, joka on lainan saajalle annetun vastikkeen käypä arvo, johon on lisätty välittömästi kohdistettavissa olevat transaktiomenot. Alkuperäisen kirjaamisen jälkeen lainat ja muut saamiset arvostetaan jaksotettuun hankintamenoon efektiivisen koron menetelmää käyttäen. Myytävissä olevat rahoitusvarat  Myytävissä oleviin rahoitusvaroihin luokitellaan johdannaisvaroihin kuulumattomat rahoitusvarat, jotka on määritetty myytävissä oleviksi tai jotka eivät kuulu muihin rahoitusvarojen ryhmiin. Myytävissä olevat rahoitusvarat koostuvat saamistodistuksista ja osakkeista ja osuuksista.  Myytävissä olevat rahoitusvarat kirjataan niitä alun perin kirjanpitoon kirjattaessa hankintamenoon, joka on niistä maksetun vastikkeen käypä arvo lisättynä hankintaan suoraan kohdistettavissa olevilla transaktio-menoilla. Taseessa myytävissä olevat rahoitusvarat arvostetaan käypään arvoon ja arvonmuutos kirjataan muihin laajan tuloksen eriin ja esitetään käyvän arvon rahastossa verovaikutus huomioon ottaen. Korkotuotot ja osingot kirjataan tulokseen. Kun myytävissä oleviin rahoitusvaroihin kuuluva omaisuuserä myydään, omaan pääomaan kertynyt käyvän arvon muutos yhdessä myyntivoiton tai -tappion kanssa kirjataan tulokseen.  Käyvän arvon muutos siirretään omasta pääomasta tuloslaskelmaan myös silloin, kun omaisuuserän arvo on alentunut siten, että siitä kirjataan arvonalentumistappio. Myytävissä olevista monetaarisista tase-eristä johtuvat kurssierot kirjataan aina suoraan tuloslaskelmaan. Muut rahoitusvelat  Muita rahoitusvelkoja ovat liikkeeseen lasketut velkakirjat sekä muut rahoitusvelat.  Muut rahoitusvelat kirjataan taseeseen saadun vastikkeen määräisenä transaktiokuluilla oikaistuna silloin, kun vastike saadaan. Rahoitusvelat arvostetaan efektiivisen koron menetelmällä jaksotettuun hankintamenoon. Jos omia velkoja lunastetaan takaisin ennen eräpäivää, velat poistetaan taseesta ja velan kirjanpitoarvon ja lunastuksessa maksetun vastikkeen erotus kirjataan tulokseen. Käypä arvo  Rahoitusinstrumenttien käypä arvo määritetään toimivilla markkinoilla noteerattujen hintojen perusteella. Rahoitusvarat arvostetaan ostokurssiin ja rahoitusvelat myyntikurssiin. Mikäli rahoitusinstrumentille on olemassa sen markkinariskin kumoava vastaerä, arvostuksessa käytetään tältä osin keskikurssia. Jos rahoitusinstrumentille kokonaisuutena ei ole olemassa julkista noteerausta, mutta sen osatekijöille on olemassa toimivat markkinat, käypä arvo määritetään osatekijöiden markkinahintojen perusteella.  Jos markkinat eivät ole toimivat tai arvopaperilla ei ole noteerausta, käypä arvo määritetään markkinoilla yleisesti hyväksyttyjen arvostusmenetelmien avulla. Arvostus tehdään käyttämällä asiaa tuntevien, liiketoimintaan halukkaiden osapuolten välisten viimeaikaisten markkinatransaktioiden hintoja, toisen olennaisilta osin samanlaisen instrumentin tilinpäätöshetken käypää arvoa, rahavirtojen diskonttausmenetelmää sekä optionhinnoittelumalleja.  Jos rahoitusvaroihin kuuluvan omaisuuserän käypää arvoa ei ole mahdollista määritellä, hankintamenon katsotaan olevan riittävän lähellä oleva arvio käyvästä arvosta. Tällaisten rahoitusvarojen määrä konsernin taseessa on epäolennainen. Rahoitusvarojen arvonalentuminen  Raportointikauden päättyessä arvioidaan, onko objektiivista näyttöä siitä, että muun kuin käypään arvoon tulosvaikutteisesti arvostettavan rahoitusvaroihin kuuluvan erän arvo on alentunut. Kun arvonalentumisesta on objektiivista näyttöä yhden tai useamman alkuperäisen kirjaamisen jälkeisen toteutuneen tappion synnyttävän tapahtuman seurauksena ja näillä tapahtumilla on luotettavasti arvioitavissa oleva vaikutus rahoitusvaroista tulevaisuudessa saataviin arvioituihin rahavirtoihin, kirjataan arvonalentumistappio. Jaksotettuun hankintamenoon kirjattavat rahoitusvarat  Objektiivisena näyttönä arvonalentumisesta pidetään esimerkiksi liikkeeseenlaskijan tai velallisen merkittäviä taloudellisia vaikeuksia, jotka johtavat maksukyvyttömyyteen ja arvioon siitä, että asiakas ei todennäköisesti selviydy maksuvelvoitteistaan konsernille. Kun on objektiivista näyttöä siitä, että jaksotettuun hankintamenoon taseeseen merkityistä rahoitusvaroista on syntynyt arvonalentumistappiota, tappion suuruus määritetään saamisen kirjanpitoarvon ja saamisesta arvioitujen kerrytettävissä olevien tulevien rahavirtojen nykyarvon erotuksena. Diskonttauskorkona käytetään saamisen alkuperäistä efektiivistä korkoa. Erotus kirjataan arvonalentumistappioksi tuloslaskelmaan. Arvonalentuminen arvioidaan sopimuskohtaisesti.  Mikäli arvonalentumistappion määrä pienenee myöhemmin ja vähennyksen voidaan objektiivisesti katsoa liittyvän arvonalentumistappion kirjaamisen jälkeiseen tapahtumaan (kuten rahoitusinstrumentin liikkeeseenlaskijan luottokelpoisuusluokituksen paranemiseen), arvonalentumistappio peruutetaan tulosvaikutteisesti. Myytävissä olevat rahoitusvarat  Objektiivinen näyttö perustuu erillistarkasteluun, joka tehdään, kun liikkeeseenlaskijan luottoriskiluokituksessa tapahtuu muutos tai yhtiö siirretään tarkkailulistalle tai kun osakkeen tai osuuden käypä arvo laskee merkittävästi tai pitkäaikaisesti alle alkuperäisen hankintamenon.  Päätös siitä, onko arvon alentuminen merkittävä tai pitkäaikainen, vaatii johdon harkintaa. Päätös tehdään tapauskohtaisesti ja sitä tehtäessä arvioidaan laadullisten kriteerien lisäksi mm. osakkeen arvon historiallisia muutoksia ja aikajaksoa, jonka ajan osakkeen käypä arvo on ollut hankintamenoa alhaisempi. Sampo-konsernissa arvon alentuminen katsotaan yleensä merkittäväksi, kun julkisesti noteeratun osakkeen tai osuuden käypä arvo alittaa keskimääräisen hankintamenon 20 prosentilla ja pitkäaikaiseksi, kun käypä arvo on alittanut hankintamenon yli 12 kuukauden ajan.  Koska noteeraamattomille osakkeille ja osuuksille ei ole saatavissa  toimivilla markkinoilla julkaistavia hintoja, niiden arvo pyritään  määrittämään markkinoilla yleisesti hyväksyttyjen arvostusmenetelmien avulla. Merkittävin noteeraamattomien osakkeiden ja osuuksien erä ovat pääomarahastosijoitukset. Pääomarahastosijoitukset arvostetaan yleisesti alalla vallitsevan käytännön, International Private Equity and Venture Capital Guidelines (IPEV) mukaisesti. Arvon alenemisen merkittävyyttä ja pitkäaikaisuutta arvioidaan viimeksi mainituissa tapauksissa tapauskohtaisesti ottaen huomioon sijoitukseen liittyvät erityistekijät ja olosuhteet. Sampo tekee pääomarahastosijoituksensa pitääkseen ne rahaston elinkaaren loppuun asti, jolloin rahaston tyypilliseksi toimiajaksi muodostuu 10 - 12 vuotta. Arvio koko rahaston mahdollisesta arvon alentumisesta voidaan yleensä perustellusti tehdä vasta elinkaaren loppupuolella. Lisäksi mikäli on perusteltua syytä epäillä, että sijoituksesta ei sitä myytäessä saada hankintamenoa vastaavaa määrää, kirjataan arvonalennus.   Saamistodistusten arvon alentumisessa tappion suuruus määritetään pääoman lyhennyksillä ja jaksotuksilla oikaistun hankintamenon ja tarkasteluhetken käyvän arvon välisenä erotuksena, vähennettynä aikaisemmin tulosvaikutteisesti kirjatulla arvonalentumistappiolla. Kun myytävissä oleviin rahoitusvaroihin kuuluvan saamistodistuksen tai osakkeen tai osuuden arvonalentumisesta on saatu objektiivinen näyttö, muihin laajan tuloksen eriin kirjattu kertynyt tappio siirretään omasta pääomasta kirjattavaksi tulosvaikutteisena arvonalentumistappiona. Jos myytävissä oleviin rahoitusvaroihin kuuluvan saamistodistuksen käypä arvo myöhemmin nousee ja nousun voidaan objektiivisesti katsoa liittyvän arvonalentumistappiokirjauksen jälkeiseen tapahtumaan, arvonalentumistappio peruutetaan ja kirjataan tuloslaskelmaan.  Jos osakkeen käypä arvo arvonalentumiskirjauksen jälkeen nousee, arvonnousu kirjataan suoraan muun laajan tuloksen eriin. Arvon edelleen laskiessa alle hankintamenon kirjataan tulosvaikutteinen arvonalennus. Johdannaissopimukset ja suojausperiaatteet  Johdannaissopimukset luokitellaan kaupankäyntitarkoituksessa pidettäviin sopimuksiin ja suojaaviin sopimuksiin ja ne sisältävät korkojohdannaiset, valuuttajohdannaiset, osakejohdannaiset sekä hyödykejohdannaiset. Johdannaissopimukset arvostetaan niitä alun perin kirjanpitoon kirjattaessa käypään arvoon. Kaikki johdannaissopimukset kirjataan taseeseen varoiksi, kun niiden käypä arvo on positiivinen ja veloiksi, kun käypä arvo on negatiivinen. Kaupankäyntitarkoituksessa pidettävät johdannaissopimukset  Johdannaissopimukset, joita ei ole merkitty suojaaviksi sekä pääsopimuksesta erotetut kytketyt johdannaiset käsitellään kaupankäyntitarkoituksessa pidettävinä johdannaissopimuksina. Kaupankäyntitarkoituksessa pidettävät johdannaissopimukset arvostetaan käypään arvoon ja käyvän arvon muutokset sekä myyntivoitot ja -tappiot yhdessä korkotuottojen ja -kulujen kanssa kirjataan tuloslaskelmaan.  Kaupankäyntitarkoituksessa pidettäviksi johdannaisiksi luokitellaan myös sopimukset, joita käytetään suojaamistarkoituksessa, mutta jotka eivät täytä IAS 39 -standardin suojauslaskennalle asettamia ehtoja. Suojaavat johdannaissopimukset ja suojausperiaatteet  Suojausperiaatteiden mukaisesti konsernissa voidaan suojautua korkoriskiltä, valuuttakurssiriskiltä ja hintariskiltä soveltamalla käyvän arvon tai rahavirran suojausta. Rahavirran suojauksella suojaudutaan tulevien rahavirtojen vaihtelulta, käyvän arvon suojauksella suojaudutaan suojattavan kohteen käyvän arvon muutoksilta. Suojauslaskentaa sovelletaan suojauksiin, jotka ovat suojattavan riskin osalta tehokkaita ja täyttävät IAS 39 -standardin suojauslaskennan ehdot. Suojaussuhde suojaavan johdannaisen ja suojattavan kohteen välillä sekä suojaukseen liittyvät riskienhallintatavoitteet dokumentoidaan suojauksen alkaessa. Suojauksen tehokkuus arvioidaan suojaussuhteen alussa ja suojauksen aikana siten, että suojaus on erittäin tehokas koko suojauksen ajan. Suojausta pidetään tehokkaana, kun suojaavan instrumentin käyvän arvon tai rahavirtojen muutos eliminoi suojauksen kohteena olevan sopimuksen tai position käyvän arvon tai rahavirtojen muutoksesta 80-125 prosenttia.  Kuluneella tilikaudella vahinkovakuutustoiminnassa on sovellettu käyvän arvon suojausta. Henkivakuutustoiminnassa on sovellettu sekä käyvän arvon että rahavirran suojausta. Rahavirran suojaus  Rahavirran suojauksella suojataan vaihtuvakorkoisten velkakirjalainojen tai muiden vaihtuvakorkoisten varojen tai velkojen korkorahavirtoja. Suojaavina instrumentteina käytetään mm. koronvaihto-, yhdistettyä koron- ja valuutanvaihtosopimuksia sekä korko-optioita. Johdannaissopimukset, jotka on dokumentoitu rahavirtaa suojaaviksi ja jotka ovat suojauksena tehokkaita, arvostetaan käypään arvoon. Käyvän arvon muutoksesta tehokkaan suojauksen osuus kirjataan muihin laajan tuloksen eriin. Ylimenevä tehoton osuus kirjataan suoraan tulokseen. Omaan pääomaan kertyneet käyvän arvon muutokset kirjataan tuloslaskelmaan sille kaudelle, jona suojauksen kohteena olevat rahavirrat tuloutuvat. Kun suojaava johdannainen erääntyy, myydään, suojaussuhde päätetään tai suojaus ei enää täytä suojauslaskennan ehtoja, omaan pääomaan suojauksen loppumishetkeen mennessä kertynyt käyvän arvon muutos jää omaan pääomaan, kunnes se kirjataan tuloslaskelmaan sille kaudelle, jona suojauksen kohteena olevat rahavirrat tuloutuvat. Käyvän arvon suojaus  Käyvän arvon suojauksella suojaudutaan mm. hinta- ja korkotason sekä valuuttakurssien muutosten aiheuttamilta vaikutuksilta käypiin arvoihin konsernin riskienhallintaperiaatteiden mukaisesti. Suojaavina johdannaisina käytetään  konserniyhtiöiden hallitusten hyväksymiä instrumentteja, joita ovat valuuttatermiinit, koronvaihto- ja valuutanvaihtosopimukset sekä optiot. Johdannaissopimusten, jotka on dokumentoitu käypää arvoa suojaaviksi ja jotka ovat suojauksena tehokkaita, käyvän arvon muutokset kirjataan tuloslaskelmaan. Myös suojauksen kohteena olevat omaisuus- ja velkaerät arvostetaan suojauksen aikana käypään arvoon ja käyvän arvon muutokset kirjataan tuloslaskelmaan. Arvopaperilainaus  Lainaksi annetut arvopaperit säilyvät taseessa lainauksesta huolimatta. Vastaavasti lainaksi otettuja arvopapereita ei kirjata taseeseen. Jos lainaksi otetut arvopaperit myydään kolmannelle osapuolelle, saatu myyntihinta kirjataan taseeseen varoiksi ja vastaavansuuruiseksi velaksi lainanantajalle. Velka käsitellään käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavana velkana. Vuokrasopimukset  Konserni vuokralle ottajana  Rahoitusleasingsopimukset  Vuokrasopimukset, joissa vuokralle otettujen hyödykkeiden omistamiseen liittyvistä riskeistä ja eduista olennainen osa siirtyy konsernille, luokitellaan rahoitusleasingsopimuksiksi. Tällöin hankittu omaisuuserä merkitään taseeseen vuokra-ajan alkamisajankohtana vuoratun hyödykkeen käypään arvoon tai sitä alempaan vähimmäisvuokrien nykyarvoon. Vastaava velka merkitään taseeseen muihin velkoihin. Rahoitusleasingsopimuksella hankitusta hyödykkeestä tehdään poistot joko niiden taloudellisen vaikutusajan tai sitä lyhyemmän vuokra-ajan kuluessa. Maksettava leasing-vuokra jaetaan velan lyhennykseksi ja korkokuluksi. Korkokulu jaksotetaan vuokra-ajalle siten, että jäljellä olevalle velalle tulee kullakin kaudella samansuuruinen korkoprosentti. Muut vuokrasopimukset  Vuokrasopimukset, joissa vuokralle otetun hyödykkeen omistamiseen liittyvistä riskeistä olennainen osa säilyy vuokralle antajalla, luokitellaan muiksi vuokrasopimuksiksi ja ne sisältyvät vuokralle antajan taseeseen. Muun vuokrasopimuksen perusteella maksettavat vuokrat kirjataan tasaerinä vuokrakuluiksi vuokra-ajan kuluessa. Konserni vuokralle antajana  Muut vuokrasopimukset  Vuokrasopimukset, joissa konsernin vuokralle antaman hyödykkeen omistamiseen liittyvistä riskeistä ja eduista olennainen osa säilyy konsernilla, luokitellaan muiksi vuokrasopimuksiksi. Muilla vuokrasopimuksilla vuokralle annetut hyödykkeet sisältyvät tase-erään. Sijoituskiinteistöt ja niiden poistoajat ja -menetelmät sekä arvonalentumistappioiden kirjausperusteet ovat samat kuin vastaavien aineellisten hyödykkeiden. Muun vuokrasopimuksen perusteella saatavat vuokrat kirjataan tuloslaskelmaan tasaerinä vuokratuotoiksi vuokra-ajan kuluessa. Aineettomat hyödykkeet  Liikearvo  Liikearvo vastaa sitä osaa hankintamenosta, joka ylittää konsernin osuuden 1. 1. 2004 jälkeen hankitun yrityksen yksilöitävissä olevien varojen, velkojen ja ehdollisten velkojen nettomääräisestä käyvästä arvosta hankinta-ajankohtana. Sitä aiempien hankintojen liikearvo vastaa aiemman tilinpäätösnormiston mukaista kirjanpitoarvoa, jota on käytetty IFRS:n mukaisena oletushankintamenona.  Liikearvo arvostetaan kertyneillä arvonalentumistappioilla vähennettyyn alkuperäiseen hankintamenoon. Liikearvosta ei tehdä poistoja. Muut aineettomat hyödykkeet  Aineettomina hyödykkeinä, joilla on rajallinen taloudellinen vaikutusaika, käsitellään ulkopuolelta hankitut ja sisäisesti aikaansaadut atk-ohjelmistot ja muut aineettomat hyödykkeet, jos on todennäköistä, että niistä johtuva odotettavissa oleva vastainen taloudellinen hyöty koituu konsernin hyväksi ja hyödykkeiden hankintameno on luotettavasti määritettävissä. Sisäisesti aikaansaadun aineettoman hyödykkeen hankintameno määräytyy hyödykkeelle välittömästi kohdistettavien menojen summana. Tutkimusmenot kirjataan kuluksi sinä tilikautena, jona ne toteutuvat. Kehittämismenoista, jotka johtuvat uusien atk-ohjelmistojen suunnittelusta tai jo olemassa olevien ohjelmistojen merkittävistä parannuksista, aktivoidaan vain ne, jotka täyttävät edellä mainitut taseeseen kirjaamisen edellytykset.  Muina aineettomina hyödykkeinä on käsitelty myös vahinkovakuutustoiminnan yhdistämisen yhteydessä yksilöitävissä olleet vakuutussopimuksiin perustuvat asiakassuhteet. Asiakassuhteet on arvostettu käypään arvoon hankinnan yhteydessä. Hyödykkeestä tulevaisuudessa saatavien kassavirtojen nykyarvon laskennassa on huomioitu mm. vakuutusmaksujen tarkistukset, ristiinmyynti ja talouden yleiset ennusteet. Hyödykkeen taloudelliseksi vaikutusajaksi on katsottu vakuutussopimusten keskimääräinen voimassaoloaika 6 vuotta, jonka kuluessa hyödyke kirjataan tasapoistoina kuluksi. Asiakassuhteet testataan tarvittaessa arvonalentumisen varalta. Aineettomat hyödykkeet, joilla on rajallinen taloudellinen vaikutusaika, kirjataan kertyneillä poistoilla ja arvonalentumistappioilla vähennettyyn alkuperäiseen hankintamenoon. Aineettomat hyödykkeet poistetaan tasapoistoin niiden arvioidun taloudellisen vaikutusajan kuluessa. Arvioidut taloudelliset vaikutusajat hyödykeryhmittäin ovat seuraavat: Atk-ohjelmistot  4-10 vuotta Muut aineettomat hyödykkeet  3-10 vuotta Aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet  Aineellisia käyttöomaisuushyödykkeitä ovat omassa käytössä olevat kiinteistöt, koneet ja laitteet sekä kalusto. Kiinteistöjen luokitus omassa käytössä ja sijoituskäytössä oleviin suoritetaan käytössä olevan neliömäärän perusteella. Mikäli omassa käytössä on korkeintaan 10 prosenttia kiinteistön pinta-alasta, kiinteistö luokitellaan kokonaan sijoituskiinteistöksi. Kiinteistöt ja muut aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet arvostetaan kertyneillä poistoilla ja arvonalentumistappioilla vähennettyyn alkuperäiseen hankintamenoon. Perusparannusmenot lisätään kiinteistöjen kirjanpitoarvoon silloin kun on todennäköistä, että niistä koituva vastainen taloudellinen hyöty koituu konsernin hyväksi. Tavanomaiset korjaus- ja kunnossapitomenot kirjataan kuluksi tilikaudella, jolla ne ovat syntyneet. Aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet poistetaan tasapoistoin niiden arvioidun taloudellisen vaikutusajan kuluessa. Pääsääntöisesti jäännösarvo arvioidaan nollan suuruiseksi. Maa-alueista ei tehdä poistoja. Taloudellisen vaikutusajan arviota tarkistetaan tilinpäätöksen yhteydessä. Poistoaikoja oikaistaan, mikäli arvio muuttuu merkittävästi. Arvioidut taloudelliset vaikutusajat hyödykeryhmittäin ovat seuraavat: Asuin-, toimisto- ja liikerakennukset  20-60 vuotta Teollisuus- ja varastorakennukset  30-60 vuotta Rakennusten ainesosat 10-15 vuotta Atk-laitteet ja autot 3-5 vuotta Muut koneet ja kalusto 3-10 vuotta Aineellisen käyttöomaisuushyödykkeen poistojen kirjaaminen lopetetaan, mikäli omaisuuserä luokitellaan myytävänä olevaksi IFRS 5  Myytävänä olevat pitkäaikaiset omaisuuserät ja lopetetut toiminnot  mukaisesti. Aineettomien ja aineellisten käyttöomaisuushyödykkeiden arvonalentuminen  Tilikauden päättyessä arvioidaan, onko viitteitä siitä, että aineettomiin hyödykkeisiin tai aineellisiin käyttöomaisuushyödykkeisiin kuuluvan omaisuuserän arvo saattaa olla alentunut. Jos arvonalentumisesta on viitteitä, arvioidaan omaisuuserästä kerrytettävissä oleva rahamäärä. Kerrytettävissä oleva rahamäärä arvioidaan lisäksi vuosittain liikearvosta, keskeneräisistä aineettomista hyödykkeistä sekä taloudelliselta vaikutusajaltaan rajoittamattomista aineettomista hyödykkeistä riippumatta siitä, onko arvonalentumisesta viitteitä. Liikearvo kohdistetaan arvonalentumistestausta varten hankinta-ajankohdasta lähtien konsernin rahavirtaa tuottaville yksiköille. Testissä verrataan yksikön liikearvon sisältävää kirjanpitoarvoa yksiköstä kerrytettävissä olevaan rahamäärään. Kerrytettävissä oleva rahamäärä on omaisuuserän käypä arvo vähennettynä luovutuksesta aiheutuvilla menoilla tai sitä korkeampi käyttöarvo. Käyttöarvolla tarkoitetaan omaisuuserästä tai rahavirtaa tuottavasta yksiköstä saatavissa olevia arvioituja vastaisia nettorahavirtoja, jotka diskontataan nykyarvoonsa ennen veroja määritettyä korkoprosenttia käyttäen. Jos omaisuuserän kirjanpitoarvo on suurempi kuin siitä kerrytettävissä oleva rahamäärä, siitä kirjataan tuloslaskelmaan arvonalentumistappio. Kirjaamisen yhteydessä poistettavan omaisuuserän taloudellinen vaikutusaika arvioidaan uudelleen. Arvonalentumistappio peruutetaan, jos olosuhteissa on tapahtunut muutos ja hyödykkeestä kerrytettävissä oleva rahamäärä on muuttunut arvonalentumistappion kirjaamisajankohdasta, ei kuitenkaan enempää, kuin mikä hyödykkeen kirjanpitoarvo olisi ilman arvonalentumistappion kirjaamista. Liikearvosta kirjattua arvonalentumistappiota ei peruuteta missään tilanteessa. Sijoituskiinteistöt  Sijoituskiinteistöjä pidetään vuokratuottojen saamiseksi ja omaisuuden arvonnoususta hyötymiseksi. Sijoituskiinteistöt arvostetaan hankintamenomallia käyttäen kuten omassa käytössä olevat kiinteistötkin. Samoin niiden poistoajat ja -menetelmät sekä arvonalentumistappioiden kirjausperusteet ovat samat kuin vastaavien omassa käytössä olevien kiinteistöjen. Sijoituskäytössä olevien kiinteistöjen käyvät arvot esitetään liitetietona ja ne arvioidaan käyttäen tuleviin tuottoihin ja markkinaehtoisiin tuotto-odotuksiin perustuvaa tuottoarvomenetelmää ja toteutuneisiin vertailukauppoihin perustuvaa kauppa-arvomenetelmää. Arvioinnin lähtökohtana ovat kiinteistökohtaiset ominaisuudet koskien mm. kiinteistön sijaintia, kuntoa ja vuokraustilannetta sekä markkinalähtöiset vertailutiedot koskien vaihtoehtoisia vuokria, tuottovaatimustasoja ja yksikköhintoja. Arviointi on tilikaudella suoritettu käyttäen konsernin omaa asiantuntemusta. Varaukset  Varaus kirjataan, kun konsernille on aikaisempien tapahtumien seurauksena syntynyt oikeudellinen tai tosiasiallinen velvoite, maksuvelvoitteen toteutuminen on todennäköistä ja velvoitteen suuruus on arvioitavissa luotettavasti. Jos velvoitteesta tai osasta siitä on mahdollista saada korvaus joltakin kolmannelta osapuolelta, korvaus kirjataan erilliseksi omaisuuseräksi vain silloin, kun sen saaminen on käytännössä varmaa. Vakuutus- ja sijoitussopimukset  Vakuutussopimukset käsitellään IFRS 4 -standardin mukaisesti joko vakuutussopimuksina tai sijoitussopimuksina. Standardin mukaan vakuutussopimukset luokitellaan vakuutussopimuksiksi, mikäli niissä siirtyy vakuutuksenottajan ja vakuutuksenantajan välillä merkittävää vakuutusriskiä. Mikäli sopimuksen perusteella siirtyvä riski on luonteeltaan rahoitusriskiä eikä merkittävää vakuutusriskiä, luokitellaan sopimus sijoitussopimukseksi. Sopimuksen luokittelu vakuutus- tai sijoitussopimukseksi määrää sen arvostuskäytännön. Sampo käsittelee sopimuksista syntyvät velat standardin ensimmäisessä vaiheessa kansallisten vaatimusten mukaisesti lukuun ottamatta tasoitusmäärää, yhteistakuuerää sekä näiden muutosta, jotka IFRS:n mukaisesti esitetään omassa pääomassa ja tuloksessa. Vakuutus- ja sijoitussopimuksiin liittyviä riskejä on kuvattu laajasti konsernitilinpäätöksen  Riskienhallinta -osiossa. Jälleenvakuutussopimukset  Jälleenvakuutussopimus on sopimus, joka täyttää IFRS 4:n asettamat edellytykset vakuutussopimukselle ja jonka perusteella konserni voi saada korvauksia toiselta vakuutusyhtiöltä, mikäli se itse joutuu korvausvelvolliseksi muiden tekemiensä vakuutussopimusten perusteella. Jälleenvakuutussopimusten perusteella saatavat suoritukset on kirjattu taseessa erään Saamiset jälleenvakuutussopimuksista sekä Muut varat. Ensiksi mainittu erä sisältää jälleenvakuuttajien osuuden konsernin jälleenvakuutettujen vakuutussopimusten vakuutusmaksu- ja korvausvastuusta. Muissa varoissa on lyhytaikaiset saamiset jälleenvakuuttajilta. Kun konserni itse joutuu maksamaan korvauksia jälleenvakuutussopimuksen perusteella toiselle vakuutusyhtiölle, kirjataan velka tase-erään Muut velat.  Jälleenvakuutuksiin liittyvät saamiset ja velat arvostetaan yhdenmukaisesti jälleenvakuutettujen saamisten ja velkojen kanssa. Jälleenvakuutussaamiset testataan vuosittain arvonalentumistappioiden varalta. Arvonalentumistappio kirjataan tulosvaikutteisesti, mikäli on olemassa objektiivista näyttöä, että konserni ei tule saamaan kaikkia rahamääriä, joihin sillä sopimuksen ehtojen mukaan on oikeus. Vahinkovakuutus  Vakuutussopimusten luokittelu  Vakuutussopimuksia luokiteltaessa ja niihin liittyviä riskejä tarkasteltaessa toisiinsa kytketyt sopimukset tulkitaan yhdeksi sopimukseksi.  Muina kuin vakuutussopimuksina, eli sopimuksina, joissa riski ei siirry, käsitellään mm. Captive-sopimuksia, joissa vakuutusyhtiö merkitsee yrityksen ensivakuutuksen ja jälleenvakuuttaa saman riskin sellaisessa vakuutusyhtiössä, joka kuuluu vakuutuksenottajan kanssa samaan konserniin. Vahinkovakuutuksessa on myös sopimuksia, joissa vakuutusyhtiö myöntää vakuutuksen ja siirtää vakuutusriskin edelleen lopulliselle vakuutuksenantajalle. Nämä ovat ns. Reverse Flow Fronting -sopimuksia. Aikaisemman bruttokäsittelyn sijaan näistä molemmista kirjataan vain sopimussuhteen nettovaikutus tuloslaskelmaan ja taseeseen. Edellytyksenä nettomääräiselle käsittelylle on, että sopimuksesta nettona kirjattu omapidätys on nolla.   Lisäksi vahinkovakuutuksessa on sopimuksia, joissa vakuutusriski on eliminoitu retrospektiivisellä vakuutusmaksulla, eli ennakoitujen ja toteutuneiden vahinkojen erotus tasataan lisämaksulla suoraan tai vakuutuksen vuosiuudistuksen yhteydessä. Näiden sopimusten rahavirta kirjataan nettomääräisenä suoraan taseeseen kirjaamatta niitä ensin tuloslaskelmaan vakuutusmaksutuotoiksi ja korvauskuluiksi. Velat vahinkovakuutussopimuksista  Vakuutusvelka on nettomääräinen sopimusperusteinen velvoite, joka vakuutuksenantajalla on vakuutussopimuksen perusteella. Vakuutusmaksuvastuu ja korvausvastuu muodostavat vakuutusvelan, joka vastaa solmittujen vakuutussopimusten mukaisia velvoitteita. Vakuutusmaksuvastuun on tarkoitus kattaa jo solmittujen vakuutussopimusten jäljellä olevan vakuutuskauden odotettavissa olevat korvausmenot ja liikekulut. Vahinko- ja jälleenvakuutuksessa vakuutusmaksuvastuu lasketaan yleensä aikaperusteisesti niin kutsutun pro rata temporaris -periaatteen mukaisesti. Jos vakuutusmaksutaso katsotaan riittämättömäksi siten, ettei se kata mahdollista korvausmenoja ja liikekuluja, vakuutusmaksuvastuuta on vahvistettava siirtovastuun täydennyksellä ottaen huomioon myös erääntymättömät vakuutusmaksuerät. Korvausvastuu kattaa tulevaisuudessa suoritettavat korvaukset kaikista jo tapahtuneista vahingoista. Tämä koskee myös tapahtuneita vahinkoja, joita ei tilinpäätöshetkellä vielä ole raportoitu vakuutusyhtiölle eli ns. IBNR (incurred but not reported) -vahinkoja. Korvausvastuuseen sisältyvät myös kaikki korvausten arvioidut selvittelykulut.  Vahinkoensivakuutuksen ja jälleenvakuutuksen korvausvastuu lasketaan tilastollisin menetelmin tai tapauskohtaisesti yksittäisten vahinkojen perusteella. Useimmiten käytetään näiden menetelmien yhdistelmää siten, että suurvahingot arvioidaan tapauskohtaisesti ja pienehköt vahingot sekä tilinpäätöshetkellä tapahtuneet mutta vielä raportoimattomat vahingot (IBNR) tilastollisin menetelmin. Korvausvastuuta ei diskontata. Tästä poikkeuksena ovat vahinkovakuutuksen eläkemuotoiset korvaukset, joiden nykyarvo lasketaan yleisesti hyväksytyillä henkivakuutusteknisillä menetelmillä ottaen huomioon oletettu inflaatio ja kuolevuus. Vahinko- ja jälleenvakuutuksesta saatava vakuutusmaksutulo kirjataan tuloslaskelmaan, kun vakuutuksen vuosimaksu erääntyy maksettavaksi. Vakuutusvelan riittävyystesti  Vahinkovakuutuksen korvausvastuun ja vakuutusmaksuvastuun riittävyys tutkitaan erikseen. Korvausvastuu perustuu vastaisten korvausrahavirtojen ennusteisiin. Ennusteet tehdään vakiintuneilla vakuutusmatemaattisilla menetelmillä.  Vakuutusmaksuvastuu lasketaan pääsääntöisesti aikaperusteisesti ns. pro rata temporis -periaatteen pohjalta. Vakuutusmaksuvastuun riittävyys testataan laskemalla vakuutusmaksuvastuun lisävastuu yhtiöittäin kullekin liiketoiminta-alueelle ja vakuutusluokalle. Mahdollinen havaittu riittämättömyys vakuutusmaksuvastuussa korjataan kirjaamalla siirtovastuun täydennys.   Yhteistakuuerä  Yhteistakuueränä on käsitelty erä, jonka kartuttaminen perustuu Suomen liikenne- ja tapaturmavakuutuslakiin ja jonka kerryttämisestä vastaavat kyseisiä vakuutuksia myyvät yhtiöt yhdessä. Yhteistakuuerän tarkoituksena on taata korvausten maksu asiakkaille siinä tapauksessa, että joku vakuutuksia myyvistä yhtiöistä joutuisi selvitystilaan tai konkurssiin. Yhteistakuuerän kerryttämisellä varaudutaan näin tulevaisuudessa mahdollisesti syntyvän velvoitteen suorittamiseen. Sampo-konsernissa yhteistakuuerä esitetään IFRS-standardien yleisten perusteiden mukaisesti omassa pääomassa, kunnes velvoitteen toteutuminen on todennäköistä. Yhteistakuuerä ei ole osingonjakokelpoista omaa pääomaa. Vahinkovakuutuslajien jakojärjestelmä  Suomen lakisääteisten vahinkovakuutusten (tapaturma- liikenne- ja potilasvakuutusten) perusteella maksettavia eläkkeitä, sairaanhoidon sekä lääkinnällisen kuntoutuksen korvauksia korotetaan vuosittain Tel-indeksillä korvausten reaaliarvon säilyttämiseksi. Indeksikorotukset eivät ole vakuutusyhtiöiden vastuulla, sillä ne rahoitetaan jakojärjestelmäperiaatteella, ts. kunakin vuonna vakuutusmaksuissa kerätään indeksikorotuksia yhtä paljon kuin niitä kyseisenä vuonna maksetaan. Käytännössä tämä toteutetaan siten, että vahinkovakuutusyhtiöt keräävät vakuutusmaksutulojensa yhteydessä kuormituserää, joka tilitetään kyseisen vakuutuslajin keskusyhteisölle. Keskusyhteisö jakaa kerätyt jakojärjestelmämäärät siten, että kyseistä vakuutuslajia harjoittava yhtiö saa saman määrän, minkä se on sinä vuonna maksanut jakojärjestelmän piiriin kuuluvia korvauksia. Vakuutusyhtiön maksuosuuden suuruus perustuu yhtiön markkinaosuuteen kyseisen vakuutuslajin osalta. Eläkkeiden indeksikorotuksiin liittyvää jakojärjestelmää ei käsitellä IFRS 4:n mukaisena vakuutustoimintana eikä siitä synny vakuutusyhtiölle riskiä. Siten vakuutusmaksun yhteydessä kerättävää jakojärjestelmämaksua ei katsota vakuutusmaksutuloksi eikä maksettavaa eläkkeiden indeksikorotusta korvauskuluksi. Koska kerätty indeksikorotus vastaa määrältään maksettuja eläkkeiden indeksikorotuksia, kyseiset erät netotetaan tuloserässä Liiketoiminnan muut kulut. Keskusyhteisöltä mahdollisesti vielä saamatta tai maksamatta oleva osuus tasauserästä esitetään lyhytaikaisena saamisena tai velkana tase-erissä Muut varat tai Muut velat. Vakuutusten aktivoidut hankintamenot  Vakuutusten hankintamenot, jotka selkeästi liittyvät vakuutussopimusten solmimiseen, esitetään taseen varoissa vakuutusten aktivoituina hankintamenoina. Hankintamenoina käsitellään vakuutussopimusten hankkimiseen tai uusimiseen välillisesti tai välittömästi liittyvät toimintakulut kuten palkkiot, markkinointikulut sekä myyntihenkilöstön palkat ja kulut. Vakuutusten hankintamenot jaksotetaan samalla tavalla kuin vakuutusmaksuvastuu. Poistoaika on yleensä korkeintaan 12 kuukautta. Henkivakuutus  Vakuutussopimusten luokittelu  Henkivakuutustoiminnan sopimukset luokitellaan vakuutussopimuksiksi tai sijoitussopimuksiksi. Vakuutussopimuksia ovat sopimukset, joihin liittyy merkittävä vakuutusriski tai sellaiset sopimukset, joihin sisältyy vakuutuksenottajan oikeus muuttaa sopimusta kasvattamalla riskiä. Kapitalisaatiosopimuksiin ei sisälly vakuutusriskiä, joten nämä sopimukset on luokiteltu sijoitussopimuksiksi.  Sopimukseen liittyvä oikeus harkinnanvaraiseen osuuteen ylijäämästä  (Discretionary Participation Feature (DPF))  on vakuutuksenottajan sopimukseen perustuva oikeus saada taatun vähimmäisedun lisäksi muita etuja. Etuina hyvitetään vakuutuksille laskuperustekoron lisäksi asiakashyvityksiä, korotetaan kuolemantapaussummia tai alennetaan vakuutusmaksuja. Mandatum Lifen tulkinnassa kohtuusperiaatteesta määritellään tavoitteet harkinnanvaraisille eduille. Sijoitussidonnaisissa sopimuksissa vakuutuksenottaja kantaa sijoitusriskin valitsemalla sijoituskohteet, joihin sopimusten arvonkehitys sidotaan.  Vakuutus- ja sijoitussopimusten arvostus  Kaikkiin vakuutussopimuksiin ja niihin sijoitussopimuksiin, joihin liittyy harkinnanvarainen oikeus osuuteen ylijäämästä (DPF), sovelletaan kansallisia laskentaperiaatteita lukuun ottamatta tasoitusmäärän ja sen muutoksen kirjaamista.  Kaikkiin sopimuksiin lukuun ottamatta sijoitussidonnaisia sopimuksia liittyy harkinnanvarainen oikeus ylijäämään. Sellaisiin sijoitussidonnaisiin sopimuksiin, joita ei luokitella vakuutussopimuksiksi, liittyy vakuutuksenottajan oikeus vaihtaa säästöjen tuottorakenne sijoitussidonnaisesta sellaiseksi, joka muodostuu vähimmäistuottotakuusta ja oikeudesta harkinnanvaraiseen osuuteen ylijäämästä. Tämän perusteella myös näihin sopimuksiin sovelletaan kansallisia laskentaperiaatteita.  Takaisinosto-oikeutta, vähimmäistuottotakuuta, saman sopimuksen sisällä olevia vakuutus- ja talletusosia sekä muita vastaavia oikeuksia ei eroteta pääsopimuksesta eikä arvosteta erikseen. Velat vakuutus- ja sijoitussopimuksista ja jälleenvakuutusvarat  Vakuutus- ja sijoitussopimusten velka kirjataan vastuuvelaksi, jonka muodostavat vakuutusmaksuvastuu ja korvausvastuu. Henkivakuutustoiminnan vakuutusteknisen vastuuvelan laskennassa käytetään erilaisia menetelmiä, jotka sisältävät oletuksia mm. kuolevuudesta, sairastuvuudesta, sijoitusten tuottotasosta, vastaisista liikekuluista ja vahinkojen selviämisestä. Vastaanotetun jälleenvakuutuksen vastuuvelan muutos on laskettu vaihtuvin kurssein. Vakuutusmaksuvastuu lasketaan ensivakuutuksessa vakuutuskohtaisesti ja jälleenvakuutuksessa antavan yhtiön ilmoituksen perusteella tai yhtiön omien laskuperusteiden mukaan. Vastuuvelan diskonttauksessa käytetty korko on enintään kunkin maan viranomaisen hyväksymän enimmäiskoron suuruinen. Ensivakuutuksen maksuperusteissa käytetty laskuperustekorko ts. sopimuksille alkamishetkellä taattu vähimmäistuottotakuu vaihtelee vakuutusten alkamisajankohdan perusteella nollasta 4,5 prosenttiin. Vastuuvelkaa diskontattaessa on käytetty samaa tai alempaa korkoa kuin maksua laskettaessa. Suurin osa Mandatum Lifen harkinnanvaraiseen voitonjakoon oikeutettujen sopimusten ansaittujen etujen vastuuvelasta on diskontattu 3,5 prosentilla, joka on myös korkein käytetty diskonttauskorko.  Vastuuvelan diskonttauskoron ja 4,5 prosenttia vähimmäistuottotakuun eron takia vastuuvelkaan on lisätty laskuperustekoron täydennysvastuuta. Tytäryhtiössä SE Sampo Life Insurance Baltic diskonttauskorko vaihtelee maittain välillä 2,38 - 3,5 prosenttia ja vähimmäistuottotakuun keskiarvo välillä 3,5-3,8 prosenttia. Kuolevuusoletuksilla on olennainen vaikutus vastuun määrään erityisesti ryhmäeläkevakuutuksessa, jonka vastuu muodostaa noin 40 prosenttia kotimaisen henkivakuutusyhtiön vastuuvelasta. Ryhmäeläkkeen vastuun laskennassa käytetään ns. kohorttikuolevuusmallia, joka huomioi vakuutetun iän ja sukupuolen lisäksi myös syntymävuoden. Kohorttikuolevuus olettaa elinajan odotteen kasvavan yhdellä vuodella kymmenen vuoden aikavälillä. Sijoitussidonnaisten sopimusten velat ja katteena olevat varat on sovitettu yhteen. Velkojen ja varojen määrät on esitetty liitetiedoissa. Ensivakuutuksen korvausvastuuta laskettaessa vain alkaneiden eläkkeiden korvausvastuussa käytetään diskonttausta. Vastaanotetun jälleenvakuutuksen korvausvastuu perustuu antavan yhtiön ilmoitukseen ja arvioon vielä tilittämättä olevasta korvauskulusta. Korvausvastuu kattaa tulevaisuudessa suoritettavat korvaukset kaikista jo tapahtuneista vakuutustapahtumista. Korvausvastuuseen sisältyvät myös kaikki korvausten hoitokulut. Vastuuvelasta määritetään vuosittain lyhyt- ja pitkäkestoisen velan osuus.  Konsernitilinpäätöksen  Riskienhallinta-osiossa on kerrottu vastuuvelan muutos päättyneen tilikauden aikana sekä vastuuvelan ennustettu vuosittainen erääntyminen. Velan riittävyystesti  Velan riittävyystesti tehdään yhtiöittäin kaikista sopimuskannoista ja täydennystarvetta tarkastellaan yhtiöittäin koko vastuuvelan riittävyyden perusteella. Ei-sijoitussidonnaiseen velkaan kohdistuva testi sisältää kaikki odotettavissa olevat sopimuksiin perustuvat rahavirrat. Sopimuksiin perustuviin rahavirtoihin kuuluvat odotettavissa olevat vakuutusmaksut, korvaukset, lisäedut ja liikekulut. Korvauksissa on arvioitu takaisinostot ja muut vakuutustapahtumat historiatietoihin perustuen. Korvausmäärät pitävät sisällään sekä sopimusten laskuperustekoron että arvion tulevista lisäeduista. Rahavirtojen pääoma-arvot diskontataan tilinpäätöshetkeen käyttäen swap-korkokäyrää.  Sijoitussidonnaisen liikkeen testissä lasketaan riski- ja liikekuluylijäämien pääoma-arvot vastaavalla tavalla. Mikäli yhtiökohtaisen sijoitussidonnaisen ja muun liikkeen velan yhteismäärä edellyttää täydentämistä, kasvatetaan velkaa tulosvaikutteisesti testin osoittamalla määrällä. Kohtuusperiaate  Vakuutusyhtiölain 13 luvun 2 §:n mukaan henkivakuutuksessa on noudatettava ns. kohtuusperiaatetta sellaisten vakuutusten kohdalla, joilla on vakuutussopimuksen mukaan oikeus vakuutusten mahdollisesti tuottaman ylijäämän perusteella myönnettäviin lisäetuihin (DPF). Mikäli vakavaraisuusvaatimukset eivät ole esteenä, kohtuullinen osa ylijäämästä on palautettava lisäetuina näille vakuutuksille. Mandatum Lifen tavoitteena on antaa pitkällä aikavälillä voitonjakoon oikeutetuille vakuutussäästöille ennen kuluja ja veroja kokonaishyvitys, joka on vähintään Suomen valtion pitkän joukkovelkakirjalainan tuotto. Kokonaishyvitys muodostuu laskuperustekorosta ja vuosittain määrättävistä lisäeduista. Lisäetujen tasossa pyritään jatkuvuuteen. Yhtiön vakavaraisuusasema pyritään pitämään sellaisena, että se ei rajoita lisäetujen antamista vakuutuksenottajille eikä omistajille suunnattavaa voitonjakoa. Tarkemmin periaate on selitetty yhtiön internetsivuilla. Viron, Latvian ja Liettuan lainsäädännössä ei ole kohtuusperiaatetta vastaavaa sääntelyä. Ruotsin yhtiön harjoittama vakuutusliike ei ole voitonjakoon oikeutettua. Työsuhde-etuudet  Työsuhteen päättymisen jälkeiset etuudet Työsuhteen päättymisen jälkeisiä etuuksia ovat eläkkeet ja henkivakuutukset.  Sammolla on etuuspohjaisia eläkejärjestelyjä Ruotsissa ja Norjassa, muissa maissa eläkejärjestelyt ovat maksupohjaisia. Merkittävin maksupohjainen järjestely on Suomen TyEL-perusvakuutus.   Maksupohjaisissa järjestelyissä konserni suorittaa kiinteitä maksuja eläkevakuutusyhtiölle eikä sillä ole oikeudellista tai tosiasiallista velvoitetta suorittaa lisämaksuja. Maksupohjaisista järjestelyistä aiheutuvat velvoitteet kirjataan kuluksi kaudella, jota veloitus koskee.  Etuuspohjaisissa järjestelyissä yritykselle jää velvoitteita tilikauden maksun suorittamisen jälkeenkin ja näiden vakuutusmatemaattisen ja/tai sijoitusriskin kantaa yritys. Velvoite lasketaan kustakin järjestelystä erikseen käyttäen ennakoituun etuusoikeusyksikköön perustuvaa menetelmää (projected unit credit method). Velvoitteen määrän laskennassa käytetään vakuutusmatemaattisia oletuksia. Eläkemenot kirjataan kuluksi henkilöiden palvelusajalle.  Etuuspohjaisissa järjestelyissä on sekä rahastoituja että rahastoimattomia järjestelyjä. Näissä tilivuoden eläkekuluksi kirjataan vuoden vakuutusmatemaattisten laskelmien mukainen vanhuuseläkekertymä laskettuna lineaarisesti eläkeiän saavuttamishetken eläkepalkan pohjalta, mihin lisätään korkokuluina aikaisempien vuosien eläkesitoumusten hyvityksistä/lisäyksistä aiheutuvat laskennalliset vaikutukset ja vähennetään järjestelyihin kuuluvien varojen tuotot. Tilivuoden eläkekulut arvioidaan vuoden alussa ja laskelma perustuu osaksi muun muassa palkkojen korotusolettamiin ja hintainflaatioon eläkesitoumuksen koko keston ajalta, osaksi järjestelyihin kuuluvien varojen tuotto-odotukseen sekä sitoumuksen markkinakorkoon tilikauden aikana.  Etuuspohjaisten järjestelyjen kirjaamisessa taseeseen sovelletaan mallia, jossa vakuutusmatemaattisia voittoja ja tappioita, jotka johtuvat laskennallisten olettamusten ja toteutumien eroista, ei tulouteta, jos erotus on pienempi kuin 10 prosenttia vastaisen sitoumuksen nykyarvosta tai järjestelyihin kuuluvien varojen käyvästä arvosta, sen mukaan kumpi on suurempi. 10 prosentin rajan ylittävät kertyneet erotukset jaksotetaan tuloslaskelmassa eläkekuluksi sitoumuksen koko keston ajalle. Näin kertyneet tulouttamattomat vakuutusmatemaattiset voitot ja tappiot kirjataan taseeseen nettosaamiseksi tai nettovelaksi.  Konsernilla on lisäksi vapaaehtoisia etuuspohjaisia eläkevakuutuksia. Vakuutukset ovat konsernin sisäisiä, ne sisältyvät Mandatum Lifen vastuuvelkaan ja niiden määrä on epäolennainen. Irtisanomisen yhteydessä suoritettavat etuudet  Irtisanomiseen perustuva velvoite kirjataan velaksi silloin kun konserni on todistettavasti sitoutunut lopettamaan yhden tai useamman henkilön työsuhteen ennen normaalia eläkkeelle jäämisen ajankohtaa tai myöntämään irtisanomisen yhteydessä suoritettavia etuuksia vapaaehtoisen irtisanoutumisen edistämiseksi tehdyn tarjouksen seurauksena. Etuuksista ei koidu työnantajalle taloudellista hyötyä tulevaisuudessa, joten ne kirjataan välittömästi kuluksi. Myöhemmin kuin 12 kuukauden kuluttua tilinpäätöksestä erääntyvät velvoitteet diskontataan. Sammossa irtisanomisen yhteydessä suoritettavia etuuksia ovat irtisanomiseen liittyvät rahapaketit ja eläkepaketit. Osakeperusteiset maksut  Sammolla on voimassa olevia osakeperusteisia kannustinjärjestelmiä, jotka maksetaan joko käteisvaroina (Johdon ja asiantuntijoiden pitkäaikaiset kannustinjärjestelmät 2006 II,  2008 I, 2008 II ja  2009 I) tai oman pääoman ehtoisina instrumentteina (Sampo 2006). Järjestelyt arvostetaan käypään arvoon niiden myöntämishetkellä. Käteisvaroina maksettavissa järjestelyissä arvostus kirjataan velaksi ja sen muutos tuloslaskelmaan. Oman pääoman ehtoisina instrumentteina maksettavissa järjestelyssä arvostus kirjataan kuluksi ja oman pääoman lisäykseksi tasaerinä oikeuden syntymisajanjakson aikana. Kannustimien käypä arvo on määritetty Black-Scholes  -hinnoittelumallin avulla. Markkinaperusteisen kannustinosan käyvässä arvossa on huomioitu hinnoittelumallilla ennakoitu toteuma palkkiona maksettavien osakkeiden määrästä. Ei-markkinaperusteisten ehtojen vaikutuksia ei sisällytetä kannustimen käypään arvoon, vaan ne otetaan huomioon niiden osakkeiden määrissä, joihin oletetaan syntyvän oikeus oikeuden syntymisajanjakson kuluessa. Tältä osin konserni päivittää oletuksen arvioidusta lopullisesta osakemäärästä jokaisena väli- ja tilinpäätöspäivänä. Tuloverot  Tuloslaskelman verokulu sisältää kauden verotettavaan tuloon perustuvan veron ja laskennallisen veron. Verokulu kirjataan tulosvaikutteisesti, paitsi suoraan omaan pääomaan tai laajaan tuloslaskelmaan kirjattavien erien osalta, jolloin myös vero kirjataan kyseisiin eriin. Kauden verotettavaan tuloon perustuva vero lasketaan kunkin maan voimassaolevan verokannan perusteella. Veroa oikaistaan mahdollisilla edellisiin tilikausiin liittyvillä veroilla.  Laskennalliset verot lasketaan kaikista väliaikaisista eroista kirjanpitoarvon ja verotuksellisen arvon välillä. Verotuksessa vähennyskelvottomasta liikearvon arvonalentumisesta ei kirjata laskennallista veroa eikä tytäryhtiöiden jakamattomista voittovaroista kirjata laskennallista veroa siltä osin, kun ero ei todennäköisesti purkaudu ennakoitavissa olevassa tulevaisuudessa. Laskennalliset verot on laskettu käyttämällä tilinpäätöspäivään mennessä vahvistettuja verokantoja.  Laskennallinen verosaaminen on kirjattu siihen määrään asti, kun on todennäköistä, että tulevaisuudessa syntyy verotettavaa tuloa, jota vastaan väliaikainen ero voidaan hyödyntää. Osakepääoma  Osakkeiden liikkeeseenlaskukulut, jotka ovat suoraan kohdistettavissa uusien osakkeiden tai optioiden liikkeeseen laskemiseen tai liiketoiminnan hankkimiseen, esitetään omassa pääomassa verovaikutukset huomioon ottaen saadun tulon vähennyksenä. Osingot kirjataan omasta pääomasta sinä tilikautena, jona yhtiökokous päättää osingonjaosta. Kun emoyhtiö tai muu konserniyhtiö ostaa emoyhtiön osakkeita, maksettu vastike vähennetään omasta pääomasta ja esitetään erässä Omat osakkeet siihen asti, kunnes osakkeet mitätöidään. Jos osakkeet myöhemmin myydään tai lasketaan uudelleen liikkeeseen, saatu vastike kirjataan omaan pääomaan. Rahavarat  Rahavaroina käsitellään käteiset varat, joiksi katsotaan kassa sekä lyhytaikaiset talletukset (3 kk). Sampo esittää liiketoiminnan rahavirrat käyttäen epäsuoraa esitystapaa, jolloin voittoa (tappiota) ennen veroja oikaistaan ei-kassaperusteisten tapahtumien vaikutuksella, varojen ja velkojen muutoksilla ja tuotoilla ja kuluilla, jotka liittyvät investointien tai rahoituksen rahavirtoihin. Rahavirtalaskelmassa saadut ja maksetut korot esitetään liiketoiminnan rahavirroissa. Myös saadut osingot sisältyvät liiketoiminnan rahavirtoihin. Maksetut osingot esitetään rahoitustoiminnan rahavirroissa. Johdon harkintaa edellyttävät laatimisperiaatteet ja arvioihin liittyvät keskeiset epävarmuustekijät  Tilinpäätöksen laatiminen IFRS-standardien mukaisesti edellyttää johdon tekemiä arvioita ja oletuksia, jotka ovat vaikuttaneet tilinpäätöksessä esitettäviin tuottoihin, kuluihin, varoihin ja velkoihin sekä ehdollisiin velkoihin. Harkintaa joudutaan käyttämään myös tilinpäätöksen laatimisperiaatteiden soveltamisessa. Arviot perustuvat tilinpäätöshetkellä parhaaseen käytettävissä olleeseen tietoon. Arviointi perustuu sekä aikaisempiin kokemuksiin että tulevaisuutta koskeviin tilinpäätöshetkellä todennäköisimpinä pidettyihin oletuksiin. Toteutumatiedot voivat poiketa näistä arvioihin ja oletuksiin perustuvista päätöksistä. Mahdolliset arvioiden muutokset kirjataan sillä tilikaudella, jonka aikana arviota korjataan ja kaikilla tämän jälkeisillä ajanjaksoilla.  Sammon keskeiset tulevaisuutta koskevat oletukset ja tilinpäätöspäivän arvioihin liittyvät keskeiset epävarmuustekijät liittyvät mm. vakuutusmatemaattisissa laskelmissa käytettyihin oletuksiin, julkisesti noteeraamattomien rahoitusvarojen ja -velkojen ja sijoituskiinteistöjen käypien arvojen arviointiin sekä rahoitusvarojen ja aineettomien hyödykkeiden arvonalentumisten arviointiin. Näitä osa-alueita koskevat laatimisperiaatteet edellyttävät eniten merkittävien arvioiden ja oletusten käyttämistä.  Vakuutusmatemaattiset oletukset  Vakuutusvelkojen arviointiin liittyy aina epävarmuutta, sillä vastuuvelka perustuu tehtyihin arvioihin ja oletuksiin tulevista korvausmenoista. Arviot perustuvat tilinpäätöspäivänä käytettävissä oleviin konsernin omiin tilastoihin aikaisemmista vahinkotapahtumista. Arvioihin liittyvä epävarmuus on yleensä suurempi arvioitaessa uusia vakuutuskantoja tai vakuutuskantoja, joissa vahingon selviäminen kestää kauan, sillä näistä ei ole vielä saatavilla täydellisiä vahinkotilastoja. Historiatietojen lisäksi vakuutusvelkojen arvioinnissa otetaan huomioon mm. vahinkokehitys, maksamattomien korvausten määrä, lakimuutokset, oikeuden päätökset sekä yleinen taloudellinen tilanne.   Huomattava osa konsernin vahinkovakuutuksen vakuutusveloista liittyy lakisääteisiin tapaturma- ja liikennevakuutuksiin. Näiden velkojen arviointiin sisältyvistä epävarmuustekijöistä huomattavimmat sisältyvät oletuksiin inflaatiosta, kuolevuudesta, diskonttauskoroista sekä lakimuutosten ja oikeuskäytäntöjen vaikutuksista. Henkivakuutuksen vakuutusvelkojen vakuutusmatemaattisista oletuksista on kerrottu tarkemmin kappaleessa Velat vakuutus- ja sijoitussopimuksista ja jälleenvakuutusvarat. IAS 19:n mukaiset etuuspohjaiset eläke-etuudet arvioidaan myös vakuutusmatemaattisten periaatteiden mukaisesti. Eläkejärjestelyn varauksen laskenta perustuu tulevaisuudessa odotettavissa oleviin eläkkeisiin, jolloin diskonttauskoron määrittelyn lisäksi tehdyt arviot koskevat oletuksia mm. kuolevuudesta, henkilöstön vaihtuvuudesta, hintainflaatiosta sekä palkkakehityksestä  Käypien arvojen määritys  Jos rahoitusvaroilla ei ole toimivilla markkinoilla noteerattuja hintoja, käypä arvo määritetään markkinoilla yleisesti hyväksyttyjen arvostusmenetelmien avulla. Menetelmistä on kerrottu enemmän tilinpäätösperiaatteiden kappaleessa Käypä arvo.  Sijoituskiinteistöjen käyvät arvot on tilikauden aikana arvioitu itse markkinoilta saadun vertailuaineiston perusteella. Tähän liittyy johdon tekemät oletukset esim. markkinoiden tuottovaateista sekä käytettävästä diskonttauskorosta. Arvonalentumistestaukset  Liikearvo, keskeneräiset aineettomat hyödykkeet ja taloudelliselta vaikutusajaltaan rajoittamattomat aineettomat hyödykkeet testataan vähintään vuosittain arvonalentumisen varalta. Rahavirtaa tuottavien yksiköiden kerrytettävissä olevat rahamäärät on pääosin määritetty käyttöarvoon perustuvilla laskemilla. Nämä edellyttävät johdon tekemiä arvioita mm. tulevista kassavirroista, diskonttauskorosta sekä talouden yleisestä inflaatio- ja kasvukehityksestä. Uusien tai uudistettujen IFRS-standardien ja tulkintojen soveltaminen  Tilikaudella 2010 käyttöön otettavat  Tilikauden 2010 alusta lähtien konserni ottaa käyttöön seuraavat IASB:n vuonna 2008 julkistamat liiketoimintaansa liittyvät uudet tai uudistetut standardit sekä tulkinnat, mikäli EU ne hyväksyy. Jollei toisin ole mainittu, alla olevat standardit, tulkinnat sekä niiden muutokset on jo tilinpäätöshetkellä hyväksytty myös EU:ssa.  Uudistettu IFRS 3  Liiketoimintojen yhdistäminen  sisältää useita merkittäviä muutoksia yrityskauppojen kirjanpitokäsittelyyn. Uudistettu standardi sallii vähemmistöosuuden arvostamisen nykyisen käytännön mukaisesti suhteellisesti osuutena tytäryhtiön nettovaroista tai käypään arvoon. Kirjanpitokäsittely voidaan valita hankintakohtaisesti, ja sillä on vaikutuksia kirjattavaan liikearvon sekä vähemmistöosuuden määrään. Standardiuudistuksen muut merkittävät muutokset koskevat mm. hankintaan liittyvien kulujen kirjaamista tulosvaikutteisesti, vaiheittaishankintojen kirjaamistapaa sekä ehdollisen kauppahinnan käsittelyä. Standardin siirtymäsääntöjen mukaisesti standardia ei tarvitse soveltaa takautuvasti jo tehtyihin liiketoimintojen yhdistämisiin. Uudistettu IAS 27  Konsernitilinpäätös ja erillistilinpäätös  edellyttää omistusosuusmuutoksista aiheutuvien vaikutusten kirjaamista suoraan konsernin omaan pääomaan, mikäli emoyrityksen määräysvalta tytäryhtiössä säilyy. Mikäli määräysvalta menetetään, arvostetaan jäljellä oleva sijoitus käypään arvoon tulosvaikutteisesti. Vastaavaa kirjanpitokäsittelytapaa sovelletaan jatkossa myös osakkuusyrityssijoituksiin (IAS 28). Lisäksi uudistuksen jälkeen tytäryhtiön tappiot voidaan kohdistaa vähemmistölle sen tekemän sijoituksen ylittävältä osalta. IAS 39  Rahoitusinstrumentit: kirjaaminen ja arvostaminen - Suojauskohteiksi hyväksyttävät erät  standardin muutos tarkentaa ohjeistusta suojauskohteen yksipuolisen riskin sekä inflaatioriskin suojaamisesta, mikäli kyseessä on rahoitusvara tai -velka. Konsernin arvion mukaan muutoksella ei tule olemaan merkittävää vaikutusta konsernin tilinpäätösraportointiin. IFRIC 17  Muiden kuin käteisvarojen jakaminen omistajille  selventää muuna kuin käteisvaroina maksettavan voitonjaon kirjaamista ja arvostamista yhteisön kirjanpidossa. Tulkinnan käyttöönotolla ei tule olemaan vaikutusta konsernin tilinpäätösraportointiin. IFRS-standardeihin tehdyt vuosittaiset muutokset 2009 -  erityyppisiä, vähemmän merkittäviä muutoksia, joita on tehty kerralla useampiin standardeihin. Konsernin näkemyksen mukaan muutokset eivät ole  merkittäviä Sammon tilinpäätösraportoinnille. Standardimuutoksia ei tilinpäätöshetkellä ole vielä hyväksytty EU:ssa.  Tilikaudella 2011 käyttöön otettavat  Seuraavat standardimuutokset ja uudistukset konserni ottaa käyttöön tilikaudella 2011, mikäli EU antaa niille hyväksyntänsä: IAS 32:een  Rahoitusinstrume ntit: esittämistapa - Classification of Rights Issues  (voimaan 1. 2. 2010 tai sen jälkeen alkavalla tilikaudella) tehty muutos koskee muussa kuin liikkeeseenlaskijan toimintavaluutassa olevien osakkeiden, optioiden tai merkintäoikeuksien liikkeeseenlaskun kirjanpitokäsittelyä. Konserni arvioi, että muutoksella ei tule olemaan vaikutusta tilinpäätösraportointiin. Uudistettu IAS 24  Lähipiiriä koskevat tiedot tilinpäätöksessä  (voimaan 1. 1. 2011 tai sen jälkeen alkavalla tilikaudella) määrittelee lähipiirin käsitteen entistä tarkemmin. Konsernin arvion mukaan muutoksella ei tule olemaan merkittävää vaikutusta tilinpäätösraportointiin. EU ei vielä tilinpäätöshetkellä ole hyväksynyt tätä standardiuudistusta. Segmentti-informaatio Konsernin liiketoimintasegmentit muodostuvat vahinko- ja henkivakuutustoiminnasta sekä omistusyhteisöstä.  Maantieteellisiä alueita koskevina tietoina on esitetty tuotot ulkopuolisilta asiakkailta sekä pitkäaikaiset varat.  Raportoitavat alueet ovat Suomi, Ruotsi, Norja, Tanska, Baltia ja muut maat.  Segmentti-informaatio on tuotettu konsernin tilinpäätöstä laadittaessa ja esitettäessä noudatettujen laatimisperiaatteiden mukaisesti. Segmenteille on kohdistettu liiketoiminnasta aiheutuvat, joko välittömästi osoitettavissa tai järkevällä perusteella kohdistettavissa olevat, tuotot, kulut, varat ja velat. Segmenttien välinen hinnoittelu perustuu käypiin markkinahintoihin. Konsernitilinpäätöksessä segmenttien väliset liiketapahtumat sekä saamiset ja velat on eliminoitu.  Segmenttien poistot on esitetty liitteissä 11-13 ja sijoitukset osakkuusyhtiöihin liitteessä 14. Konsernin laaja tuloslaskelma liiketoimintasegmenteittäin 2009 Milj. &euro; Vahinko- vakuutus Henki- vakuutus Omistus-yhteisö Elimi- noinnit Konserni Vakuutusmaksutulo 3 677 803 - - 4 479 Sijoitustoiminnan nettotuotot 394 629 109 24 1 155 Liiketoiminnan muut tuotot  23 0 13 -16 20 Korvaukset -2 477 -628 - - -3 105 Vakuutus- ja sijoitussopimusvelkojen muutos -33 -600 - - -633 Henkilöstökulut -470 -29 -11 - -510 Liiketoiminnan muut kulut -439 -46 -17 7 -495 Rahoituskulut -30 -8 -58 9 -87 Osuus osakkuusyritysten voitoista/tappioista 0 0 - - 1 Voitto ennen veroja  644 121 36 23 825 Verot  -184 Tilikauden voitto 641 Tilikauden muut laajan tuloksen erät Muuntoerot 123 Myytävissä olevat rahoitusvarat 2 989 Rahavirtojen suojaus -3 Muihin laajan tuloksen eriin liittyvät verot -326 Tilikauden muut laajan tuloksen erät yhteensä nettona verojen jälkeen 2 782 Tilikauden laaja tulos 3 423 Tilikauden voitost a Emoyhtiön omistajien osuus 641 Määräysvallattomien osuus 0 Tilikauden laajasta tuloksesta Emoyhtiön omistajien osuus 3 423 Määräysvallattomien osuus 0 Konsernin laaja tuloslaskelma liiketoimintasegmenteittäin 2008 Milj. &euro; Vahinko- vakuutus Henki- vakuutus Omistus-yhteisö Elimi- noinnit Konserni Vakuutusmaksutulo 3 821 529 - - 4 350 Sijoitustoiminnan nettotuotot  268 -222 232 -3 275 Liiketoiminnan muut tuotot  26 0 8 -11 23 Korvaukset -2 592 -763 - - -3 355 Vakuutus- ja sijoitussopimusvelkojen muutos -14 681 - - 667 Henkilöstökulut -460 -23 -11 - -494 Liiketoiminnan muut kulut -473 -51 -13 4 -532 Rahoituskulut -29 -11 -37 10 -66 Osuus osakkuusyritysten voitoista/tappioista 2 0 0 - 2 Voitto ennen veroja  549 140 180 1 870 Verot  -195 Tilikauden voitto 675 Tilikauden muut laajan tuloksen erät Muuntoerot -248 Myytävissä olevat rahoitusvarat -3 029 Rahavirtojen suojaus 15 Muihin laajan tuloksen eriin liittyvät verot 333 Tilikauden muut laajan tuloksen erät yhteensä nettona verojen jälkeen -2 928 Tilikauden laaja tulos -2 254 Tilikauden voitosta Emoyhtiön omistajien osuus 675 Määräysvallattomien osuus 0 Tilikauden laajasta tuloksesta Emoyhtiön omistajien osuus -2 254 Määräysvallattomien osuus 0 Konsernitase liiketoimintasegmenteittäin 2009 Milj. &euro; Vahinko-vakuutus Henki- vakuutus Omistus-yhteisö Eliminoinnit Konserni Varat Aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet 23 5 5 - 34 Sijoituskiinteistöt 28 87 10 - 124 Aineettomat hyödykkeet 521 167 0 - 688 Sijoitukset osakkuusyrityksissä 3 0 5 168 - 5 172 Rahoitusvarat 10 248 5 216 2 554 -2 538 15 479 Sijoitussidonnaisten sopimusten katteena olevat sijoitukset - 2 366 - - 2 366 Laskennalliset verosaamiset 71 - 11 0 81 Saamiset jälleenvakuutussopimuksista 477 4 - - 481 Muut varat 1 265 133 76 -36 1 439 Käteiset varat 292 68 412 - 771 Varat yhteensä 12 927 8 047 8 235 -2 574 26 635 Velat Velat vakuutus- ja sijoitussopimuksista 8 583 4 431 - - 13 014 Velat sijoitussidonnaisista vakuutus- ja sijoitussopimuksista - 2 359 - - 2 359 Rahoitusvelat 524 132 1 609 -166 2 098 Laskennalliset verovelat 403 97 - - 500 Varaukset 35 - - - 35 Eläkevelvoitteet 104 - - - 104 Muut velat 719 134 95 -36 912 Velat yhteensä 10 367 7 153 1 703 -202 19 022 Oma pääoma Osakepääoma 98 Rahastot 1 530 Kertyneet voittovarat 5 889 Muut oman pääoman erät 96 Emoyhtiön omistajien osuus 7 613 Määräysvallattomien osuus 0 Oma pääoma yhteensä 7 613 Oma pääoma ja velat yhteensä 26 635 Konsernitase liiketoimintasegmenteittäin 2008 Milj. &euro; Vahinko-vakuutus Henki- vakuutus Omistus-yhteisö Eliminoinnit Konserni Varat Aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet 27 5 5 - 38 Sijoituskiinteistöt 28 100 10 - 138 Aineettomat hyödykkeet 495 167 0 - 663 Sijoitukset osakkuusyrityksissä 3 2 0 - 5 Rahoitusvarat 8 874 4 503 5 260 -2 498 16 139 Sijoitussidonnaisten sopimusten katteena olevat sijoitukset - 1 637 - - 1 637 Laskennalliset verosaamiset 144 8 4 0 156 Saamiset jälleenvakuutussopimuksista 431 4 - - 436 Muut varat 1 176 270 54 -27 1 473 Käteiset varat 259 171 35 - 465 Varat yhteensä 11 437 6 868 5 368 -2 525 21 149 Velat Velat vakuutus- ja sijoitussopimuksista 7 889 4 487 - - 12 375 Velat sijoitussidonnaisista vakuutus- ja sijoitussopimuksista - 1 637 - - 1 637 Rahoitusvelat 686 104 604 -125 1 269 Laskennalliset verovelat 379 - - - 379 Varaukset 26 - - - 26 Eläkevelvoitteet 92 - - - 92 Muut velat 444 242 80 -27 739 Velat yhteensä 9 516 6 469 684 -152 16 517 Oma pääoma Osakepääoma 98 Rahastot 1 531 Kertyneet voittovarat 5 688 Muut oman pääoman erät -2 687 Emoyhtiön omistajien osuus 4 631 Määräysvallattomien osuus 0 Oma pääoma yhteensä 4 631 Oma pääoma ja velat yhteensä 21 149 Maantieteellinen segmentti-informaatio Milj. &euro; Suomi Ruotsi Norja Tanska Baltia Muut Yhteensä 2009 Tuotot ulkopuolisilta asiakk ailta Vahinkovakuutustoiminta 811 1 051 1 329 298 154 0 3 643 Henkivakuutustoiminta 760 - - - 42 - 803 Omistusyhteisö 42 80 - - - - 122 Yhteensä 1 614 1 130 1 329 298 197 0 4 568 Pitkäaikaiset varat Vahinkovakuutustoiminta 102 432 10 3 27 - 575 Henkivakuutustoiminta 259 - - - 1 - 260 Omistusyhteisö 15 5 168 - - - - 5 183 Yhteensä 376 5 600 10 3 28 - 6 017 2008 Tuotot ulkopuolisilta asiakkailta Vahinkovakuutustoiminta 804 1 147 1 397 293 166 0 3 807 Henkivakuutustoiminta 499 - - - 30 - 529 Omistusyhteisö 110 130 - - - - 240 Yhteensä 1 413 1 277 1 397 293 196 0 4 576 Pitkäaikaiset varat Vahinkovakuutustoiminta 102 415 5 3 28 - 554 Henkivakuutustoiminta 274 - - - 0 - 274 Omistusyhteisö 15 - - - - - 15 Yhteensä 391 415 5 3 29 0 843 Tuotot sisältävät vahinkovakuutuksen vakuutusmaksutuotot, henkivakuutuksen vakuutusmaksutulon vakuutuksen myöntämismaan mukaan sekä omistusyhteisösegmentin sijoitustoiminnan nettotuotot sekä liiketoiminnan muut tuotot. Pitkäaikaiset varat sisältävät aineettomat hyödykkeet, sijoitukset osakkuusyhtiöihin, aineelliset käyttöomaisuushyödykeet sekä sijoituskiinteistöt. 1. Vakuutusmaksutulo Vahinkovakuutustoiminta Milj. &euro; 2009 2008 Vakuutussopimuksista Vakuutusmaksutulo, ensivakuutus 3 770 3 967 Vakuutusmaksutulo, jälleenvakuutus 118 90 Vakuutusmaksutulo  yhteensä, brutto 3 888 4 057 Jälleenvakuuttajien osuus vakuutusmaksutulosta -211 -236 Vakuutusmaksutulo yhteensä, netto 3 677 3 821 Vakuutusmaksuvastuun muutos -28 -12 Jälleenvakuuttajien osuus vakuutusmaksuvastuun muutoksesta -5 -2 Vakuutusmaksuvastuun muutos, netto -33 -14 Vahinkovakuutustoiminnan vakuutusmaksutuotot yhteensä, netto 3 643 3 807 Henkivakuutustoiminta Milj. &euro; 2009 2008 Vakuutussopimuksista Vakuutussopimukset 508 487 Jälleenvakuutussopimukset 2 2 Vakuutusmaksutulo yhteensä, brutto 510 488 Jälleenvakuuttajien osuus  -6 -7 Vakuutusmaksutulo yhteensä, netto 504 482 Sijoitussopimukset 299 47 Henkivakuutustoiminnan vakuutusmaksutulo yhteensä* 803 529 Konserni yhteensä 4 479 4 350 *   Vakuutusmaksuvastuun muutos esitetään liitteessä nro 4, Vakuutus- ja sijoitussopimusten velkojen muutos. Henkivakuutustoiminnan vakuutusmaksutulon jakautuminen Milj. &euro; 2009 2008 Vakuutussopimuksista Vakuutusmaksutulo sopimuksista, jotka oikeuttavat harkinnanvaraiseen osuuteen ylijäämästä 231 242 Vakuutusmaksutulo unit-linked vakuutussopimuksista 273 240 Vakuutusmaksutulo muista sopimuksista 4 5 Yhteensä 508 487 Jälleenvakuutussopimukset 2 2 Sijoitussopimuksista Maksutulo sopimuksista, jotka oikeuttavat harkinnanvaraiseen osuuteen ylijäämästä 20 0 Maksutulo unit-linked sopimuksista 279 47 Yhteensä 299 47 Vakuutus- ja sijoitussopimukset yhteensä 809 536 Jälleenvakuuttajien osuus -6 -7 Vakuutusmaksutulo yhteensä 803 529 Kerta- ja jatkuvat vakuutusmaksut ensivakuutuksesta Jatkuvat vakuutusmaksut, vakuutussopimukset 381 365 Kertamaksut, vakuutussopimukset 127 121 Kertamaksut, sijoitussopimukset 299 47 Yhteensä 807 534 2. Sijoitustoiminnan nettotuotot Vahinkovakuutustoiminta Milj. &euro; 2009 2008 Rahoitusvaroista Johdannaissopimuksista Voitot/tappiot 55 83 Käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavaksi määritetyistä rahoitusvaroista Saamistodistukset Korkotuotot 9 83 Voitot/tappiot 19 -62 Osakkeet Voitot/tappiot 10 -135 Osinkotuotot 0 4 Yhteensä käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavaksi määritetyistä rahoitusvaroista 38 -109 Lainoista ja muista saamisista  Korkotuotot 13 25 Myytävissä olevista rahoitusvaroista Saamistodistukset Korkotuotot 366 374 Arvonalentumistappiot 1 -81 Voitot/tappiot 44 52 Osakkeet Voitot/tappiot 18 -32 Arvonalentumistappiot -86 -4 Osinkotuotot 14 47 Yhteensä  357 356 Yhteensä rahoitusvaroista 463 354 Muista varoista Sijoituskiinteistöt Voitot/tappiot 0 -1 Muut -1 1 Yhteensä muista varoista 0 1 Korkokulut takaisinostosopimuksista - -16 Kulut muista kuin rahoitusveloista -3 - Diskonttauksen purkuvaikutus -59 -60 Palkkiokulut Omaisuudenhoito -6 -12 Vahinkovakuutustoiminnan sijoitustoiminnan nettotuotot yhteensä 394 268 Sijoitustoiminnan nettotuottoihin sisältyy Vakuutusliikkeestä aiheutuvia kurssieroja 13 20 Sijoitustoiminnasta aiheutuvia kurssieroja -16 2 Voitot/tappiot myytävissä olevista rahoitusvaroista sisältävät 26 milj. euroa (59) käyvän arvon rahastosta tilikauden tulokseen kirjattua arvostusta. Henkivakuutustoiminta Milj. &euro; 2009 2008 Rahoitusvaroista Johdannaissopimuksista Voitot/tappiot 50 59 Käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavaksi määritetyistä rahoitusvaroista Saamistodistukset Korkotuotot 3 4 Voitot/tappiot 2 -9 Osakkeet Voitot/tappiot 0 -1 Osinkotuotot 0 0 Yhteensä  6 -6 Sijoitussidonnaisten sopimusten katteena olevista sijoituksista Saamistodistukset Korkotuotot 13 4 Voitot/tappiot 30 -5 Osakkeet Voitot/tappiot 314 -486 Osinkotuotot 0 0 Lainat ja muut saamiset Korkotuotot 0 1 Muut rahoitusvarat Voitot/tappiot 2 1 Yhteensä   359 -485 Eräpäivään asti pidettävistä sijoituksista Saamistodistukset Korkotuotot 0 0 Lainoista ja muista saamisista  Korkotuotot 4 7 Voitot/tappiot 0 -8 Yhteensä   4 -1 Myytävissä olevista rahoitusvaroista Saamistodistukset Korkotuotot 184 173 Voitot/tappiot 5 -70 Osakkeet Voitot/tappiot 109 30 Arvonalentumistappiot -140 -1 Osinkotuotot 27 62 Yhteensä  184 194 Yhteensä rahoitusvaroista 604 -239 Muista varoista Sijoituskiinteistöt Voitot/tappiot 15 1 Arvonalentumistappiot 0 0 Muut 6 6 Yhteensä muista varoista 20 7 Palkkiotuotot, netto Omaisuudenhoito -13 -13 Palkkiotuotot 17 23 Yhteensä 5 10 Henkivakuutustoiminnan sijoitustoiminnan nettotuotot yhteensä 629 -222 Sijoitustoiminnan nettotuottoihin sisältyy Sijoitustoiminnasta aiheutuvia kurssieroja 1 -47 Voitot/tappiot myytävissä olevista rahoitusvaroista sisältävät 21 milj. euroa (30) käyvän arvon rahastosta tilikauden tulokseen kirjattua arvostusta. Omistusyhteisö Milj. &euro; 2009 2008 Rahoitusvaroista  Johdannaissopimuksista Voitot/tappiot 15 14 Lainoista ja muista saamisista  Korkotuotot 1 5 Voitot/tappiot 7 - Yhteensä 8 5 Myytävissä olevista rahoitusvaroista Saamistodistukset Korkotuotot 19 77 Voitot/tappiot -4 - Arvonalentumistappiot - 0 Osakkeet Voitot/tappiot -19 3 Arvonalentumistappiot -1 -1 Osinkotuotot 81 133 Yhteensä  77 213 Yhteensä rahoitusvaroista 100 232 Muista varoista  Sijoituskiinteistöt  Voitot/tappiot 1 0  Muut 0 0 Yhteensä muista varoista  1 0 Nettopalkkiotuotot 8 - Omistusyhteisön sijoitustoiminnan nettotuotot yhteensä 109 232 Voitot/tappiot myytävissä olevista rahoitusvaroista sisältävät 23 milj. euroa (-2) käyvän arvon rahastosta tilikauden tulokseen kirjattua arvostusta. Segmenttien väliset eliminoinnit 24 -3 Konserni yhteensä 1 155 275 Muut tuotot ja kulut muodostuvat kiinteistösijoitusten vuokrista, hoitovastikkeista ja poistoista. Kaikki sijoituksista aiheutuvat tuotot ja kulut sisältyvät sijoitustoiminnan nettotuottoihin. Voitot/tappiot sisältävät myyntivoitot ja -tappiot sekä realisoituneet että realisoitumattomat arvostuserot sekä kurssivoitot ja -tappiot. Myytävissä olevien rahoitusvarojen realisoitumattomat arvostuserot kirjataan muihin laajan tuloksen eriin ja esitetään käyvän arvon rahastossa omassa pääomassa. Käyvän arvon rahaston muutokset on eritelty  oman pääoman muutoslaskelmassa . Vahinkovakuutustoiminnassa eläkemuotoisten korvausten diskonttauksen purkuvaikutus on omana eränään. Eläkemuotoisten korvausten vastuu lasketaan käytössä olevien vakuutusmatemaattisten periaatteiden mukaisesti siten, että oletettu inflaatio ja kuolevuus on huomioitu. Lisäksi vastuuta diskontattaessa on otettu huomioon sijoitustoiminnan oletettu nettotuotto. Diskonttauksen asteittaisen purkamisen seurauksena syntyvien eläkemuotoisten korvauskulujen lisäyksen kattamiseksi kohdistetaan eläkemuotoisiin korvauksiin laskennallinen sijoitustoiminnan nettotuotto. 3. Korvauskulut Vahinkovakuutustoiminta 2009 2008 Milj. &euro; Brutto Jälleen- vakuuttajien osuus Netto Brutto Jälleen- vakuuttajien osuus Netto Vahinkovakuutus Tilikaudella sattuneiden vahinkojen korvauskulut Maksetut korvaukset -1 345 23 -1 321 -1 406 45 -1 361 Tunnettujen vahinkojen korvausvastuun muutos -674 67 -607 -704 55 -650 Tuntemattomien vahinkojen (IBNR) korvausvastuun muutos -631 18 -613 -670 18 -651 Korvausten selvittelykulut -8 0 -8 -9 - -9 Eläkemuotoisten korvausten korvausvastuun muutos -15 0 -15 -11 - -11 Tilikaudella sattuneiden vahinkojen korvauskulut yhteensä -2 673 108 -2 564 -2 800 118 -2 682 Aikaisemmilla tilikausilla sattuneiden vahinkojen korvauskulut Maksetut korvaukset -1 103 66 -1 037 -1 153 83 -1 070 Eläkemuotoiset korvaukset -25 0 -25 6 - 6 Kannansiirtokulut -14 14 0 6 -6 0 Tunnettujen vahinkojen korvausvastuun muutos 703 -36 667 685 -41 644 Tuntemattomien vahinkojen (IBNR) korvausvastuun muutos 513 -31 482 547 -37 510 Aikaisemmilla tilikausilla sattuneiden vahinkojen  korvauskulut yhteensä 74 13 87 91 -1 90 Maksetut korvaukset Maksetut korvaukset -2 448 89 -2 358 -2 559 128 -2 431 Maksetut eläkemuotoiset korvaukset -34 0 -34 -29 - -29 Kannansiirtokulut -14 14 0 6 -6 0 Maksetut korvaukset yhteensä -2 496 103 -2 393 -2 582 122 -2 460 Korvausvastuun muutos Tunnettujen vahinkojen korvausvastuun muutos 29 31 61 -19 14 -5 Tuntemattomien vahinkojen (IBNR) korvausvastuun muutos -109 -13 -122 -122 -19 -141 Eläkemuotoisten korvausten korvausvastuun muutos -8 0 -8 23 0 23 Korvausten selvittelykulut -15 0 -15 -9 - -9 Korvausvastuun muutos yhteensä -103 18 -85 -127 -5 -132 Vahinkovakuutustoiminnan korvauskulut yhteensä -2 598 121 -2 477 -2 709 117 -2 592 Eläkemuotoisten korvausten vastuuvelka arvostetaan yleisten vakuutusmatemaattisten periaatteiden mukaisesti. Huomioon otetaan odotettu inflaatio sekä kuolevuus. Vastaiset eläkesuoritukset diskontataan korolla, joka vastaa odotettavissa olevia sijoitustuottoja. Eläkemuotoisten korvausten diskonttauksen purkautumisen johdosta vakuutustekniseen tulokseen lisätään vastaava sijoitustuotto. Suomen vahinkovakuutuksen piiriin kuuluvien tuntemattomien eläkevahinkojen korvausvastuu diskontataan. Korvausvastuu oli vuonna 2009 noin 290 milj. euroa (303). Diskonttaamaton määrä oli 444 milj. euroa (467). Lisäys johtuu suureksi osaksi työvahinkovakuutuksiin liittyvän korvausvastuun kasvusta.  Eläkemuotoisten korvausten vastuuvelkaa laskettaessa käytetyt korkokannat maittain (%) 2009 2008 Ruotsi 1,5 % 1,5 % Suomi 3,2 % 3,3 % Tanska 2,0 % 2,0 % Henkivakuutustoiminta Maksetut korvaukset Korvausvastuun muutos Korvauskulut Milj. &euro; 2009 2008 2009 2008 2009 2008 Vakuutussopimukset Henkivakuutus Vakuutukset, jotka ovat oikeutettuja harkinnanvaraiseen voitonjakoon -76 -135 -2 -1 -78 -136 Muut vakuutukset -2 -1 0 0 -2 -1 Sijoitussidonnaiset vakuutukset -121 -176 1 -2 -120 -178 Yhteensä -199 -312 -1 -3 -200 -315 Eläkevakuutus Vakuutukset, jotka ovat oikeutettuja harkinnanvaraiseen voitonjakoon -306 -284 -65 -113 -371 -397 Muut vakuutukset 0 0 0 0 0 0 Sijoitussidonnaiset vakuutukset -6 -5 -1 0 -7 -5 Yhteensä -312 -289 -66 -113 -378 -402 Jälleenvakuutus 0 -1 0 0 0 -1 Vakuutussopimukset yhteensä -511 -602 -67 -116 -577 -717 Jälleenvakuuttajien osuus 4 5 0 1 4 5 Vakuutussopimukset yhteensä -507 -597 -68 -115 -575 -713 Sijoitussopimukset Kapitalisaatiosopimukset Vakuutukset, jotka ovat oikeutettuja harkinnanvaraiseen voitonjakoon -27 -38 0 0 -27 -38 Sijoitussidonnaiset vakuutukset -27 -12 0 0 -27 -12 Sijoitussopimukset yhteensä -53 -50 0 0 -53 -50 Henkivakuutustoiminnan korvauskulut yhteensä -560 -648 -68 -115 -628 -763 Henkivakuutustoiminnan maksetut korvaukset korvauslajeittain Milj. &euro; 2009 2008 Vakuutussopimukset Henkivakuutus Takaisinostot -15 -23 Kuolemantapauskorvaukset -24 -25 Säästösummien takaisinmaksut -32 -82 Vahingonselvittelykulut 0 0 Muut -8 -7 Yhteensä -78 -136 Sijoitussidonnainen henkivakuutus Takaisinostot -71 -124 Kuolemantapauskorvaukset -21 -22 Säästösummien takaisinmaksut -29 -29 Vahingonselvittelykulut 0 0 Muut 0 0 Yhteensä -121 -176 Eläkevakuutus Maksetut eläkkeet -291 -269 Takaisinostot -9 -10 Kuolemantapauskorvaukset -7 -4 Vahingonselvittelykulut 0 0 Muut 0 -1 Yhteensä -306 -284 Sijoitussidonnainen eläkevakuutus Maksetut eläkkeet -1 -1 Takaisinostot -3 -3 Kuolemantapauskorvaukset -1 -1 Muut 0 0 Yhteensä -6 -5 Jälleenvakuutussopimukset 0 -1 Vakuutussopimukset yhteensä -511 -602 Jälleenvakuuttajien osuus 4 4 Vakuutussopimukset yhteensä -507 -597 Sijoitussopimukset Kapitalisaatiosopimukset Takaisinostot -1 -13 Säästösummien takaisinmaksut -26 -25 Muut 0 0 Yhteensä -27 -38 Sijoitussopimukset Sijoitussidonnaiset kapitalisaatiosopimukset Takaisinostot -25 -5 Säästösummien takaisinmaksut -2 -7 Yhteensä -27 -12 Sijoitussopimukset yhteensä -53 -50 Maksetut korvaukset, brutto -564 -652 Maksetut korvaukset, netto -560 -648 Konserni yhteensä -3 105 -3 355 4. Vakuutus- ja sijoitussopimusten velkojen muutos Vahinkovakuutustoiminta Milj. &euro; 2009 2008 Vakuutusmaksuvastuun muutos -28 -12 Jälleenvakuuttajien osuus -5 -2 Vahinkovakuutustoiminnan vakuutusmaksuvastuun muutos, netto -33 -14 Henkivakuutustoiminta Milj. &euro; 2009 2008 Vakuutussopimukset Henkivakuutus Sopimukset, jotka oikeuttavat harkinnanvaraiseen voitonjakoon 19 114 Muut sopimukset -1 -1 Sijoitussidonnaiset sopimukset -138 301 Yhteensä -119 414 Eläkevakuutus Sopimukset, jotka oikeuttavat harkinnanvaraiseen voitonjakoon 96 88 Muut sopimukset 0 0 Sijoitussidonnaiset sopimukset -285 171 Yhteensä -189 259 Jälleenvakuutussopimukset 1 1 Vakuutussopimukset yhteensä -307 675 Jälleenvakuuttajien osuus 0 0 Vakuutussopimukset yhteensä, netto -307 675 Sijoitussopimukset Kapitalisaatiosopimukset Sopimukset, jotka oikeuttavat harkinnanvaraiseen voitonjakoon 6 42 Sijoitussidonnaiset sopimukset -299 -36 Sijoitussopimukset yhteensä -292 6 Vakuutus- ja sijoitussopimusten velkojen muutos yhteensä, brutto -600 681 Henkivakuutustoiminnan vakuutus- ja sijoitussopimusten velkojen muutos yhteensä, netto -600 681 Konserni yhteensä -633 667 5. Henkilöstökulut Vahinkovakuutustoiminta Milj. &euro; 2009 2008 Henkilöstökulut Palkat ja palkkiot -330 -328 Käteisvaroina toteutettavat osakeperusteiset maksut -4 -2 Eläkekulut - maksupohjaiset järjestelyt -49 -45 - etuuspohjaiset järjestelyt (liitetieto 31) -26 -21 Muut henkilösivukulut -62 -64 Vahinkovakuutustoiminnan henkilöstökulut yhteensä -470 -460 Henkivakuutustoiminta Milj. &euro; 2009 2008 Henkilöstökulut Palkat ja palkkiot -23 -18 Käteisvaroina toteutettavat osakeperusteiset maksut -1 0 Eläkekulut - maksupohjaiset järjestelyt -3 -3 Muut henkilösivukulut -2 -1 Henkivakuutustoiminnan henkilöstökulut yhteensä -29 -23 Omistusyhteisö Milj. &euro; 2009 2008 Henkilöstökulut Palkat ja palkkiot -7 -7 Käteisvaroina toteutettavat osakeperusteiset maksut -1 -2 Eläkekulut - maksupohjaiset järjestelyt -2 -2 Muut henkilösivukulut -1 -1 Omistusyhteisön henkilöstökulut yhteensä -11 -11 Konserni yhteensä -510 -494 Lisätiedot osakeperusteisista maksuista esitetään liitetiedossa 36 Kannustinjärjestelmät. 6. Liiketoiminnan muut kulut Vahinkovakuutustoiminta Milj. &euro; 2009 2008 Tietohallintokulut -93 -20 Muut henkilöstökulut  -16 -17 Markkinointikulut  -39 -41 Poistot  -20 -20 Vuokrat -46 -49 Vakuutusten aktivoitujen hankintamenojen muutos 13 10 Ensivakuutuksen palkkiot -139 -137 Annetun jälleenvakuutuksen palkkiot 18 20 Muut  -117 -219 Vahinkovakuutustoiminnan liiketoiminnan muut kulut yhteensä  -439 -473 Henkivakuutustoiminta Milj. &euro; 2009 2008 Tietohallintokulut -11 -12 Muut henkilöstökulut  -1 -1 Markkinointikulut  -4 -4 Poistot -3 -3 Vuokrat -3 -3 Ensivakuutuksen palkkiot -4 -9 Tulevan jälleenvakuutuksen palkkiot -2 -1 Annetun jälleenvakuutuksen palkkiot 1 1 Muut -19 -20 Henkivakuutustoiminnan liiketoiminnan muut kulut yhteensä -46 -51 Vahinko- ja henkivakuutustoiminnan erä Muut sisältää mm. kulut viestinnästä, ulkopuolisista palveluista sekä muista hallintokuluista. Omistusyhteisö Milj. &euro; 2009 2008 Tietohallintokulut -1 -1 Muut henkilöstökulut  0 0 Markkinointikulut  -1 -1 Poistot 0 -1 Vuokrat -3 -3 Muut  -12 -7 Omistusyhteisön liiketoiminnan muut kulut yhteensä -17 -13 Omistusyhteisön erä Muut muodostuu mm. konsulttipalkkioista sekä vuokra- ja muista hallintokuluista. Segmenttien väliset eliminoinnit 7 4 Konserni yhteensä -495 -532 7. Vahinkovakuutustoiminnan tulosanalyysi Milj. &euro; 2009 2008 Vakuutusmaksutuotot 3 643 3 807 Korvauskulut -2 717 -2 834 Liikekulut -640 -662 Muut vakuutustekniset tuotot ja kulut 0 4 Vakuutustoimintaan kohdistettu sijoitustoiminnan nettotuotto 201 233 Vakuutustekninen kate 488 548 Sijoitustoiminnan nettotuotto 423 299 Sijoitustoiminnan nettotuotto-osuuden siirto -261 -293 Muut tuotot ja kulut -6 -5 Liikevoitto 644 549 Erittely tuloslaskelmaeriin sisältyvistä toimintokohtaisista liikekuluista Milj. &euro; 2009 2008 Korvausten hoitokulut (korvauskulut) -239 -242 Vakuutusten hankintamenot (liikekulut) -432 -434 Vakuutustoiminnan hallintokulut (liikekulut) -239 -259 Muuhun vakuutustekniseen toimintaan liittyvät hallintokulut (muut vakuutustekniset kulut) -22 -22 Sijoitusten hoitokulut (sijoitustoiminnan kulut) -7 -12 Yhteensä -939 -968 8. Vahinkovakuutustoiminnan vakuutuslajiryhmäkohtainen tulos Milj. &euro; Tapaturma ja sairaus Moottoriajoneuvovastuu Moottoriajoneuvot, muut luokat Meri, lento ja tavaran- kuljetus Palo- ja muu omaisuus-vahinko Vastuu Luotto  ja takaus Vakuutusmaksutulo vakuutussopimuksista yhteensä, brutto   2009 565 637 994 128 1 157 168 4 2008 568 680 1 086 145 1 205 168 2 Vakuutusmaksutuotot vakuutussopimuksista yhteensä, brutto 2009 555 640 1 018 128 1 142 165 3 2008 555 687 1 086 145 1 196 176 2 Korvauskulut, brutto* 2009 -419 -545 -722 -64 -798 -100 -1 2008 -404 -597 -753 -103 -805 -106 -1 Liikekulut, brutto** 2009 -108 -128 -166 -25 -185 -27 0 2008 -98 -145 -171 -23 -193 -31 0 Jälleenvakuutustoiminnan tulos 2009 0 0 -1 -20 -64 -2 0 2008 -3 0 -2 -10 -83 -35 0 Vakuutustekninen tulos  2009 28 -32 130 18 94 37 2 2008 49 -55 159 9 115 3 1 Milj. &euro; Oikeusturva Muut Ensivakuutus yhteensä Jälleen-vakuutus Elimi- noinnit Yhteensä Vakuutusmaksutulo vakuutussopimuksista yhteensä, brutto 2009 23 102 3 776 117 -6 3 888 2008 17 104 3 974 90 -7 4 057 Vakuutusmaksutuotot vakuutussopimuksista yhteensä, brutto 2009 19 97 3 767 98 -6 3 860 2008 17 103 3 966 85 -6 4 045 Korvauskulut, brutto* 2009 -12 -77 -2 738 -103 3 -2 838 2008 -12 -87 -2 868 -85 2 -2 951 Liikekulut, brutto** 2009 -4 -6 -649 -10 1 -658 2008 -2 -4 -668 -12 2 -678 Jälleenvakuutustoiminnan tulos 2009 0 3 -83 3 2 -77 2008 0 2 -132 25 5 -101 Vakuutustekninen tulos 2009 4 18 297 -11 1 287 2008 3 14 298 14 2 315 ** Liikekuluihin sisältyy muita vakuutusteknisiä tuottoja 23 milj. euroa (26) ja muita vakuutusteknisiä kuluja 22 milj. euroa (22). 9. Osakekohtainen tulos Milj. &euro; 2009 2008 Osakekohtainen tulos Emoyhtiön omistajille kuuluva tilikauden voitto 641 675 Osakkeiden lukumäärän painotettu keskiarvo tilikauden aikana 560 569 Osakekohtainen tulos (EUR/osake) 1,14 1,18 10. Rahoitusvarat ja -velat Rahoitusvarat ja -velat on luokiteltu IAS 39.9 mukaisiin kategorioihin. Taulukossa on esitetty myös rahoitusvaroihin ja -velkoihin liittyvät korkotuotot ja -kulut, tuloslaskelmaan kirjatut realisoituneet ja realisoitumattomat voitot ja tappiot, arvonalentumistappiot sekä osinkotuotot. Taulukon rahoitusvarat sisältää tase-erät Rahoitusvarat, Sijoitussidonnaisten sopimusten katteena olevat sijoitukset sekä Käteiset varat.                 2009 Milj. &euro; Kp-arvo Korkotuotot/ Korkokulut Voitot/ tappiot Arvonal. tappiot Osinko- tuotot RAHOITUSVARAT Käypä än arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavat rahoitusvarat Johdannaissopimukset 162 46 74 - - Käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavaksi määritetyt rahoitusvarat 2 579 25 377 - 1 Eräpäivään  asti  pidettävät sijoitukset - 0 - - - Lainat ja muut saamiset 801 18 7 - - Myytävissä olevat rahoitusvarat 15 075 569 178 -227 122 Konsernin rahoitusvarat yhteensä 18 616 658 637 -227 123 RAHOITUSVELAT Käypään arvoon tulosvaikut teisesti kirjattavat rahoitusvelat Johdannaissopimukset 127 - Muut rahoitusvelat 1 971 -87 Konsernin rahoitusvelat yhteensä 2 098 -87                   2008 Milj. &euro; Kp-arvo Korkotuotot/ Korkokulut Voitot/ tappi ot Arvonal.  tappiot Osinko -  tuotot RAHOITUSVARAT Käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavat rahoitusvarat Johdannaissopimukset 470 4 152 - - Käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavaksi määritetyt rahoitusvarat 2 033 91 -696 - 4 Eräpäivään  asti  pidettävät sijoitukset 1 0 - - - Lainat ja muut saamiset 472 37 -8 - - Myytävissä olevat rahoitusvarat 15 265 615 -19 -87 243 Konsernin rahoitusvarat yhteensä 18 241 748 -571 -87 247 RAHOITUSVELAT Käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavat rahoitusvelat Johdannaissopimukset 255 - Muut rahoitusvelat 1 014 -66 Konsernin rahoitusvelat yhteensä 1 269 -66 11. Aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet Vahinkovakuutustoiminta 2009 2008 Milj. &euro; Koneet ja kalusto Koneet ja kalusto 1.1. Hankintameno 126 117 Kertyneet poistot -100 -88 Kirjanpitoarvo 1.1. 27 29 Kirjanpitoarvo 1.1. 27 29 Lisäykset  8 11 Vähennykset -1 -1 Poistot -11 -11 Valuuttakurssierot 1 -1 Kirjanpitoarvo 31.12. 23 27   31.12. Hankintameno 134 126 Kertyneet poistot -111 -100 Kirjanpitoarvo 31.12. 23 27 Henkivakuutustoiminta 2009   2008 Milj. &euro; Maa-alueet ja rakennukset Koneet ja kalusto Yhteensä Maa-alueet ja rakennukset Koneet ja  kalusto Yhteensä 1.1. Hankintameno 4 6 10 4 5 10 Kertyneet poistot 0 -4 -5 0 -4 -4 Kirjanpitoarvo 1.1. 4 1 5 4 1 5 Kirjanpitoarvo 1.1. 4 1 5 4 1 6 Lisäykset  - 0 0 - 0 0 Vähennykset - - - - 0 0 Poistot 0 0 0 0 0 -1 Kirjanpitoarvo 31.12. 4 1 5 4 1 6   31.12. Hankintameno 4 6 10 4 6 10 Kertyneet poistot 0 -5 -5 0 -4 -5 Kirjanpitoarvo 31.12. 4 1 5 4 1 5 Omistusyhteisö 2009   2008 Milj. &euro; Maa-alueet ja rakennukset   Koneet ja kalusto Yhteensä Maa-alueet  ja rakennukset Koneet ja kalusto Yhteensä 1.1. Hankintameno 2 5 7 2 5 7 Kertyneet poistot -1 -1 -2 -1 0 -1 Kirjanpi toarvo 1.1. 1 4 5 1 4 6 Kirjanpitoarvo 1.1. 1 4 5 1 4 6 Lisäykset  - 0 0 0 0 0 Poistot 0 0 0 0 0 0 Kirjanpitoarvo 31.12. 1 4 5 1 4 5   31.12. Hankintameno 2 5 7 2 5 7 Kertyneet poistot -1 -1 -2 -1 -1 -2 Kirjanpitoarvo 31.12. 1 4 5 1 4 5 Milj. &euro; 2009 2008 Konserni yhteensä 34 38 Segmenttien tase-erä koneet ja kalusto sisältää atk-laitteet ja toimistokalusteet. 12. Sijoituskiinteistöt Vahinkovakuutustoiminta Milj. &euro; 2009 2008 1.1. Hankintameno 33 56 Kertyneet poistot -5 -4 Kertyneet arvonalentumiset -1 -11 Kirjanpitoarvo 1.1. 28 41 Kirjanpitoarvo 1.1. 28 41 Lisäykset  0 1 Vähennykset 0 -25 Poistot -1 -1 Arvonalentumistappiot 0 0 Arvonalentumistappioiden peruutukset 0 10 Valuuttakurssierot 0 1 Kirjanpitoarvo 31.12. 28 28 31.12. Hankintameno 34 33 Kertyneet poistot -5 -5 Kertyneet arvonalentumiset -1 -1 Kirjanpitoarvo 31.12. 28 28 Vuokratuotot sijoituskiinteistöistä 3 2 Sijoitusomaisuuteen sisältyvät muulla sopimuksella vuokralle annetut kiinteistöt Ei-purettavissa olevat vähimmäisvuokrat yhden vuoden kuluessa 1 1 yli yhden vuoden ja enintään viiden vuoden kuluttua 0 1 yli viiden vuoden kuluessa 0 - Yhteensä 1 2 Kiinteistökulut   välittömät hoitokulut kiinteistöistä, jotka ovat kerryttäneet vuokratuottoa kaudella -2 -1 välittömät hoitokulut kiinteistöistä, jotka eivät ole kerryttäneet vuokratuottoa kaudella -1 -1 Yhteensä -3 -2 Vahinkovakuutuksen s ijoituskiinteistöjen käypä arvo 31.12. 24 24 Henkivakuutustoiminta Milj. &euro; 2009 2008 1.1. Hankintameno 154 157 Kertyneet poistot -38 -35 Kertyneet arvonalentumiset -16 -17 Kirjanpitoarvo 1.1. 100 105 Kirjanpitoarvo 1.1. 100 105 Lisäykset  1 1 Vähennykset -11 -4 Poistot -3 -3 Arvonalentumistappiot 0 1 Kirjanpitoarvo 31.12. 87 100 31.12. Hankintameno 139 154 Kertyneet poistot -37 -38 Kertyneet arvonalentumiset -16 -16 Kirjanpitoarvo 31.12. 87 100 Vuokratuotot sijoituskiinteistöistä 16 17 Sijoitusomaisuuteen sisältyvät muulla sopimuksella vuokralle annetut kiinteistöt Ei-purettavissa olevat vähimmäisvuokrat yhden vuoden kuluessa 5 8 yli yhden vuoden ja enintään viiden vuoden kuluttua 7 6 yli viiden vuoden kuluttua 7 5 Yhteensä 19 20 Kaudella tuloutetut muuttuvat vuokrat yhteensä 0 0 Kiinteistökulut   välittömät hoitokulut kiinteistöistä, jotka ovat kerryttäneet vuokratuottoa kaudella -7 -7 välittömät hoitokulut kiinteistöistä, jotka eivät ole kerryttäneet vuokratuottoa kaudella 0 0 Yhteensä -7 -7 Henkivakuutuksen sijoituskiinteistöjen käypä arvo 31.12. 100 118 Omistusyhteisö Milj. &euro; 2009 2008 1.1. Hankintameno 27 29 Kertyneet poistot 0 0 Kertyneet arvonalentumiset -17 -17 Kirjanpitoarvo 1.1. 10 12 Kirjanpitoarvo 1.1. 10 12 Vähennykset - -2 Poistot 0 0 Kirjanpitoarvo 31.12. 10 10 31 .12. Hankintameno 27 27 Kertyneet poistot 0 0 Kertyneet arvonalentumiset -17 -17 Kirjanpitoarvo 31.12. 10 10 Vuokratuotot sijoituskiinteistöistä 2 2 Sijoitusomaisuuteen sisältyvät muulla sopimuksella vuokralle annetut kiinteistöt Ei-purettavissa olevat vähimmäisvuokrat     yhden vuoden kuluessa 0 1     yli yhden vuoden ja enintään viiden vuoden kuluttua - 0 Yhteensä 0 2 Kiinteistökulut        välittömät hoitokulut kiinteistöistä, jotka ovat kerryttäneet vuokratuottoa kaudella -1 0     välittömät hoitokulut kiinteistöistä, jotka eivät ole kerryttäneet vuokratuottoa kaudella 0 1 Yhteensä -1 1 Omistusyhteisön sijoituskiinteistöjen käypä arvo 31.12. 14 14 Konserni yhteensä 124 138 Konsernin sijoituskiinteistöjen käyvät arvot arvioitu kokonaisuudessaan itse markkinoilta saadun vertailuaineiston perusteella. Segmenttien sijoituskiinteistöjen tilat vuokrataan markkinaehtoisilla, peruuttamattomilla vuokrasopimuksilla. Vuokrasopimusten pituudet vaihtelevat toistaiseksi voimassa olevista monivuotisiin sopimuksiin. 13. Aineettomat hyödykkeet Vahinkovakuutustoiminta                 2009 Milj. &euro; Liikearvo Asiakas-suhteet Muut aineettomat hyödykkeet Yhteensä 1.1. Hankintameno 479 47 101 627 Kertyneet poistot - -34 -98 -132 Kirj anpitoarvo 1.1. 479 13 3 495 Kirjanpitoarvo 1.1. 479 13 3 495 Valuuttakurssierot 27 1 0 28 Lisäykset Erikseen hankitut - - 5 5 Vähennykset - - 0 0 Poistot - -7 -1 -8 Kirjanpitoarvo 31.12. 506 6 8 520   31.12. Hankintameno 506 47 107 660 Kertyneet poistot - -41 -99 -140 Kirjanpitoarvo 31.12. 506 6 8 521                   2008 Milj. &euro; Liikearvo Asiakas - suhteet Muut aineettomat hyödykkeet Yhteensä 1.1. Hankintameno 530 47 99 676 Kertyneet poistot - -26 -96 -122 Kirjanpitoarvo 1.1. 530 21 3 554 Kirjanpitoarvo 1.1. 530 21 3 554 Valuuttakurssierot -69 -1 0 -70 Lisäykset Erikseen hankitut - - 3 3 Liiketoimintojen yhdistämisen kautta hankittu 19 - - 19 Vähennykset - - 0 0 Poistot - -8 -2 -9 Kirjanpitoarvo 31.12. 479 13 4 495   31.12. Hankintameno 479 47 101 627 Kertyneet poistot - -34 -98 -132 Kirjanpitoarvo 31.12. 479 13 4 495 Asiakassuhteille kohdistettu aineeton hyödyke on syntynyt If-hankinnan yhteydessä vuonna 2004, kun osa hankintamenosta on kohdistettu If-konsernin vakuutussopimuksille. Tase-erä poistetaan kuudessa vuodessa tasapoistoin. Henkivakuutustoiminta                  2009                        2008 Milj. &euro; Liikearvo Muut aineettomat hyödykkeet Yhteensä Liikearvo Muut aineettomat hyödykkeet Yhteensä 1.1. Hankintameno 153 32 185 153 26 179 Kertyneet poistot - -18 -18 - -15 -15 Kirjanpitoarvo 1.1. 153 14 167 153 11 164 Kirjanpitoarvo 1.1. 153 14 167 153 11 164 Lisäykset - 3 3 - 6 6 Vähennykset - - - - 0 0 Poistot - -3 -3 - -2 -2 Kirjanpitoarvo 31.12. 153 14 167 153 14 167 31.12. Hankintameno 153 34 188 153 32 185 Kertyneet poistot - -20 -20 - -18 -18 Kirjanpitoarvo 31.12. 153 14 167 153 14 167 Omistusyhteisö 2009 2008 Milj, &euro; Muut aineettomat hyödykkeet Muut aineettomat hyödykkeet 1.1. Hankintameno 30 30 Kertyneet poistot -20 -20 Kertyneet arvonalentumiset -9 -9 Kirjanpitoarvo 1.1. 0 0 Kirjanpitoarvo 1.1. 0 23 Vähennykset - - Poistot 0 0 Kirjanpitoarvo 31.12. 0 23   31.12. Hankintameno 30 30 Kertyneet poistot -20 -20 Kertyneet arvonalentumiset -9 -9 Kirjanpitoarvo 31.12. 0 0 2009 2008 Konserni yhteensä 688 663 Segmenttien muut aineettomat hyödykkeet koostuvat pääosin atk-ohjelmistojen hankinnoista. Poistot ja arvonalentumiset sisältyvät tuloslaskelman erään Liiketoiminnan muut kulut. Liikearvon arvonalentumistestaus Liikearvojen osalta on suoritettu IAS 36  Omaisuuden arvonalentuminen  -standardin tarkoittama arvonalentumistestaus. Testauksien perusteella ei ole kirjattu arvonalentumisia. Arvonalentumistestausta varten Sampo määrittelee kerrytettävissä olevan rahamäärän käyttöarvoon perustuen niille rahavirtaa tuottaville yksiköille, joille liikearvoa on kohdistettu. Sampo on määritellyt tällaisiksi yksiköiksi If-alakonsernin sekä Mandatum Henkivakuutusosakeyhtiön (jäljempänä Mandatum Life). Ifin kerrytettävissä olevat rahamäärät on määritetty käyttäen diskontattua rahavirtamallia. Malli pohjautuu historiatietojen lisäksi Sammon johdon parhaisiin arvioihin taloudellisista olosuhteista kuten myyntimääristä, marginaaleista sekä tuotto- ja kustannuskehityksestä. Mandatum Lifen käyttöarvomalli pohjautuu olennaisilta osilta ns. embedded value -malliin, jossa olemassa olevien vakuutussopimusten arvioidut rahavirrat perustuvat johdon hyväksymiin talousarvioihin sekä historiatietoihin mm. vakuutussopimusten takaisinostoista sekä kuoleman- ja vahinkotapahtumien tiheyksistä. Ifin saadut rahavirrat on diskontattu ennen veroja määritetyllä korolla 11,8 %. Mandatum Lifen rahavirtojen diskonttaukseen on käytetty pääoman painotettua keskimääräistä kustannusta (weighted average cost of capital) 10,8 %:ia. Johdon hyväksymät If-konsernin rahavirtoja koskevat ennusteet kattavat vuodet 2010 - 2012. Tämän ajanjakson jälkeiset kassavirrat on ekstrapoloitu käyttäen 3 %:n kasvuvauhtia. Niille markkinoille, joilla Mandatum Life toimii, on käytetty 2 %:n kasvuvauhtia vuoden 2009 jälkeisille kausille. Johto katsoo, että ei mikään jokseenkin mahdollinen muutos käytettyihin keskeisiin oletuksiin saisi aikaan sitä, että yksikköjen kirjanpitoarvot ylittäisivät niiden kerrytettävissä olevat rahamäärät. 14. Sijoitukset osakkuusyrityksissä Milj. &euro; 2009 2008 Osuudet 1.1. 5 9 Osuus kauden tuloksesta 0 1 Lisäykset 5 168 - Vähennykset -2 -4 Muuntoerot 0 0 Osuudet 31.12. 5 172 5 Osakkuusyritysten kirjanpitoarvoon 31.12.2009 sisältyy Nordean hankinnasta syntynyttä liikearvoa 866 milj. e (-). Osuus kauden tuloksesta ei sisällä osuutta Nordean tuloksesta, koska yhdistely osakkuusyhtiönä tapahtui 31.12.2009. Pääomaosuusmenetelmällä yhdistellyt osakkuusyhtiöt 31.12.2009 Milj. &euro; Nimi Kirjanpitoarvo Käypä arvo* Omistus-  osuus, % Varat/velat Liikevaihto Voitto/tappio Nordea Bank Abp 5 168 5 756 20,05       507 544 /       485 124 9 073 2 318 Autovahinkokeskus Oy 2 35,54 7 / 1 7 1 Muut osakkuusyhtiöt** Milj. &euro;  Nimi  Varat/velat Liikevaihto Voitto/tappio Consulting AB Lennemark & Andersson 9 / 6 11 1 Euro-Center Holding A/S 6 / 4 9 1 Pääomaosuusmenetelmällä yhdistellyt osakkuusyhtiöt 31.12.2008 Milj. &euro; Nimi Kirjanpitoarvo Käypä arvo* Omistus-  osuus, % Varat/velat Liikevaihto Voitto/tappio Henkivakuutusosakeyhtiö Retro 1 24,21 37 / 32 4 2 Autovahinkokeskus Oy 2 35,54 7 / 2 7 1 Vahinkopalvelu Oy 0 20,00 1 / 0 3 0 Muut osakkuusyhtiöt** Milj. &euro;  Nimi  Varat/velat Liikevaihto Voitto/tappio Consulting AB Lennemark & Andersson 8 / 5 10 1 Euro-Center Holding A/S  5 / 3 10 1 * Kun on olemassa julkinen hintanoteeraus. ** Jätetty yhdistelemättä, koska yhdistelemisellä ei olennaista vaikutusta konsernin tilinpäätökseen. Sammon omistus Nordeassa Sammon omistusosuus Nordea Bank Abp:ssä ylitti 20 prosentin rajan joulukuun 11. päivänä ja oli vuoden päättyessä 20,05 prosenttia. Tämän seurauksena Nordea on yhdistelty Sammon konsernitilinpäätökseen osakkuusyrityksenä 31.12.2009 alkaen. Nordea on kansainvälinen pankki, jolla on johtava asema suuryrityspalveluissa sekä vähittäispankki- ja private banking-toiminnassa. Nordealla on noin 1 400 konttoria, puhelinpalvelu kaikissa Pohjoismaissa sekä verkkopankki. Konsernilla on myös Pohjoismaiden ja Itämeren alueen laajin jakeluverkosto, johon kuuluu yli 260 konttoria Venäjällä, Puolassa, Liettuassa, Latviassa ja Virossa. Sammon osuus (20,05 prosenttia) Nordean taseesta 31.12.2009 Milj. &euro; Varat yhteensä 101 763 Velat yhteensä 97 283 Oma pääoma yhteensä 4 479 Sijoituksen hankintameno Sammossa 5 168 Hankintaa vastaavat nettovarat 4 479 Osuus Nordean taseeseen sisältyneestä liikearvosta -490 3 989 Nettovarojen määrän ylittävä osuus hankintamenosta 1 179 Kohdistettu muihin aineettomiin hyödykkeisiin - asiakassuhteet* 330 - muut pitkävaikutteiset 95 Laskennallinen verovelka kohdistuksista -112 Hankintaan liittyvä liikearvo 866 * Poistojen kokonaisvaikutus (10 vuotta) 243    Vuosipoisto 24 15. Rahoitusvarat Konsernin rahoitusvarat koostuvat sijoituksista johdannaissopimuksiin, käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavaksi määritetyistä rahoitusvaroista, eräpäivään asti pidettävistä sijoituksista, lainoista ja muista saamisista sekä myytävissä olevista rahoitusvaroista. Omistusyhteisösegmentti sisältää lisäksi sijoitukset tytäryhtiöosakkeisiin.  Johdannaissopimuksia konsernissa voidaan tehdä sekä kaupankäynti- että suojaamistarkoituksessa. Käytettäviä instrumentteja ovat valuutta-, korko- ja osakejohdannaiset. Vahinkovakuutustoiminnassa on tilikaudella sovellettu käyvän arvon suojausta. Henkivakuutustoiminnassa on käytetty sekä käyvän arvon että rahavirran suojausta.  Vahinkovakuutustoiminta Milj. &euro; 2009 2008 Johdannaissopimukset  84 362 Käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavaksi määritetyt rahoitusvarat 163 355 Lainat ja muut saamiset 3 1 Myytävissä olevat rahoitusvarat 9   998 8 155 Vahinkovakuutustoiminta yhteensä 10   248 8 874 Henkivakuutustoiminta Milj. &euro; 2009 2008 Johdannaissopimukset  66 108 Käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavaksi määritetyt rahoitusvarat 50 41 Eräpäivään asti pidettävät sijoitukset - 1 Lainat ja muut saamiset 26 5 Myytävissä olevat rahoitusvarat 5   074 4 348 Henkivakuutustoiminta yhteensä 5   216 4 503 Omistusyhteisö Milj. &euro; 2009 2008 Johdannaissopimukset 12 - Lainat ja muut saamiset 1 1 Myytävissä olevat rahoitusvarat 172 2 890 Sijoitukset tytäryhtiöissä 2   370 2 370 Omistusyhteisö yhteensä 2   554 5 260 Segmenttien väliset eliminoinnit -2   538 -2 498 Konserni yhteensä 15   479 16 139 Vahinkovakuutustoiminta Johdannaissopimukset 2009 2008 Käypä arvo Käypä arvo Milj. &euro; Kohde- etuus   nimellisarvo Saamiset Velat Kohde- etuus    nimellisarvo Saamiset Velat Kaupankäyntitarkoituksessa  pidettävät johdannaissopimukset   Korkojohdannaiset OTC-johdannaiset Koronvaihtosopimukset 435 18 0 23 19 4 Pörssijohdannaiset Korkofutuurit 308 4 0 55 0 0 Korko-optiot, ostetut ja myydyt 106 0 0 - - - Korkojohdannaiset yhteensä 849 22 0 78 19 4 Valuuttajohdannaiset   OTC-johdannaiset Valuuttatermiinit 3   335 62 88 4 930 342 247 Valuuttaoptiot, ostetut ja myydyt 30 0 0 47 0 1 Valuuttajohdannaiset yhteensä 3 365 62 88 4 977 343 247 Osakejohdannaiset OTC-johdannaiset Osake- ja osakeindeksioptiot  1 0 0 - - - Vahinkovakuutuksen kaupankäyntitarkoituksessa pidettävät  johdannaissopimukset yhteensä 4   215 84 88 5 055 362 251 Suojaavat johdannaissopimukset Käypää arvoa suojaavat 217 - 0 - - - Valuuttarmiinit Vahinkovakuutuksen johdannaissopimukset yhteensä 4 432 84 89 5 055 362 251 Muut rahoitusvarat Milj. &euro; 2009 2008 Käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavaksi määritetyt rahoitusvarat Saamistodistukset Julkisyhteisöjen liikkeeseenlaskemat  66 122 Muut saamistodistukset 70 211 Saamistodistukset yhteensä 136 333 Saamistodistuksista julkisesti noteerattuja 134 milj. euroa (290). Osakkeet ja osuudet Julkisesti noteeratut 25 19 Muut 0 1 Osakkeet ja osuudet yhteensä 25 20 Käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavaksi määritetyt rahoitusvarat yhteensä 161 354 Lainat ja muut saamiset Jälleenvakuutustalletesaamiset 1 1 Muut 2 - Lainat ja muut saamiset yhteensä 3 1 Myytävissä olevat rahoitusvarat Saamistodistukset Julkisyhteisöjen liikkeeseenlaskemat  1   566 2 038 Muut saamistodistukset 7   231 5 633 Saamistodistukset yhteensä 8   797 7 671 Saamistodistuksista julkisesti noteerattuja 8 311 milj. euroa (7 278). Osakkeet ja osuudet Julkisesti noteeratut 1   166 417 Muut 36 69 Osakkeet ja osuudet yhteensä 1   202 486 Myytävissä olevat rahoitusvarat yhteensä 10   000 8 157 Vahinkovakuutustoiminnan myytävissä olevat arvopaperit sisältävät arvonalentumistappioita 170 milj. euroa (85). Vahinkovakuutustoiminnan rahoitusvarat yht eensä 10 248 8 874 Henkivakuutustoiminta Johdannaissopimukset 2009 2008 Käypä arvo Käypä arvo Milj. &euro; Kohde- etuus    nimellisarvo Saamiset Velat Kohde- etuus    nimellisarvo Saamiset Velat Kaupankäyntitarkoituksessa pidettävät johdannai ssopimukset Korkojohdannaiset OTC-johdannaiset Koronvaihtosopimukset 766 41 - 1 062 55 0 Pörssijohdannaiset Korkofutuurit 340 7 - - - - Korko-optiot, ostetut ja myydyt 300 4 3 - - - Yhteensä 640 10 3 - - - Korkojohdannaiset yhteensä 1   406 51 3 1 062 55 0 Valuuttajohdannaiset OTC-johdannaiset Valuuttatermiinit 724 3 18 459 17 1 OTC-valuuttaoptiot ostetut ja myydyt 128 1 1 126 2 3 Valuuttajo hdannaiset yhteensä 852 4 19 585 19 4 2009 2008 Käypä arvo Käypä arvo Milj. &euro; Kohde- etuus    nimellisarvo Saamiset Velat Kohde- etuus    nimellisarvo Saamiset Velat Raaka-ainejohdannaiset OTC-johdannaiset Swap-sopimukset 14 - 0 - - - Henkivakuutuksen kaupankäyntitarkoituksessa pidettävät johdannaissopimukset yhteensä 2   272 54 22 1 647 74 4 Suojaamistarkoituksessa pidettävät johdannaissopimukset Käypää arvoa suojaavat   Valuuttatermiinit 227 - 10 226 16 0 Rahavirtoja suojaavat johdannaissopimukset Koronvaihtosopimukset 365 12 - 829 19 0 Henkivakuutuksen suojaamistarkoituksessa pidettävät  johdannaissopimukset yhteensä 591 12 10 1 055 35 0 Henkivakuutuksen johdannaissopimukset yhteensä 2   863 66 32 2 702 108 4 Käyvän arvon suojaus Käyvän arvon suojausta käytetetään suojaamaan osa myytävissä olevien rahoitusvarojen valuuttariskistä. Suojausten tarkoituksena on poistaa sijoitusten valuuttakurssien muutoksista aiheutuva käyvän arvon vaihtelu. Suojaussuhteen ulkopuolelle on jätetty termiinisopimusten korkoelementit. Käyvän arvon suojauksiksi luokiteltujen valuuttajohdannaisten nettotappiot olivat 9 milj. euroa.  Suojattavasta riskistä johtuvat nettovoitot myytävissä olevien rahoitusvarojen käyvän arvon suojauksesta olivat 9 milj. euroa. Rahavirtojen suojaus Rahavirtasuojausta on käytetty suojaamaan vaihtuvakorkoisiin varoihin liittyviä korkomaksuja. Suojatut kassavirrat ovat korkomaksuja euromääräisistä joukkovelkakirjalainoista. Suojaussuhteen tehokkuutta arvioidaan etukäteen arvioimalla suojausinstrumenttien ja suojausten kohteiden olennaisia ehtoja. Tehokkuustestaus suoritetaan jälkikäteen käyttämällä hypoteettisen koronvaihtosopimuksen menetelmää. Omaan pääomaan kirjattujen suojausinstrumenttien käyvän arvon muutoksesta johtuvien voittojen kokonaismäärä oli vuoden lopussa 12 (15) milj. euroa. Nämä voitot kirjataan tuloslaskelmaan, kun suojauksen kohde vaikuttaa tuloslaskelmaan. Alla oleva taulukko kuvaa kausia, joiden aikana rahavirtojen odotetaan toteutuvan ja milloin niiden odotetaan vaikuttavan voittoon tai tappioon. Yhteensä Enint. 1 vuosi 1-2 vuotta 2-3 vuotta 3-5 vuotta Suojaavista instrumenteista Saatavat kassavirrat (ennuste) 20 12 6 2 0 Maksettavat kassavirrat (ennuste) -7 -2 -3 -1 0 Netto 14 10 3 1 0 Pääosan kassavirroista ennustetaan toteutuvan ensimmäisten kahden vuoden aikana. Muut rahoitusvarat Milj. &euro; 2009 2008 Käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavaksi määritetyt rahoitusvarat Saamistodistukset Julkisyhteisöjen liikkeeseen laskemat 9 12 Valtioiden liikkeeseenlaskemat 9 10 Muiden julkisyhteisöjen liikkeeseenlaskemat 0 1 Pankkien liikkeeseen laskemat 21 14 Muut saamistodistukset 15 15 Saamistodistukset yhteensä 46 40 Saamistodistuksista julkisesti noteerattuja 7 milj. euroa (11). Osakkeet ja osuudet Julkisesti noteeratut 1 1 Muut 3 0 Osakkeet ja osuudet yhteensä 4 1 Käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavaksi määritetyt rahoitusvarat yhteensä 50 41 Eräpäivään asti pidettävät sijoitukset Saamistodistukset Muiden kuin julkisyhteisöjen liikkeeseenlaskemat saamistodistukset - 1 Saamistodistukset eivät ole julkisesti noteerattuja. Lainat ja muut saamiset Jälleenvakuutustalletesaamiset 2 2 Lainat 24 4 Lainat ja muut saamiset yhteensä 26 5 Myytävissä olevat rahoitusvarat Saamistodistukset Julkisyhteisöjen liikkeeseen laskemat 34 105 Valtioiden liikkeeseenlaskemat 34 105 Muiden julkisyhteisöjen liikkeeseenlaskemat - - Pankkien liikkeeseen laskemat  1   736 1 853 Muut saamistodistukset 1   520 1 215 Saamistodistukset yhteensä 3   289 3 173 Saamistodistuksista julkisesti noteerattuja 3 249 milj. euroa (3 138). Osakkeet ja osuude t     julkisesti noteeratut 1   360 818     muut 425 357 Osakkeet ja osuudet yhteensä 1   785 1 175 Myytävissä olevat rahoitusvarat yhteensä 5   074 4 348 Henkivakuutustoiminnan myytävissä olevat arvopaperit sisältävät arvonalentumistappioita 183 milj. euroa (43). Henkivakuutustoiminnan rahoitusvarat yhteensä 5   216 4 503 Myytävissä olevat rahoitusvarat / Saamistodistukset:  Myytävissä olevista rahoitusmarkkinavälineistä on joukkovelkakirjalainasijoituksia 2 500 milj. euroa (1 876) ja rahamarkkinasijoituksia 789 milj. euroa (1 297). Myytävissä olevat rahoitusvarat / Osakkeet ja osuudet:  Julkisesti noteeratuista myytävissä olevista osakkeista 554 miljoonaa (370) on pörssiosakkeita. Muihin kuin julkisesti noteerattuihin myytävissä oleviin osakkeisiin sisältyy pääomarahastosijoituksia 359 milj. euroa (318). Omistusyhteisö Johdannaissopimukset 2009 2008 Käypä arvo Käypä arvo Milj. &euro; Kohde- etuus    nimellisarvo Saamiset Velat Kohde- etuus    nimellisarvo Saamiset Velat Kaupankäyntitarkoituksessa pidettävät johdannaissopimukset Korkojohdannaiset OTC-johdannaiset Koronvaihtosopimukset 975 7 - - - - Osakejohdannaiset OTC-johdannaiset Osake- ja osakeindeksioptiot  42 4 7 - - - Valuuttajohdannaiset OTC-johdannaiset Valuuttatermiinit 48 1 0 70 0 0 Omistusyhteisön johdannaissopimukset yhteensä 1   065 12 7 70 0 0 Muut rahoitusvarat Milj. &euro; 2009 2008 Lainat ja muut saamiset Talletukset 1 1 Myytävissä olevat rahoitusvarat Saamistodistukset Pankkien liikkeeseenlaskemat 11 994 Muut saamistodistukset 125 190 Saamistodistukset yhteensä 135 1 184 Saamistodistuksista julkisesti noteerattuja 32 milj. euroa (1 084) Osakkeet ja osuudet Julkisesti noteeratut 0 1 670 Muut 36 35 Osakkeet ja osuudet yhteensä 36 1 705 Myytävissä olevat rahoitusvarat yhteensä 172 2 890 Omistusyhteisön myytävissä olevat arvopaperit sisältävät arvonalentumistappioita 2 milj. euroa (3). Sijoitukset tytäryhtiöissä 2   370 2 370 Omistusyhteisön rahoitusvarat yhteensä 2   554 5 260 Segmenttien väliset eliminoinnit -2   538 -2 498 Konserni yhteensä 15   479 16 139 16. Käyvät arvot 2009 2008 Käypä  Kirjanpito- Käypä  Kirjanpito- Milj. &euro; arvo arvo arvo arvo Konsernin rahoitusvarat Rahoitusvarat 15   479 15   479 16 139 16 139 Sijoitussidonnaisten sopimusten katteena olevat sijoitukset 2   366 2   366 1 637 1 637 Muut varat 57 57 205 205 Käteiset varat 771 771 465 465 Yhteensä 18   674 18   674 18 446 18 446 Konsernin rahoitusvelat  Rahoitusvelat   2   107 2   098 1 263 1 269 Muut velat 7 7 183 183 Yhteensä 2   114 2   105 1 446 1 453 Taulukossa esitetään rahoitusvarojen ja -velkojen käyvät arvot ja kirjanpitoarvot tase-erittäin. Käypien arvojen arviointiperiaatteet esitetään tilinpäätösperiaatteissa. Sijoitusarvopapereiden käypä arvo määritellään käyttäen toimivilla markkinoilla noteerattuja markkinahintoja. Jos noteerattua hintaa aktiivisilta markkinoilta ei ole saatavissa, käypä arvo arvioidaan diskontattujen rahavirtojen perusteella. Diskonttokorko saadaan markkinoilta saatavalta korkokäyrältä. Johdannaissopimusten käypä arvo määritellään käyttäen toimivilla markkinoilla noteerattuja markkinahintoja, rahavirtojen diskonttausmenetelmää tai optiohinnoittelumalleja. Lainojen ja muiden vastaavien rahoitusinstrumenttien, joilla ei ole hintanoteerausta toimivilla markkinoilla, käypä arvo määritellään diskontattujen rahavirtojen perusteella käyttäen markkinoilla noteerattavia korkoja. Markkinoilta saatavaa korkokäyrää oikaistaan rahoitusinstrumenttien muiden osatekijöiden, esim. luottoriskin perusteella. Lyhytaikaisten korottomien saamisten ja velkojen käypänä arvona käytetään kirjanpitoarvoa. Käyvät arvot ovat ns. puhtaita arvoja, joissa ei ole mukana siirtyvien korkojen osuutta. 17. Käypien arvojen määritys ja hierarkia Suurin osa Sampo-konsernin rahoitusinstrumenteista arvostetaan käypään arvoon.  Näiden arvostus perustuu joko julkisiin hintanoteerauksiin tai arvostuksiin, jotka perustuvat saatavilla olevaan markkinainformaatioon. Mikäli näitä ei ole ollut käytettävissä, pienelle osalle instrumenteista on määritetty arvo muita menetelmiä käyttäen.  Käypään arvoon arvostetut rahoitusinstrumentit on liitetiedoissa ryhmitelty kolmeen hierarkiatasoon perustuen mm. siihen, ovatko markkinat, joilla instrumentilla käydään kauppaa, toimivat tai ovatko arvostustekniikoissa käytettävät syöttötiedot objektiivisesti todennettavissa. Tasolla 1 instrumentin arvostus perustuu toimivilla markkinoilla noteerattuun hintaan, jota käytetään täysin samanlaisten rahoitusvarojen tai -velkojen arvostuksessa. Tasolla 2 instrumentin arvostuksessa käytetään syöttötietoina lisäksi muita todennettavissa  olevia kuin toimivilla markkinoilla noteerattuja hintoja joko suoraan tai niistä johdettuna käyttäen arvostustekniikoita. Tasolla 3 arvostus perustuu muihin kuin todennettavissa oleviin markkinahintoihin. Milj. &euro; Taso 1 Taso 2 Taso 3 Yhteensä Rahoitusvarat Johdannaissopimukset Koronvaihtosopimukset 0 77 - 77 Muut korkojohdannaiset 3 11 - 14 Valuuttajohdannaiset - 67 - 67 Osakejohdannaiset - 4 - 4 3 158 - 161 Käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavaksi määritetyt rahoitusvarat  Osakkeet ja osuudet 1 4 - 5 Saamistodistukset 63 102 16 182 Rahastot - 23 1 24 64 130 17 211 Sijoitussidonnaisiin vakuutuksiin liittyvät rahoitusvarat Osakkeet ja osuudet 27 101 - 128 Saamistodistukset 16 349 1 365 Johdannaissopimukset - 8 - 8 Rahastot 26 1 737 54 1 817 70 2   194 54 2 318 Myytävissä olevat rahoitusvarat Osakkeet ja osuudet 1 313 0 74 1 387 Saamistodistukset 1 522 10 437 93 12 053 Rahastot 348 788 501 1 637 3   184 11   225 668 15 077 Käypään arvoon arvostettavat rahoitusvarat yhteensä 3   320 13   707 740 17   768 Rahoitusvelat Johdannaissopimukset Korkojohdannaiset - 3 - 3 Valuuttajohdannaiset - 117 - 117 Osakejohdannaiset - 7 - 7 Muut johdannaiset - 0 - 0 Käypään arvoon arvostettavat rahoitusvel at yhteensä - 127 - 127 18. Tason 3 käypään arvoon arvostettavien rahoitusvarojen muutokset tilikauden aikana Milj. &euro; 1.1. Tulokseen kirjatut voitot/  tappiot yht. Muihin  laajan  tuloksen erään kirjatut voitot/ tappiot yht. Ostot Myynnit Siirrot  tasolta/  tasolle 1 ja 2  31.12. Kaudelle kirjatut voitot/ tappiot rahoitusvaroista 31.12.2009 Rahoitusvarat  Käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavaksi määritetyt rahoitusvarat  Osakkeet ja osuudet 1 - - - -1 - 0 - Saamistodistukset 20 -1 - - - -3 16 0 Rahastot - - - - - 1 1 - Yhteensä 21 -1 - - -1 -2 17 0 Sijoitussidonnaisiin vakuutuksiin  liittyvät rahoitusvarat Saamistodistukset 1 0 - - - - 1 0 Rahastot 55 2 - 12 -16 - 54 2 Yhteensä 56 2 - 12 -16 0 54 2 Myytävissä olevat rahoitusvarat Osakkeet ja osuudet 60 -5 11 7 -5 7 75 -7 Saamistodistukset 24 0 -1 26 -7 52 93 -1 Rahastot 398 -26 -7 115 -70 90 501 -28 Yhteensä 482 -31 4 148 -83 149 669 -37 Käypään arvoon arvostettavat rahoitusvarat yhteensä 559 -30 4 160 -100 147 740 -34 Rahoitusvelat - - - - - - - - 2009 Milj. &euro; Realisoituneet voitot/tappiot Käyvän arvon  muutokset Yhteensä Tuloslaskelmaan kirjatut tilikauden voitot tai tappiot yhteensä  4 -32 -29 Tuloslaskelmaan kirjatut tilikauden voitot tai tappiot tilikauden lopun taseeseen sisältyvistä varoista -1 -33 -34 19. Tason 3 käypään arvoon arvostettavien rahoitusvarojen herkkyysanalyysi 2009 Milj. &euro; Kirjanpitoarvo Jokseenkin mahdol- listen muutosten  vaikutus (+/-) Rahoitusvarat  Käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjatta vaksi määritetyt rahoitusvarat  Saamistodistukset 16 0 Rahastot 1 0 Yhteensä 17 0 Si joitussidonnaisiin vakuutuksiin liittyvät rahoitusvara t Saamistodistukset 1 0 Rahastot 54 -11 Yhteensä 54 -11 Myytävissä olevat rahoitusvarat Osakkeet ja osuudet 74 -15 Saamistodistukset 93 -3 Rahastot 501 -90 Yhteensä 668 -109 Käypään arvoon arvostettavat rahoitusvarat yhteensä 740 -119 Korkoinstrumenttien osalta rahoitusvarojen arvoa on testattu olettamalla korkotason nousevan  1 prosenttiyksiköllä kaikissa maturiteeteissa. Muiden omai-suuslajien osalta on oletettu hintojen laskevan 20 prosenttia. Sampo-konserni ei kanna sijoitussidonnaisiin vakuutuksiin liittyviä sijoitusriskejä, joten niiden osalta mahdollinen muutos oletuksissa ei aiheuta tulosvaikutusta. Edellä esitettyjen vaihtoehtoisten oletusten perusteella mahdollinen korkotason muutos aiheuttaisi saamistodistusten osalta 3 milj. euron ja muiden instrumenttien mahdollinen hinnan alentuminen 105 milj. euron arvostustappion konsernin muussa laajassa tuloksessa. Jokseenkin mahdollinen tulosvaikutus olisi näin konsernin omaan pääomaan suhteutettuna 1,4 prosenttia. 20. Sijoitussidonnaisten sopimusten katteena olevat sijoitukset Henkivakuutustoiminta Milj. &euro; 2009 2008 Käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavat rahoitusvarat Saamistodistukset Julkisyhteisöjen liikkeeseenlaskemat 27 1 Valtioiden liikkeeseenlaskemat 27 1 Muiden julkisyhteisöjen liikkeeseenlaskemat 0 Pankkien liikkeeseenlaskemat sijoitustodistukset 125 107 Muut saamistodistukset 214 13 Yhteensä 365 121 Saamistodistuksista julkisesti noteerattuja 365 milj. euroa (121). Osakkeet ja osuudet Julkisesti noteeratut 1   922 1 477 Muut 1 0 Osakkeet ja osuudet yhteensä 1   923 1 477 Lainat ja muut saamiset 70 38 Muut rahoitusvarat 8 1 Henkivakuutustoiminnan sijoitussidonnaisten sopimusten katteena olevat sijoitukset yhteensä 2   366 1 637 Sijoitussidonnaisten sopimusten katteena olevien osakkeiden ja osuuksien alkuperäinen hankintameno on 1 737 milj. euroa (1 669) ja saamistodistusten 355 milj. eur (130). 21. Laskennalliset verosaamiset ja verovelat Laskennallisten verojen muutokset vuoden 2009 aikana Milj. &euro; 1.1. Laajaan tulokseen kirjatut erät Omaan pääomaan kirjatut erät Muuntoerot 31.12. Laskennalliset verosaamiset   Vahvistetut tappiot 63 -58 0 0 5 Käyvän arvon muutokset 1 0 0 0 1 Eläkevelvoitteet 32 -1 0 3 34 Muut vähennyskelpoiset tilapäiset erot   116 6 0 3 125 Yhteensä 212 -53 0 6 165 Laskennallisten verojen netotus -84 Laskennalliset verosaamiset taseessa 81 Laskennalliset verovelat         Varaukset ja tilinpäätössiirrot 334 6 0 20 360 Käyvän arvon muutokset -8 -109 243 -5 121 Muut veronalaiset tilapäiset erot 109 -8 0 1 103 Yhteensä     435 -111 243 17 584 Laskennallisten verojen netotus -84 Laskennalliset verovelat taseessa 500 Vahinkovakuutustoiminnassa on jätetty kirjaamatta laskennallista verosaamista käyttämättömistä verotuksellisista tappioista ja väliaikaisista eroista noin 1 milj. euroa. Laskennallisten verojen muutokset vuoden 2008 aikana Milj. &euro; 1.1. Laajaan tulokseen kirjatut erät Omaan pääomaan kirjatut erät Muuntoerot 31.12. Laskennalliset verosaamiset   Vahvistetut tappiot 0 0 63 0 63 Käyvän arvon muutokset 0 0 1 0 1 Eläkevelvoitteet 39 -1 0 -5 32 Muut vähennyskelpoiset tilapäiset erot 50 -21 0 -5 24 Yhteensä 89 -23 64 -10 120 Laskennallisten verojen netotus 36 Laskennalliset verosaamiset taseessa 156 Laskennalliset verovelat         Varaukset ja tilinpäätössiirrot 359 6 1 -32 334 Käyvän arvon muutokset 161 88 -257 -1 -8 Muut veronalaiset tilapäiset erot 11 9 0 -3 17 Yhteensä     531 103 -255 -36 342 Laskennallisten verojen netotus 36 Laskennalliset  verovelat taseessa 379 22. Verot Milj. &euro; 2009 2008 Tulos ennen veroja  825 870 Verot laskettuna emoyhtiön verokannalla -214 -226 Ulkomaisten tytäryritysten poikkeavat verokannat 1 -5 Verovapaat tulot 29 140 Vähennyskelvottomat kulut -4 -8 Konserniyhdistelyt ja eliminoinnit 0 -118 Kirjaamattomat laskennalliset verosaamiset verotuksellisista tappioista -1 -3 Verokannan muutokset 0 6 Verot aikaisemmilta tilikausilta 5 19 Konsernin verot yhteensä  -184 -195 23. Tulosvaikutteisesti kirjatut laajan tuloksen muut erät Milj. &euro; 2009 2008 Muut laajan tuloksen erät: Muuntoerot 123 -248 Myytävissä olevat rahoitusvarat Tilikauden voitot/tappiot 2   918 -3 116 Luokittelun muutoksista johtuvat oikaisut 71 87 Rahavirtasuojaukset Tilikauden voitot/tappiot -3 15 Muihin laajan tuloksen eriin liittyvät verot -326 333 Muut laajan tuloksen erät yhteensä 2   782 -2 928 24. Muihin laajan tuloksen eriin liittyvät verot 2009 2008 Ennen veroja Verovai-  kutus Verojen jälkeen Ennen  veroja Verovai-  kutus Verojen jälkeen Muuntoerot 123 - 123 -248 - -248 Myytävissä olevat rahoitusvarat 2   989 -327 2   662 -3 029 337 -2 692 Rahavirtasuojaukset -3 1 -2 15 -4 11 Muut laajan tuloksen erät yhteensä 3   108 -326 2   782 -3 262 333 -2 928 25. Muut varat Vahinkovakuutustoiminta Milj. &euro; 2009 2008 Korot 147 139 Saamiset ensivakuutustoiminnasta 830 767 Saamiset jälleenvakuutustoiminnasta 47 44 Kauppahintasaamiset 3 17 Vakuutusten aktivoidut hankintamenot  1 122 99 Potilasvakuutuksiin liittyvät varat 59 60 Muut 56 49 Vahinkovakuutustoiminnan muut varat yhteensä 1   265 1 176 Muista varoista pitkäaikaisten osuus on 50 milj. euroa (50). Erä Muut koostuu mm. vuokratalletuksista, palkka- ja matkaennakoista sekä haltuun otetuista vahinkotavaroista. ¹ Vakuutusten aktivoitujen hankintamenojen muutos tilikaudella Milj. &euro; 2009 2008 1.1. 99 103 Nettomuutos tilikauden aikana 13 10 Valuuttakurssierot 10 -14 31.12. 122 99 Henkivakuutustoiminta Milj. &euro; 2009 2008 Korot 61 53 Saamiset vakuutuksenottajilta 6 4 Saamiset jälleenvakuutustoiminnasta 1 1 Kauppahintasaamiset 38 187 Muut 27 25 Henkivakuutustoiminnan muut varat yhteensä 133 270 Erä Muut koostuu mm. etukäteen maksetuista eläkkeistä ja saamisista yhteistoimintayhtiöiltä. Omistusyhteisö Milj. &euro; 2009 2008 Korot 53 12 Muut 23 42 Omistusyhteisön muut varat yhteensä 76 54 Erä Muut sisältää mm. omaisuudenhoidon palveluveloitussaamiset. Segmenttien väliset eliminoinnit -36 -27 Konserni yhteensä 1 439 1 473 26. Käteiset varat Vahinkovakuutustoiminta Milj. &euro; 2009 2008 Kassa 153 149 Lyhytaikaiset talletukset (enintään 3 kk) 138 110 Vahinkovakuutustoiminta yhteensä 292 259 Henkivakuutustoiminta Milj. &euro; 2009 2008 Kassa 57 16 Lyhytaikaiset talletukset (enintään 3 kk) 11 155 Henk ivakuutustoiminta yhteensä 68 171 Omistusyhteisö Milj. &euro; 2009 2008 Kassa 22 11 Lyhytaikaiset talletukset (enintään 3 kk) 390 24 Omistusyhteisö yhteensä 412 35 Konserni yhteensä 771 465 27. Velat vakuutus- ja sijoitussopimuksista Vahinkovakuutustoiminta Vakuutussopimusvelkojen muutos            2009     2008 Milj. &euro; Brutto Jälleen-  vakuutus Netto Brutto Jälleen-  vakuutus Netto Vakuutusmaksuvastuu 1.1. 1   521 54 1   467 1 691 55 1 636 Hankitut vakuutusomistukset - - - 13 2 11 Siirto muihin velkoihin - - - -9 - -9 Valuuttakurssierot 119 0 119 -184 -2 -183 Vastuuvelan muutos 28 -5 33 10 -2 12 31.12. 1   668 49 1   619 1 521 54 1 467 2009     2008 Milj. &euro; Brutto Jälleen- vakuutus Netto Brutto Jälleen- vakuutus Netto Korvausvastuu 1.1. 6   367 377 5   990 6 835 429 6 406 Diskonttauksen purkaminen - - - 53 - 53 Hankitut vakuutusomistukset - - - 4 2 6 Myydyt vakuutusomistukset -14 - -14 -13 -1 - Valuuttakurssierot 386 33 353 -625 -48 -577 Vastuuvelan muutos 176 18 158 113 -5 117 31.12. 6   915 428 6   486 6 367 377 5 990 Vakuutussopimusvelkojen jakautuminen Milj. &euro; 2009 2008 Vakuutusmaksuvastuu 1   668 1 521 Korvausvastuu 6   915 6 367 Tunnetut vahingot 1   854 1 756 Tuntemattomat vahingot (IBNR) 3   284 2 944 Korvausten hoitokulut 241 212 Eläkemuotoiset korvaukset 1   535 1 455 Vahinkovakuu tustoiminnan velat vakuutussopimuksista yhteensä 8   583 7 889 Jälleenvakuuttajien osuus Vakuutusmaksuvastuu 49 54 Korvausvastuu 428 377 Tunnetut vahingot 268 221 Tuntemattomat vahingot (IBNR) 160 156 Yhteensä 477 431 Koska vahinkovakuutustoiminta on alttiina useiden valuuttakurssien vaihtelulle, voi taseen lukujen vertailu eri vuosien välillä olla harhaanjohtavaa. Valuuttakurssivaihtelujen vaikutus omalla vastuulla oleviin vakuutusvelkoihin vuosien 2008 ja 2009 välillä oli vähäistä Norjan kruunun ja euron heikentymisen kokonaisvaikutuksesta johtuen. Vertailuvuonna valuuttakurssivaihtelut vakuutusvelkoihin 343 milj. euroa nettolisäystä. Korvauskulujen kehitys Alla olevissa taulukoissa esitetään vahinkomenojen kehityssuunta eri vuosina. Taulukkojen ylemmästä osasta käy ilmi, miten arviot vahinkomenojen kokonaismäärästä per vahinkovuosi muut tuvat vuosittain. Taulukkojen alemmasta osasta käy ilmi, kuinka suuri osuus näistä sisältyy taseeseen.  Lisätietoa vahinkovakuutustoiminnan vakuutusveloista löytyy tilinpäätöksen Riskienhallinta-osiosta. Korvauskulut ennen jälleenvakuuttajien osuutta Arvioidut korvauskulut Milj. &euro; < 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 Yhteensä Tilinpäätöspäivänä 4 731 2 413 2 359 2 507 2 522 2 592 2 726 2 733 1 vuoden kuluttua 4 942 2 374 2 324 2 453 2 507 2 587 2 681 2 vuoden kuluttua 5 028 2 303 2 265 2 403 2 481 2 553 3 vuoden kuluttua 5 101 2 295 2 261 2 377 2 480 4 vuoden kuluttua 5 187 2 277 2 246 2 346 5 vuoden kuluttua 5 221 2 259 2 219 6 vuoden kuluttua 5 220 2 247 7 vuoden kuluttua Nykyinen arvio korvauskulujen kokonaismäärästä 5 296 2 247 2 219 2 346 2 480 2 553 2 681 2 733 Kokonaan maksetut 2 916 1 954 1 826 1 913 1 996 1 993 1 900 1 389   Taseeseen sisältyvä velka 2 380 293 394 433 483 560 781 1 344 6 668 Edelliseen sisältyy velkaa vahvistetuista eläkkeistä 1 175 65 54 63 66 57 46 9 1 535 Muu velka   5 Velka korvausten hoitokuluista 241 Vahinkovakuutustoiminnan taseeseen sisältyvä kokonaisvelka 6 915 Korvauskulut jälleenvakuuttajien osuuden jälkeen Arvioidut korvauskulut Milj. &euro; < 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 Yhteensä Tilinpäätöspäivänä 4 157 2 301 2 293 2 372 2 420 2 498 2 613 2 621 1 vuoden kuluttua 4 359 2 254 2 257 2 312 2 396 2 486 2 581 2 vuoden kuluttua 4 451 2 188 2 200 2 262 2 369 2 461 3 vuoden kuluttua 4 505 2 180 2 195 2 243 2 373 4 vuoden kuluttua 4 577 2 160 2 182 2 214 5 vuoden kuluttua 4 605 2 144 2 156 6 vuoden kuluttua 4 601 2 132 7 vuoden kuluttua 4 633 Nykyinen arvio korvauskulujen kokonaismäärästä 4 633 2 132 2 156 2 214 2 373 2 461 2 581 2 621 Kokonaan maksetut  2 406 1 864 1 781 1 815 1 922 1 939 1 841 1 363   Taseeseen sisältyvä velka 2 228 269 375 399 451 522 740 1 258 6 240 Edelliseen sisältyy velkaa vahvistetuista eläkkeistä 1 175 65 54 63 66 57 46 9 360 Muu velka   5 Velka korvausten hoitokuluista 241 Vahinkovakuutustoiminnan taseeseen sisältyvä kokonaisvelka 6 486 Henkivakuutustoiminta Muiden kuin sijoitussidonnaisten vakuutus- ja sijoitussopimusten velkojen muutos  Milj. &euro; Vakuutus- sopimukset Sijoitus- sopimukset Yhteensä 1.1.2009 4   423 63 4   487 Maksut 238 20 258 Korvaukset -385 -27 -411 Kuormitustulo -39 0 -39 Laskuperustekorko 157 2 159 Asiakashyvitykset  18 0 18 Muut -38 -1 - 40 31.12.2009 4   374 57 4   431 Jälleenvakuuttajien osuus -4 0 -4 Velka 31.12.2009, netto  4   370 57 4   427 1.1.2008 4 515 105 4 621 Maksut 248 0 248 Korvaukset -421 -38 -460 Kuormitustulo -39 0 -39 Laskuperustekorko 158 3 161 Asiakashyvitykset  25 0 26 Muut -64 -7 -71 31.12.2008 4 423 63 4 487 Jälleenvakuuttajien osuus -4 0 -4 Velka 31.12.2008, netto  4 419 63 4 482 Sijoitussidonnaisten vakuutus- ja sijoitussopimusten velkojen muutos Milj. &euro; Vakuutus- sopimukset Sijoitus- sopimukset Yhteensä 1.1.2009 1   538 99 1   637 Maksut 273 279 551 Korvaukset -126 -27 -153 Kuormitustulo -25 -2 -26 Muut 302 49 351 31.12.2009 1   961 398 2   359 1.1.2008 2 008 63 2 071 Maksut 240 47 287 Korvaukset -181 -12 -193 Kuormitustulo -26 0 -26 Muut -504 1 -503 31.12.2008 1 538 99 1 637 Vuoden alun ja lopun velka sisältää tulevien lisäetujen vastuun sekä yksilöllisten vakuutusten korkotäydennyksen vaikutuksen. Laskelma perustuu  eriin ennen jälleenvakuuttajien osuutta. Tarkempi erittely veloista löytyy konsernin Riskienhallinta-osiosta. Milj. &euro; 2009 2008 Vakuutussopimukset Velka sopimuksista, jotka oikeuttavat harkinnanvaraiseen voitonjakoon Vakuutusmaksuvastuu 2   513 2 629 Korvausvastuu 1   844 1 777 Velka muista vakuutussopimuksista Vakuutusmaksuvastuu 13 13 Korvausvastuu 0 0 Yhteensä 4   371 4 419 Jälleenvakuutussopimukset Vakuutusmaksuvastuu 1 2 Korvausvastuu 2 2 Yhteensä 3 4 Vakuutussopimukset yhteensä Vakuutusmaksuvastuu 2   528 2 644 Korvausvastuu 1   846 1 779 Yhteensä 4   374 4 423 Sijoitussopimukset Velka sopimuksista, jotka oikeuttavat harkinnanvaraiseen voitonjakoon Vakuutusmaksuvastuu 57 63 Velka vakuutus- ja sijoitussopimuksista yhteensä Vakuutusmaksuvastuu 2   585 2 707 Korvausvastuu 1   846 1 779 Henkivakuutustoiminnan velka vakuutus- ja sijoitussopimuksista yhteensä 4   431 4 487 Jälleenvakuuttajien osuus Vakuutusmaksuvastuu 0 0 Korvausvastuu -4 -4 Yhteensä -4 -4 Sijoitussopimuksissa ei ole korvausvastuuta.  Vastuuvelan riittävyyslaskelmasta ei aiheudu lisävaateita.  Sijoitussopimuksiin, jotka oikeuttavat harkinnanvaraiseen voitonjakoon tai joihin sisältyy oikeus vaihtaa sopimukseen, johon sisältyy yllä mainittu piirre, on sovellettu IFRS 4  Vakuutussopimukset  -standardin sallimaa helpotusta. Tällaiset sijoitussopimukset on arvostettu vakuutussopimusten tavoin. Konserni yhteensä 13   014 12 375 28. Velat sijoitussidonnaisista vakuutus- ja sijoitussopimuksista Henkivakuutustoiminta Milj. &euro; 2009 2008 Sijoitussidonnaiset vakuutussopimukset 1 961 1 538 Sijoitussidonnaiset sijoitussopimukset 398 99 Yhteensä 2 359 1 637 29. Rahoitusvelat Segmenttien rahoitusvelat pitävät sisällään velat johdannaissopimuksista, liikkeeseen lasketut velkakirjat sekä muut rahoitusvelat. Vahinkovakuutustoiminta Milj. &euro; 2009 2008 Johdannaissopimukset  (liite 15) 89 251 Velat, joilla on huonompi etuoikeus  Pääomalainat Euromääräiset lainat Pääomalaina, 2001 216 215 Pääomalaina, 2002 70 70 Pääomalaina, 2005 149 149 Velat, joilla hu onompi etuoikeus yhteensä 435 435 Vahinkovakuutustoiminnan rahoitusvelat yhteensä 524 686 If Skadeförsäkring Ab (publ) laski liikkeelle maaliskuussa 2001 nimellisarvoltaan 200 miljoonan euron pääomalainan. Laina on kiinteäkorkoinen ensimmäiset 10 vuotta ja muuttuu sen jälkeen vaihtuvakorkoiseksi. Laina erääntyy maksettavaksi viimeistään maaliskuussa 2021. Laina on listattu Luxemburgin pörssissä. If Vahinkovakuutusyhtiö Oy laski marraskuussa 2002 liikkeelle 65 miljoonan euron nimellisarvoisen pääomalainan jonka merkitsivät kokonaisuudessaan konsernin sen hetkiset omistajat. Laina on 20 vuoden mittainen, ensimmäiset 10 vuotta kiinteäkorkoinen ja viimeiset 10 vuotta vaihtuvakorkoinen. Lainalla ei ole listausta. If Skadeförsäkring Ab (publ) laski kesäkuussa 2005 liikkeelle nimellisarvoltaan 150 miljoonan euron pääomalainan. Laina on eräpäivätön ja sille maksetaan ensimmäiseltä 10 vuodelta kiinteää korkoa. Laina on listattu Luxemburgin pörssissä. Henkivakuutustoiminta Milj. &euro; 2009 2008 Johdannaissopimukset  (liite 15) 32 4 Velat, joilla on huonompi etuoikeus  Pääomalainat 100 100 Henkivakuutustoiminnan rahoitusvelat yhteensä 132 104 Mandatum Life laski vuonna 2002 liikkeelle pääomalainamuotoisen nimellisarvoltaan 100 milj. euron lainan. Laina on vaihtuvakorkoinen ja eräpäivätön. Korkoa voidaan maksaa vain jakokelpoisista omista varoista. Laina voidaan maksaa takaisin ainoastaan Vakuutusvalvontaviraston luvalla ja aikaisintaan vuonna 2012 tai kunakin seuraavana vuonna koronmaksupäivänä. Pääomalaina on kokonaisuudessaan Sampo Oyj:n salkussa. Omistusyhteisö Milj. &euro; 2009 2008 Johdannaissopimukset  (liite 15) 7 0 Liikkeeseen lasketut velkakirjat Yritystodistukset 466 - Joukkovelkakirjalainat 962 - Yhteensä 1 429 - Velat, joilla on huonompi etuoikeus  Debentuurit 37 597 Muut rahoitusvelat Eläkelainat 130 - Muut lainat 6 6 Yhteensä 136 6 Omistusyhteisön rahoitusvelat yhteensä 1 609 604 Vuonna 2009 Sampo Oyj aktivoi yritystodistusohjelmansa ja laski liikkeelle velkakirjoja sen puitteissa.  Yhtiö teki myös vaihtotarjouksen 600 milj. euron debentuurilainastaan. Tämän jälkeen taseeseen jäi edelleen 37 milj. euroa debentuurivelkaa. Sampo Oyj laski liikkeelle myös 3 vuoden pituisen 750 milj. euron joukkovelkakirjalainan. Lisäksi Sampo Oyj nosti maturiteetiltaan 5-vuotisen eläkelainan pääomaltaan 130 milj. euroa. Segmenttien väliset eliminoinnit -166 -125 Konserni yhteensä 2 098 1 269 30. Varaukset Vahinkovakuutustoiminta Milj. &euro; 2009 Varaukset 1.1.2009 26 Valuuttakurssierot 3 Varausten lisäykset 19 Varauksista tilikaudella käytetty määrä -12 Käyttämättömien varausten peruutukset -2 Varaukset 31.12.2009 35 Varaukset enintään 1 vuosi 18 Varaukset yli 1 vuosi 17 Yhteensä 35 Tehokkaiden hallinto- ja korvauskäsittelyprosessien kehitys ja muutokset jakelukanavien rakenteessa aiheuttavat kaikkia liiketoiminta-alueita koskevia organisaatiomuutoksia. Varaus koostuu pääasiassa varoista, jotka on tarkoitettu tulevien kustannusten kattamiseen tällaisista joko jo toteutetuista tai suunnitteilla olevista organisaatiomuutoksista.  31. Eläkevelvoitteet Eläke-etuudet Sammolla on etuuspohjaisia eläkejärjestelyjä vahinkovakuutustoiminnassa Ruotsissa ja Norjassa. Konsernilla on lakisääteisten eläkevakuutusten lisäksi etuuspohjaisia vapaaehtoisia eläkevakuutuksia. Vakuutukset ovat konsernin sisäisiä ja sisältyvät Mandatum Lifen vastuuvelkaan. Vakuutusten määrä on vähäinen eikä niillä ole olennaista merkitystä konsernin tulokseen tai omaan pääomaan. Vahinkovakuutustoiminnan eläkevelvoitteet 31.12. Milj. &euro; 2009 2008 2007 2006 2005 2004 Eläkevelvoitteen laskennallinen nykyarvo 424 390 406 405 359 302 Eläkesijoitusten käypä arvo 272 220 255 228 203 178 Nettomääräiset velvoitteet 152 170 152 177 156 124 Kirjaamattomat vakuutusmatemaattiset voitot/tappiot -67 -94 -54 -90 -75 -39 Taseeseen kirjattu nettomääräinen eläkevelvoite 85 76 98 87 81 85 Työnantajamaksuja koskevat varaukset 19 17 20 22 19 14 Eläkevelvoitteet 31.12. 104 92 118 109 100 99 Etuuspohjaisten eläkejärjestelyiden laskenta noudattaa IAS 19  Eläkevelvoitteet  standardia tilikauden 2005 alusta lähtien.  Eläkevelvoitteet sekä tilikaudelle lankeavat eläkekulut lasketaan vakuutusmatemaattisten periaatteiden mukaisesti. Eläkeoikeuksien odotetaan karttuvan tasaisesti työssäoloaikana. Eläkevelvoitteen laskenta perustuu tulevaisuudessa odotettavissa oleviin eläkkeisiin ja laskennassa huomioidaan oletukset kuolevuudesta, henkilöstön vaihtuvuudesta ja palkkakehityksestä. Nimellisarvoisena laskettu velka diskontataan nykyarvoon markkinakorkoon perustuvalla korkokannalla, jossa on huomioitu eläkevelvoitteiden duraatio. Järjestelyihin kuuluvien varojen vähentämisen jälkeen kirjataan taseeseen nettovarat tai -velat. Kirjattu nettomääräinen eläkevelvoite taseessa muodostuu etuuspohjaisista eläkejärjestelyistä If-konsernin työntekijöille Ruotsissa ja Norjassa. Muissa maissa eläke-etuudet on luokiteltu maksupohjaisiksi. Laskettaessa etuuspohjaisten eläkejärjestelyiden velvoitteita Ruotsissa ja Norjassa on käytetty seuraavia vakuutusmatemaattisia oletuksia: Ruotsi Ruotsi Norja Norja 31.12.2009 31.12.2008 31.12.2009 31.12.2008 Diskonttauskorko 4,00 % 4,00 % 4,50 % 4,00 % Oletettu tuotto 4,50 % 4,00 % 5,00 % 5,25 % Palkkakehitys 3,25 % 3,25 % 4,00 % 4,00 % Hintainflaatio 2,00 % 2,00 % 2,50 % 2,50 % Oletettu tuotto järjestelyyn kuuluville varoille on laskettu seuraavan sijoitusomaisuusjakauman mukaan: Rahamarkkinavälineet 43 % 37 % 66 % 69 % Osakkeet 42 % 47 % 9 % 5 % Kiinteistöt 10 % 11 % 17 % 17 % Muut 5 % 5 % 8 % 9 % Erittely eläkevelvoitteen jakautumisesta 2009 2008 Milj. &euro; Rahastoitu Rahastoi- maton Yhteensä Rahastoitu Rahastoi- maton Yhteensä Eläkevelvoitteen laskennallinen nykyarvo 367 56 424 337 53 390 Eläkesijoitusten käypä arvo 272 272 220 - 220 Nettomääräiset velvoitteet 95 56 152 117 53 170 Kirjaamattomat vakuutusmatemaattiset  voitot/tappiot -64 -2 -67 -86 -8 -94 Taseeseen kirjattu nettomääräinen eläkevelvoite 31 54 85 31 45 76 Tuloslaskelmaan kirjattu määrä Milj. &euro; 2009 2008 2007 2006 2005 2004 Tilikauden työsuoritukseen perustuvat kulut 15 14 16 18 19 13 Velvoitteen korko 17 18 17 16 19 16 Järjestelyihin kuuluvien varojen odotettavissa oleva tuotto -13 -15 -12 -12 -10 -9 Tilikauden vakuutusmatemaattiset voitot (-) tai tappiot (+) 5 1 3 2 1 - Järjestelyn supistamisesta tai velvoitteen täyttä- misestä johtuvat tappiot (+) tai voitot (-) 1 2 3 4 2 7 Takautuvaan työsuoritukseen perustuvat kulut/tuotot - 4 -3 - Eläkekulut 26 21 27 33 27 26 Erittely taseeseen kirjatun velvoitteen muutoksesta Milj. &euro; 2009 2008 2007 2006 2005 2004 Eläkevelvoitteet: Tilikauden alussa 390 406 405 359 302 237 Tilikauden aikana ansaitut 14 14 16 18 19 13 Korkokulut 17 18 17 16 18 16 Vakuutusmatemaattiset voitot/tappiot -42 41 -25 18 22 35 Järjestelyn supistamisesta tai velvoitteen  täyttämisestä johtuvat tappiot tai voitot 1 1 2 4 1 7 Velvoitteet, joista vapauduttu maksamalla   - -2 - - - Takautuvaan työsuoritukseen perustuvat     kulut/tuotot - - 4 -3 - Ulkomaisten järjestelyjen valuuttakurssierot 32 -79 5 -6 5 3 Maksetut eläkkeet  11 -12 -11 -8 -6 -9 Etuuspohjaiset eläkevelvoitteet 31.12. 424 390 406 405 359 302 Eläkesijoitukset: Tilikauden alussa 220 255 228 203 178 155 Oletettu tuotto 13 13 12 12 10 9 Vakuutusmatemaattiset voitot/tappiot -7 -17 5 -1 -6 -7 Maksut 23 21 17 25 22 28 Käytetty velvoitteista vapautumiseen - - -2 - - - Ulkomaisten järjestelyjen valuuttakurssierot 32 -44 4 -3 3 2 Maksetut eläkkeet  -9 -8 -9 -7 -4 -9 Eläkesijoitukset 31.12. 272 220 255 228 203 178 Muut lyhytaikaiset työsuhde-etuudet Konsernissa on muita lyhytaikaisia henkilöstön palkitsemisjärjestelmiä, joiden ehdot vaihtelevat maa-, liiketoiminta-alue tai yhtiökohtaisesti. Palkkiot kirjataan sen tilikauden kuluksi, jolta ne syntyvät. Arvio konsernissa vuodelta 2009 maksettavista tulospalkkioista sosiaalikuluineen on 34 milj. euroa.   32. Muut velat Vahinkovakuutustoiminta Milj. &euro; 2009 2008 Velat ensivakuutustoiminnasta 104 94 Velat jälleenvakuutustoiminnasta 47 38 Kauppahintavelat 1 0 Potilasvakuutuksiin liittyvät velat 57 58 Verovelat 240 10 Siirtovelat  158 133 Muut  113 110 Vahinkovakuutus toiminnan muut velat yhteensä 719 444 Muista veloista pitkäaikaisten osuus on 48 milj. euroa (52).  Erä Muut sisältää mm. ennakonpidätysvelat sekä velat tapaturmavakuutuksen ja eläke-etuuksien perusteella maksettavista sosiaalikuluista, vakuutusmaksuverot sekä muut siirtovelat. Henkivakuutustoiminta Milj. &euro; 2009 2008 Korot 18 23 Velat ensivakuutustoiminnasta 2 5 Velat jälleenvakuutustoiminnasta 5 5 Kauppahintavelat 6 183 Muut  103 26 Henkivakuutustoiminnan muut velat yhteensä 134 242 Erä Muut sisältää mm. ennakonpidätys- ja sosiaaliturvamaksuvelat, ostovelat sekä velat yhteistoimintayhtiölle. Omistusyhteisö Milj. &euro; 2009 2008 Korot 47 19 Verovelat - 7 Muut  48 54 Omistusyhteisön muut velat yhteensä 95 80 Erä Muut sisältää mm. konsernin sisäisiä palveluveloituksia sekä lunastamattomat osingot. Segmenttien väliset eliminoinnit -36 -27 Konserni yhteensä 912 739 33. Ehdolliset velat ja sitoumukset Vahinkovakuutustoiminta Milj. &euro; 2009 2008 Taseen ulkopuoliset sitoumukset Takaukset 19 39 Muut peruuttamattomat sitoumukset 69 75 Yhteensä 88 114 Vakuudeksi annettu omaisuus ja vakuudelliset velat ja sitoumukset 2009 2008 Milj. &euro; Annettu vakuus Velat/sitoumukset Annettu vakuus Velat/sitoumukset Käteiset varat  9 7 9 8 Sijoitukset Sijoitusarvopaperit 124 101 127 108 Milj. &euro; 2009 2008 Ei-purettavissa olevat muut vuokrasopimukset Maksettavat vähimmäisvuokrat yhden vuoden kuluessa 32 32 yli yhden vuoden ja enintään viiden vuoden kuluttua 82 89 yli viiden vuoden kuluttua 106 90 Yhteensä 220 212 Kaudella kuluksi kirjatut ja edelleenvuokrattujen tilojen vuokrat  vähimmäisvuokrat -34 -39 muuttuvat vuokrat 0 0 Vuokrakulut yhteensä -34 -39 If Skadeförsäkring Ab:llä ja If Vahinkovakuutusyhtiö Oy:llä on keskinäisesti velvoittava vakuutus Pohjoismaisessa Ydinvakuutuspoolissa, norjalaisessa Naturskadepoolenissa sekä hollantilaisessa Terroripoolissa. Kun Skandia-konsernin vahinkovakuutusliike siirrettiin If-konserniin 1.3.1999, If Skadeförsäkring Holding Ab ja If Skadeförsäkring Ab asettivat Försäkringsaktiebolaget Skandian (publ) hyväksi takuun. Kyseiset If-konsernin yhtiöt takasivat yhteisvastuullisesti, että Skandia-ryhmän yhtiöille korvataan kaikki sellaiset vaatimukset ja sitoumukset, jotka perustuvat Skandia-konsernista If-konserniin siirrettyyn vahinkovakuutustoimintaan liittyviin takuisiin ja muihin vastaaviin sitoumuksiin. Tiettyjen Sammon kanssa yhteiskäytössä olevien tietojärjestelmien osalta If Skadeförsäkring Holding Ab on sitoutunut korvaamaan Sammolle mahdolliset kustannukset, joita järjestelmien omistaja voi Sammolta vaatia. If Skadeförsäkring Holding Ab ja If Skadeförsäkring Ab ovat kumpikin solmineet Försäkringsaktiebolaget Skandian (publ) ja Tryg-Baltica Forsikring AS:n kanssa sopimuksen, jonka mukaan Skandialle ja Tryg-Balticalle korvataan kaikki sellaiset vaatimukset, jotka liittyvät Försäkringsaktiebolaget Skandian (publ) ja Vesta Forsikring AS:n Skandia Marine Insurance Companylle (UK), nyk. Marlon Insurance Company Ltd, antamiin takuisiin, ja joiden edunsaajana on Institute of London Underwriters. Marlon Insurance Company Ltd myytiin vuonna 2007, jolloin ostaja antoi Ifin hyväksi takuun koko määrästä, minkä If mahdollisesti joutuu korvaamaan em. sopimusten perusteella. If Skadeförsäkring Holding Ab on asettanut TietoEnatorin hyväksi takuun If-konserniin kuuluvan If It Services A/S:n TietoEnatorin kanssa tekemien tietotekniikkasopimusten sitoumusten osalta. Takuun perustella TietoEnator saa korvauksen, jos If IT Services A/S asetetaan konkurssiin, sen maksut lykkääntyvät yleisesti, se hakee velkojen anteeksiantoa tai jos yhtiö muulla perusteella todetaan maksukyvyttömäksi.  If Skadeförsäkring Holding Ab on asettanut Svenska Handelsbanken Ab:n (publ) hyväksi takuun, joka kattaa If Skadeförsäkring Ab:n sitoumukset, jotka johtuvat lyhytaikaisista lainoista (enintään 49 milj. euroa) tai johdannaiskaupoista sekä If Skadeförsäkring Ab:n, If Vahinkovakuutusyhtiö Oy:n ja Capital Assurance Companyn vakuutustoimintaan liittyvät remburssisitoumukset. Capital Assurance Company Inc myytiin tilikauden 2008 aikana, jolloin ostaja antoi Ifin hyväksi takuun koko määrästä, minkä If mahdollisesti joutuu korvaamaan myydyn yhtiön stand-by rembursseihin liittyvien velvoitteiden johdosta. If Vahinkovakuutusyhtiö Oy:llä on voimassa olevia sitoumuksia yksityisille pääomarahastoille 43 milj. euroa, mikä vastaa enimmäissummaa, minkä yhtiö on sitoutunut rahastoihin investoimaan. Pääomakutsut näihin rahastoihin tapahtuvat useamman vuoden aikana, sitä mukaan kun rahastot suorittavat investointeja. If Skadeförsäkring AB on osakkeenomistajien sopimuksen perusteella sitoutunut 30.6.2014 asti tarjoamaan Hemfosa Fastigheter AB:lle pääomalainaa (osakkeenomistajien laina) maksimissaan 28 milj. euroa. Henkivakuutustoiminta Milj. &euro; 2009 2008 Taseen ulkopuoliset sitoumukset Rahastositoumukset 357 308 Muut sitoumukset IT-hankinnat 0 3 Lainaksi annetut arvopaperit Kotimaiset osakkeet   Osakkeiden lukumäärä (kpl) 837 000 -   Jäljellä oleva hankintameno 10 -   Käypä arvo 11 - Lainat ovat milloin tahansa keskeytettävissä ja niistä on saatu turvaava vakuus. Milj. &euro; 2009 2008 Ei-purettavissa olevat muut vuokrasopimukset Maksettavat vähimmäisvuokrat yhden vuoden kuluessa 2 2 yli yhden vuoden ja enintään viiden vuoden kuluttua 7 7 yli viiden vuoden kuluttua 1 3 Yhteensä 10 11 Ei-purettavissa olevista edelleenvuokraussopimuksista  odotettavissa olevien saatavien vuokrien kokonaismäärä 0 0 Kaudella kuluksi kirjatut vuokrat ja edelleenvuokrattujen tilojen vuokrat eriteltynä vähimmäisvuokrat -2 -2 edelleenvuokrattujen tilojen vuokrat 0 0 Vuokrakulut yhteensä -2 -2 Omistusyhteisö Milj. &euro; 2009 2008 Taseen ulkopuoliset sitoumukset Merkintäsitoumukset 3 4 Vakuudeksi annettu omaisuus ja vakuudelliset velat ja sitoumukset 2009 2008 Milj. &euro; Annettu vakuus Velat/sitoumukset Annettu vakuus Velat/sitoumukset Vakuudeks i annettu omaisuus Sijoitukset Kiinnitetyt panttivelkakirjat 15 6 15 6 Milj. &euro; 2009 2008 Ei-purettavissa olevat muut vuokrasopimukset Maksettavat vähimmäisvuokrat yhden vuoden kuluessa 1 3 yli yhden vuoden ja enintään viiden vuoden kuluttua 3 4 yli viiden vuoden kuluttua 2 3 Yhteensä 7 9 Konsernilla oli vuoden 2009 lopussa vuokralle otettuja tiloja yhteensä 198 727 m 2  (180 872). Vuokrasopimukset on tehty pääosin 3-10 vuodeksi. 34. Oma pääoma Osakepääoma Yhtiön osakepääomassa 98 milj. euroa tai osakkeiden lukumäärässä 561 372 390 kpl ei tapahtunut muutoksia tilikauden aikana. Tilikauden päättyessä yhtiön hallussa oli omia osakkeita 90 000 kpl. Ylikurssirahasto Rahasto sisälsi oman pääoman luonteiset sijoitukset ja osakkeiden merkintähinnan siltä osin, kun sitä ei nimenomaisen päätöksen mukaan merkitty osakepääomaan. Ylikurssirahastosta siirrettiin tilikauden aikana 1 161 milj. euroa sijoitetun vapaan pääoman rahastoon. Vararahasto  Vararahasto sisältää yhtiöjärjestyksen mukaisen tai yhtiökokouksen päätöksellä vapaasta omasta pääomasta siirretyn osuuden. Vararahastosta siirrettiin tilikauden aikana 366 milj. euroa sijoitetun vapaan pääoman rahastoon. Sijoitetun vapaan pääoman rahasto Rahasto sisältää muut oman pääoman luonteiset sijoitukset ja osakkeiden merkintähinnan siltä osin, kun sitä ei nimenomaisen päätöksen mukaan merkitä osakepääomaan. Rahastoon siirrettiin tilikaudella 1 161 milj. euroa ylikurssirahastosta sekä 366 milj. euroa vararahastosta. Muut oman pääoman erät Muut oman pääoman erät sisältävät myytävissä olevien rahoitusvarojen arvonmuutokset, rahavirran suojauksena käytettävien johdannaisinstrumenttien käypien arvojen muutokset sekä muuntoerot. Muutokset oman pääoman rahastoissa ja kertyneissä voittovaroissa on esitetty  konsernin oman pääoman muutoslaskelmassa . Osakkeet ja äänioikeus Sampo Oyj:n osakkeiden lukumäärä 31.12.2009 oli 561 372 390, joista 560 172 390 oli A-sarjan osakkeita ja 1 200 000 B-sarjan osakkeita. Kullakin A-osakkeella on yhtiökokouksessa yksi ääni ja B-osakkeella viisi ääntä. Kaikki B-sarjan osakkeet ovat Keskinäisen Vakuutusyhtiön Kalevan omistuksessa. B-sarjan osake voidaan muuttaa A-sarjan osakkeeksi B-sarjan osakkeen omistajan vaatimuksesta. Sammon A-sarjan osakkeet noteerataan  Helsingin Pörssissä.  Varsinainen yhtiökokous myönsi hallitukselle omien osakkeiden hankkimisvaltuudet, jotka ovat voimassa seuraavan varsinaisen yhtiökokouksen päättymiseen asti, kuitenkin enintään 18 kk yhtiökokouksen päätöksestä. A-sarjan osakkeita voidaan hankkia enintään 50 000 000 kappaletta yhdessä tai useammassa erässä. Osakkeita voidaan hankkia muutenkin kuin osakkeenomistajien omistamien osakkeiden suhteessa enintään hankintahetkellä Sammon osakkeesta julkisessa kaupankäynnissä maksettavaan korkeimpaan hintaan. Lisäksi Sammon hallitus päätti 11.12.2009 hankkia omia osakkeita enintään 5 000 000 kpl (n. 0,9 % kaikista osakkeista). Osakkeiden hankinta alentaa yhtiön jakokelpoista omaa pääomaa. Vuoden 2009 kuluessa Sampo Oyj hankki yhteensä 90 000 omaa A-osakettaan, joka vastaa 0,02 prosenttia yhtiön osakkeiden kokonaismäärästä ja niihin liittyvistä äänioikeuksista. Osakkeet hankittiin keskihinnalla 16,53 euroa osakkeelta ja niistä maksettiin yhteensä 1,5 miljoonaa euroa. Tilikauden päättyessä emoyhtiön hallussa oli omia osakkeita 90 000 kpl. Muut konserniyhtiöt eivät omistaneet emoyhtiön osakkeita. 35. Lähipiiritiedot Johtoon kuuluvat avainhenkilöt Sampo-konsernin johtoon kuuluvia avainhenkilöitä ovat Sampo Oyj:n hallituksen jäsenet ja Sampo-konsernin johtoryhmä. Johtoon kuuluville avainhenkilöille maksettu kompensaatio Milj. &euro; 2009 2008 Lyhytaikaiset työsuhde-etuudet 8 6 Työsuhteen päättymisen jälkeiset etuudet 3 1 Muut pitkäaikaiset työsuhde-etuudet 2 4 Yhteensä 14 11 Lyhytaikaiset työsuhde-etuudet sisältävät tilikaudelle kirjatut palkat ja tulospalkkiot sosiaaliturvamaksuineen. Työsuhteen päättymisen jälkeiset etuudet sisältävät TyEL-perusvakuutuksen perusteella tilikaudelle kirjatut maksut sekä vapaaehtoiset lisäeläkemaksut. Muut pitkäaikaiset työsuhde-etuudet sisältävät johdon ja asiantuntijoiden pitkäaikaisten kannustinjärjestelmien perusteella tilikaudelle kirjatut palkkiot (kts. liite 36) Lähipiirilainat Johtoon kuuluvilla avainhenkilöillä ei ole lainoja konserniyhtiöiltä. Avoimet saldot/osakkuusyhtiö Nordea Milj. &euro; 2009 2008 Varat 1 718 - Velat 35 - Konsernin saamiset Nordealta koostuvat pääosin pitkistä joukkovelkakirjasijoituksista sekä talletuksista. Lisäksi konsernilla on useita voimassaolevia johdannaissopimuksia liittyen konsernin sijoitusten ja velkojen riskienhallintaan. 36. Kannustinjärjestelmät Johdon ja asiantuntijoiden pitkäaikaiset kannustinjärjestelmät 2006 II - 2009 I Sampo Oyj:n hallitus on päättänyt pitkäaikaisista kannustinjärjestelmistä 2006 II - 2009 I Sammon johdolle ja asiantuntijoille. Sammon hallitus on valtuuttanut nimitysvaliokunnan tai konsernijohtajan päättämään kannustinjärjestelmään kuuluvista henkilöistä ja heille tulevien suorituspalkkion määräytymisperusteena olevien bonusyksiköiden määrästä. Ohjelmissa konsernin johtoryhmän jäsenten osalta päätöksen jaettavien bonusyksiköiden määrästä tekee konsernin hallitus. Ohjelmien piiriin kuului vuoden 2009 lopussa runsaat 100 henkilöä. Suorituspalkkion määrä riippuu Sammon A-osakkeen kurssikehityksestä ja vakuutusliikkeen tuotosta (IM). Yhden laskennallisen bonusyksikön arvo on Sammon A-osakkeen vaihdolla painotettu keskikurssi ohjelmien ehdoissa määrättynä ajankohtana vähennettynä lähtökurssilla, jota oikaistaan kannustimen maksupäivään mennessä maksetulla osakekohtaisella osingolla. Ohjelmien lähtökurssit ennen osinkoja ovat 16,49 - 20,17 euroa. Laskennallisen bonusyksikön arvo on maksimissaan 28 - 30 euroa vähennettynä osinko-oikaistulla lähtökurssilla. Ohjelmien vakuutusliikkeen tuotto -kriteerillä on kolme tasoa. Suorituspalkkio maksetaan kokonaisuudessaan, mikäli vakuutusliikkeen tuotto on 4 prosenttia tai yli. Mikäli vakuutusliikkeen tuotto on 2 - 3,99 prosenttia, palkkiosta maksetaan 50 prosenttia. Mikäli tunnusluku jää tämän alle, suorituspalkkiota ei makseta.  Kussakin ohjelmassa on kolme suorituskautta ja palkkiot maksetaan käteisenä kolmessa erässä. Ohjelmissa 2008 I, 2008 II ja 2009 I suorituspalkkion saajan tulee ostaa Sammon A-osakkeita sisäpiirisäännökset huomioiden ensimmäisenä mahdollisena ajankohtana 30 prosentilla saamansa suoritepalkkion määrästä verojen ja vastaavien maksujen vähentämisen jälkeen ja pitää osakkeita omistuksessaan ohjelmissa 2008 ja 2008 II yhden vuoden ajan ja 2009 I -ohjelmassa 2 vuoden ajan.  Suorituspalkkiot saatetaan maksaa ennenaikaisesti liittyen mahdollisiin konsernirakenteen muutoksiin tai työsuhteen päättymiseen erikseen määritellyistä syistä. Ohjelmien käypä arvo arvioidaan käyttäen Black-Scholes -hinnoittelumallia. 2006 II 2008 I 2008 II 2009 I Ehdot hyväksytty* 21.12.2006 16.1.2008 7.5.2008 27.8.2009 Myönnetty  (tuhatta kpl)  31.12.2007 180 - - - Myönnetty  (tuhatta kpl)  31.12.2008 112 3 961 95 - Myönnetty  (tuhatta kpl)  31.12.2009 47 2 723 63 4 392 Kausi päättyy I   30 % Q3 - 2008 Q1 - 2009 Q3 - 2009 Q2 - 2011 Kausi päättyy II  35 % Q1 - 2009 Q3 - 2009 Q1 - 2010 Q2 - 2012 Kausi päättyy III 35 % Q3 - 2009 Q2 - 2010 Q4 - 2010 Q2 - 2013 Maksuajankohta I   30 % 12 - 2008 6 - 2009 12 - 2009 9 - 2011 Maksuajankohta II  35 % 6 - 2009 1 - 2010 6 - 2010 9 - 2012 Maksuajankohta III 35 % 1 - 2010 9 - 2010 3 - 2011 9 - 2013 Sampo A -kurssi ehtojen hyväksymispäivänä eur* 20,25 18,23 18,02 16,74 Lähtökurssi eur** 20,17 17,26 18,44 16,49 Lähtökurssi oikaistuna osingolla eur  31.12.2009 16,97 15,26 17,64 16,49 Sampo A -päätöskurssi 31.12.2009 17,02 Perusarvo yhteensä (milj. euroa) 0 5 0 1 Velka yhteensä  6 Raportointikauden kulu yhteensä ml. sivukulut (milj. euroa) 5 * Kannustimien myöntämispäivät vaihtelevat ** 10 päivän vaihdolla painotettu keskikurssi hyväksymispäivästä   Sampo 2006 osakekannustinjärjestelmä Sampo Oyj:n varsinainen yhtiökokous päätti 5.4.2006 Sampo 2006 osakekannustinjärjestelmästä. Ohjelma koskee Sampo Oyj:n tai sen tytäryhtiöiden johtohenkilöitä sekä Sammon konsernijohtajaa. 11.5.2006 Sampo Oyj:n hallitus kohdensi 1 300 000 osaketta ohjelman 1 500 000 osakkeen maksimimäärästä. Maksettavaksi tulevan palkkion määrä perustuu puoliksi Sammon A -osakkeen kurssikehitykseen ja puoliksi vakuutusliikkeen tuoton (IM)  kehitykseen. Ohjelmassa on kolme performanssikautta ja ne kattavat vuodet 2006 - 2010.  Kukin maksuerä vastaa maksimissaan yhtä kolmasosaa osakkeiden kokonaismäärästä. Ohjelman ehdot sisältävät palkkion määrään liittyvän rajoitteen, minkä mukaan palkkion määrää vähennetään, mikäli Sammon osakekurssi nousee yksittäisellä performanssikaudella yli 160 prosenttia. Palkkiona suoritettaviin osakkeisiin liittyy osittainen kahden vuoden luovutusrajoitus. Sammon hallitus voi päättää myös palkkion suorittamisesta osittain tai kokonaan käteisenä osakkeiden sijaan. Järjestelmän mukainen palkkio suoritetaan kolmessa erässä. Toinen erä, 2 085 000 euroa, suoritettiin kannustinjärjestelmän ehtojen mukaisesti joulukuussa 2009. Palkkio suoritettiin rahana siten, että palkkion saajalla oli velvoite ostaa Helsingin pörssistä Sammon A-sarjan osakkeita vähintään 50 prosentilla palkkiosta verojen ja vastaavien maksujen vähentämisen jälkeen. Vuoden 2009 aikana järjestelmästä poistui yksi henkilö. Performanssikaudet Kausi I Kausi II Kausi III Osakekurssi 5 2006- Q3 2008 Q4 2006- Q3 2009 Q4 2007-  Q3 2010 Vakuutusliikkeen tuotto 1 2006-9/2008 1 2007-9/2009 1 2008-9/2010 Performanssiehdot kausille Osinkokorjattu  osakekurssin nousu Vakuutusliikkeen tuotto Vähimmäispalkkion edellytys 26 % 5 % Enimmäispalkkion edellytys 64 % 10,5 % Maksu vähimmäisedellytyksen täyttyessä kokonaismäärästä 20 % 40 % Maksu vähimmäis- ja enimmäismäärän välillä kasvaa lineaarisesti. Kannustinohjelman käypä arvo myöntämispäivänä on arvioitu käyttäen Black-Scholes- hinnoittelumallia. Markkinaperusteisen kannustinosan (osakekurssi) käyvässä arvossa on huomioitu hinnoittelumallilla arvioitu toteuma palkkiona maksettavien osakkeiden määrästä. Ei-markkinaperusteisia ehtoja (IM ja ROE) ei huomioitu niihin perustuvan kannustinosan käyvässä arvossa, vaan nämä ehdot otetaan huomioon arvioitaessa osakkeiden määrää, joihin oletetaan syntyvän oikeus oikeuden syntymisjakson kuluessa. Tältä osin konserni päivittää oletuksen ei-markkinaehtoisten ehtojen toteumasta jokaisena väli - ja tilinpäätöspäivänä. Hinnoittelumallissa käytetty volatiliteetti, 38,0 prosenttia, oli kahden ja puolen vuoden viikkohavainnoista laskettu historiallinen volatiliteetti.  Muut mallissa käytetyt tekijät olivat riskitön korko 0,40 - 2,80 prosenttia sekä 5 prosentin osinkotuotto.   Keskimääräinen käypä arvo myönnetylle osakkeelle myöntämispäivänä palkkiolle joka perustuu osakekurssiin, &euro; 4,18 palkkiolle joka perustuu IM- ja ROE-ehtoihin, &euro; 14,76 Kannustinjärjestelmästä ei aiheutunut kuluja raportointikauden 2009 aikana. 37. Tilintarkastajien palkkiot Milj. &euro; 2009 2008 Tilintarkastuspalkkiot 2 2 Muut palkkiot 0 0 Yhteensä 2 2 38. Oikeudenkäynnit Konsernin yritykset ovat osapuolina oikeudenkäynneissä, joissa käsittely on kesken 31.12.2009. Oikeudenkäynnit koskevat tavanomaisia liiketoimia. Yritykset eivät ole tehneet oikeudenkäynteihin liittyviä varauksia, sillä asiantuntija-arvioiden mukaan ei ole todennäköistä että yrityksille olisi oikeudenkäyntien tuloksena tulossa merkittäviä menetyksiä. 39. Sijoitukset tytäryhtiöissä Nimi Milj. &euro; Konsernin omistusosuus, % Kirjanpitoarvo Vahinkovakuutustoiminta If Skadeförsäkring Holding Abp 100 1 886 If Skadeförsäkring Ab 100 1 178 If Vahinkovakuutusyhtiö Oy 100 442 If P&C Insurance AS 100 43 CJSC If Insurance 100 9 SOAO Region 100 40 If Säkerhet AB 100 0 MSK Vesta 100 0 Henkivakuutustoiminta Henkivakuutusosakeyhtiö Mandatum  100 484 SE Sampo Life Insurance Baltic 100 11 If Livförsäkring Ab 100 7 OOO Region Life 100 2 Muu toiminta Oy Finnish Captive & Risk Services Ltd 100 0 If IT Services A/S 100 0 Riskienhallinta Oy 100 0 Barn i Bil AB 100 0 Sampo Capital Oy 100 1 Ei sisällä konsernitilinpäätökseen yhdisteltyjä kiinteistö- ja asunto-osakeyhtiöitä. 40. Sijoitukset muissa kuin tytär- ja osakkuusyhtiöissä Vahinkovakuutustoiminta Pörssiosakkeet  Milj. &euro; Maa Kpl Osuus  osakkeista, % Kirjanpitoarvo / käypä arvo Topdanmark A/S Tanska 1 889 076 11,17 % 178 Veidekke ASA Norja 11 649 680 8,57 % 70 Cardo AB Ruotsi 2 847 223 10,55 % 60 Nobia AB Ruotsi 14 632 850 8,35 % 60 Höganäs AB B Ruotsi 2 627 824 7,49 % 42 Clas Ohlson AB B Ruotsi 2 742 908 4,18 % 38 TeliaSonera AB Ruotsi 5 200 000 0,12 % 26 Hennes & Mauritz  AB B Ruotsi 610 800 0,07 % 24 Lindab International AB Ruotsi 3 086 818 3,92 % 22 Gunnebo AB Ruotsi 8 036 166 10,59 % 21 Atlas Copco AB  B Ruotsi 2 071 515 0,17 % 19 Sectra AB B Ruotsi 4 356 300 11,82 % 18 ABB Ltd Sveitsi 1 290 000 0,06 % 17 Yara International ASA Norja 448 750 0,15 % 14 Astra Zeneca Plc Iso-Britannia 429 500 0,03 % 14 Volvo AB B Ruotsi 2 225 372 0,10 % 13 Scania AB B Ruotsi 1 416 306 0,18 % 13 BE Group AB Ruotsi 2 998 600 6,00 % 13 Svedbergs i Dalstorp AB B Ruotsi 2 298 600 10,84 % 10 StatoilHydro ASA Norja 490 500 0,02 % 9 Sandvik AB Ruotsi 920 000 0,08 % 8 SSAB Svenskt Stål AB A Ruotsi 644 000 0,20 % 8 Nederman Holding AB Ruotsi 1 160 400 9,90 % 8 Nolato AB B Ruotsi 1 062 584 4,04 % 6 VBG AB B Ruotsi 524 200 3,83 % 4 Vestas Wind Systems A/S Tanska 82 900 0,04 % 4 A P Moller - Maersk B Tanska 600 0,03 % 3 B&B Tools B Ruotsi 264 500 0,93 % 2 TTS Marine ASA Norja 3 396 306 5,00 % 2 G & L Beijer B Ruotsi 135 000 0,64 % 2 Equinox Offshore Accommodation Ltd Singapore 2 610 000 4,97 % 2 CTT Systems AB Ruotsi 511 200 4,71 % 1 Fingrid Oyj B Suomi 25 0,75 % 1 Sberbank Venäjä 280 487 0,00 % 1 Bergen Group AS Norja 667 696 1,39 % 0 LUKOIL Venäjä 7 070 0,00 % 0 Aktia Säästöpankki Oyj A Suomi 34 125 0,05 % 0 Aktia Säästöpankki Oyj R Suomi 17 062 0,03 % 0 Transneft (pref) Venäjä 150 0,01 % 0 Pörssiyhtiöt yhteensä 733 Muut yhtiöt 36 Sijoitusrahastot Milj. &euro; Maa Kpl Osuus  osakkeista  % Kirjanpitoarvo / käypä arvo WD Power Investment Suomi 2 523 0 PMI Venture Fund L.P. (CIM Venture Fund for Creative Industries L.P.) Suomi 70 144 0 WD Power Investment Yhdysvallat 18 268 0 Mandatum Pääomarahasto II Ky EUR Suomi 126 500 1 Private Energy Market Fund L.P.  Suomi 304 575 3 Mandatum Pääomarahasto II Ky USD Yhdysvallat 511 200 3 EQT III UK No.1 L.P. (EQT Northern Europe UK No  I L.P.) Suomi 1 184 784 5 Mandatum Pääomarahasto I Ky Suomi 690 227 6 EQT IV (No  1) Limited Partnership Suomi 945 452 6 Goldman Sachs Loan Partners I  L.P. Yhdysvallat 1 237 422 10 Goldman Sachs Loan Partners I  L.P. Debt EUR Caymansaaret 1 719 753 17 Goldman Sachs Loan Partners I  L.P. Debt USD Yhdysvallat 5 840 777 39 Fund of support of small business Venäjä 1 0 Equity Fund  North-West Trust Company Venäjä 6 368 0 Mixed investments Fund  North-West Trust Company Venäjä 8 984 0 APS Japan Growth Fund JPY Japani 141 555 8 Danske Invest European Opportunities Kasvu Suomi 12 620 831 10 IShares Nikkei 225 DE Tanska 1 491 000 12 SPDR Trust Series 1 S&P500 ETF Yhdysvallat 190 000 15 APS Small Cap Alpha Fund Irlanti 184 320 16 Aberdeen Global Asia Pacific Equity Fund Luxemburg 463 103 18 IShares DJ Euro Stoxx 50 ETF Irlanti 672 200 20 Gartmore Latin America A Luxemburg 1 521 261 24 Danske Invest North America Enhanced Index Kasvu USD Suomi 26 369 493 26 Danske Invest Japani Osake Kasvu JPY Suomi 315 965 078 28 Danske Invest US Small Cap Value Kasvu USD Suomi 26 386 762 32 IShares S&P 500 Index Fund ETF Yhdysvallat 595 000 46 Danske Invest Europe Enhanced Index Kasvu Suomi 37 941 655 53 Danske Invest Emerging Asia Kasvu Suomi 2 210 726 59 Sijoitusrahastot yhteensä 458 Osakkeet ja osuudet yhteensä 1 227 Henkivakuutustoiminta Pörssiosakkeet Milj. &euro; Maa Kpl Osuus  osakkeista  % Kirjanpitoarvo /  käypä arvo Alma Media Oyj Suomi 6 655 512 8,92 49 Amanda Capital Oyj Suomi 2 053 296 9,02 4 Amer Sports Oyj Suomi 1 600 430 1,32 11 Basware Oyj Suomi 550 000 4,80 8 Comptel Oyj Suomi 19 569 925 18,28 15 Elisa Corporation Suomi 650 000 0,39 10 Finnair Oyj Suomi 2 400 000 1,87 9 Finnlines Oyj Suomi 773 500 1,65 5 Fortum Oyj Suomi 1 825 886 0,21 35 Kemira Oyj Suomi 2 617 736 1,69 27 Kesko Oyj Suomi 515 153 0,52 12 Konecranes Oyj Suomi 500 000 0,81 10 Lassila & Tikanoja Oyj Suomi 2 231 238 5,75 36 Metso Oyj Suomi 855 659 0,57 21 Neste Oil Oyj Suomi 1 051 088 0,41 13 Nokia Oyj Suomi 2 950 000 0,08 26 Nokian Renkaat Oyj Suomi 947 085 0,76 16 Norvestia Oyj Suomi 1 789 538 11,68 13 Oriola KD Oyj Suomi 2 295 086 1,52 10 Outokumpu Oyj Suomi 915 000 0,50 12 Pöyry Oyj Suomi 804 200 1,36 9 Salcomp Oyj Suomi 3 724 000 9,55 7 Sanoma Oyj Suomi 792 001 0,49 12 Stora Enso Oyj Suomi 2 500 000 0,32 12 Teleste Oyj Suomi 1 679 200 9,43 6 Turvatiimi Oyj Suomi 5 699 436 5,04 1 UPM-Kymmene Oyj Suomi 2 700 000 0,52 22 Uponor Oyj Suomi 1 557 789 2,13 23 Vaisala Oyj Suomi 766 650 4,21 19 YIT Oyj Suomi 5 507 004 4,33 80 Yhteensä 535 Muut pörssiyhtiöt 22 Pörssiyhtiöt yhteensä 558 Muut yhtiöt Metsä Tissue Oyj Suomi 553 407 6,07 11 Sijoitusrahastot Milj. &euro; Maa Kpl Osuus  osakkeista  % Kirjanpitoarvo / käypä arvo Danske Invest Emerging Asia Kasvu Suomi 1 820 318 48 Danske Invest Emerging Markets Debt Kasvu Suomi 15 226 632 26 Danske Invest European Opportunities Kasvu Suomi 19 375 369 16 Danske Invest High Yield Kasvu Suomi 112 728 951 131 Danske Invest Japani Osake Kasvu Suomi 403 618 921 36 Danske Invest Trans-Balkan kasvu Suomi 465 974 5 Fourton Odysseus Kasvu 102 880 16 Pääomarahastot Milj. &euro; Maa ANL Kiinteistöt I Ky. Suomi 20 Amanda III Eastern Private Equity Ky Suomi 7 CapMan Real Estate I Ky Suomi 13 Mandatum Pääomarahasto I Ky Suomi 10 Yhteensä 338 Muut osakkeet ja osuudet 38 Kotimaiset osakkeet ja osuudet yhteensä 934 Muut yhtiöt Milj. &euro; Maa Kpl Osuus  osakkeista, % Kirjanpitoarvo / käypä arvo BenCo Insurance Holding B.V. Alankomaat 389 329 10,00 7 EQT IV ISS Co-investment Limited Partnership Iso-Britannia 872 610 12,52 9 Ulkomaiset sijoitusrahastot Milj. &euro; Maa Kpl Osuus  osakkeista, % Kirjanpitoarvo / käypä arvo APS Japan Growth Fund Irlanti 183 278 10 Aberdeen Global Asia Pacific Equity Fund Iso-Britannia 1 053 348 40 Brevan Howard Fund B Yhdysvallat 817 500 6 Comac Global Macro Fund Yhdysvallat 1 000 000 7 Comgest Panda Luxemburg 19 776 32 Danske Invest High Dividend A Luxemburg 1 533 834 26 GSAMI China Funds X EUR Accumulation Class Shares Yhdysvallat 700 000 8 Gartmore Latin America A Iso-Britannia 2 475 895 40 Goldman Sachs Asset Management Liquidity Partners 2007 Yhdysvallat 512 415 21 IShares S&P 500 Index Fund ETF Yhdysvallat 1 401 690 109 Lloyd George Asia Small Companies Fund Hong Kong 233 008 16 New Russian Generation Limited Iso-Britannia 6 360 905 8 Prosperity Cub Fund Iso-Britannia 237 181 46 Prosperity Russia Domestic Fund Iso-Britannia 38 836 000 14 Richelieu France Ranska 32 410 10 The Lyxor DJ Eurostoxx 50 ETF Ranska 3 424 853 103 The Lyxor ETF DJ Stoxx 600 Insurance Ranska 955 257 14 The Lyxor ETF MSCI India Ranska 977 483 10 iShares DJ US Oil Equipment and Services Yhdysvallat 455 000 14 Ulkomaiset pääomarahastot Milj. &euro; Maa Kpl Osuus  osakkeista, % Kirjanpitoarvo / käypä arvo Access Capital L.P. Iso-Britannia 7 BOF III CV Investors LP (Gilde Buyout Fund III) Iso-Britannia 6 Behrman Capital III L.P. Yhdysvallat 8 CapMan Buyout VIII (Guernsey) L.P. Iso-Britannia 6 CapMan Equity VII B L.P. Iso-Britannia 8 Duke Street Capital Structured Solutions Iso-Britannia 22 EQT IV (No. 1) Limited Partnership Iso-Britannia 6 EQT V (General Partner) LP Iso-Britannia 10 Goldman Sachs Loan Partners I, L.P. Yhdysvallat 14 Goldman Sachs Loan Partners I, L.P. Debt EUR Yhdysvallat 22 Goldman Sachs Loan Partners I, L.P. Debt USD Yhdysvallat 52 Goldman Sachs Petershill Fund Offshore, L.P. Yhdysvallat 14 Montagu Fund III L.P. Iso-Britannia 7 Mount Kellet Capital Partners (Cayman), L.P. Yhdysvallat 13 Pai Europe IV L.P. Iso-Britannia 6 Russia Partners II L.P. Yhdysvallat 7 Thomas H. Lee Equity Fund V L.P. Yhdysvallat 6 VenCap 9 LLC (Preferential Equity Investors II LLC Iso-Britannia 6 Yhteensä 769 Muut osakkeet ja osuudet 86 Ulkomaiset osakkeet ja osuudet yhteensä 856 Osakkeet ja osuudet yhteensä 1 789 Omistusyhteisö Kotimaiset muut kuin pörssiyhtiöt Milj. &euro; Maa Kpl Osuus  osakkeista, % Kirjanpitoarvo / käypä arvo Keskinäinen työeläkevakuutusyhtiö Varma Suomi 57 80,28 14 Muut Suomi  6 Kotimaiset osakkeet ja osuudet yhteensä 20 Ulkomaiset pääomarahastot Milj. &euro; Maa Kpl Osuus osakkeista % Kirjanpitoarvo / käypä arvo Behrman Capital III L.P. Yhdysvallat 5 Muut osakkeet ja osuudet  11 Ulkomaiset osakkeet ja osuudet yhteensä 16 Osakkeet ja osuudet yhteensä 36 Taulukko sisältää yli 5 milj. euron omistukset (käypä arvo) ja pörssiyhtiöistä lisäksi yli 5 prosenttia ylittävät omistukset. 41. Tilikauden päättymisen jälkeiset tapahtumat Hallitus päätti 11. helmikuuta 2010 pidetyssä kokouksessa ehdottaa 13. huhtikuuta 2010 pidettävälle yhtiökokoukselle vuodelta 2009 jaettavan osingon määräksi 1,00 euroa osakkeelta (yht. 561 282 390 euroa). Maksettavat osingot kirjataan vuoden 2010 tilinpäätöksen omaan pääomaan kertyneiden voittovarojen vähennykseksi.";
sData[74] = "Sampo Oyj:n tilinpäätös^../FinancialStatements/Emoyhtiontuloslaskelma.html^Financial Statements/Sampo Oyj:n tilinpäätös^";
sData[75] = "Emoyhtiön tuloslaskelma^../FinancialStatements/Emoyhtiontuloslaskelma.html^Financial Statements/Sampo Oyj:n tilinpäätös/Emoyhtiön tuloslaskelma^ Milj. &euro; Liite 2009 2008 Liiketoiminnan muut tuotot 1 1 4 9 Henkilöstökulut Palkat ja palkkiot -9 -7 Henkilösivukulut Eläkekulut -2 -2 Muut henkilösivukulut -1 -1 Poistot ja arvonalentumiset 2 Suunnitelman mukaiset poistot 0 -1 Liiketoiminnan muut kulut 3 -18 -13 Liikevoitto -15 -14 Rahoitustuotot ja -kulut 5 Tuotot osuuksista saman konsernin yrityksissä 488 381 Tuotot muista osuuksista 81 133 Muut korko- ja rahoitustuotot Saman konsernin yrityksiltä 8 10 Muilta 11 68 Muut tuotot ja kulut sijoituksista  -7 3 Muut korkotuotot 39 7 Korkokulut ja muut rahoituskulut Saman konsernin yritykselle -1 - Muille kuin saman konsernin yrityksille -89 -37 Valuuttatulos 8 14 Voitto ennen veroja 522 565 Tuloverot Tilikauden verot -14 Aikaisempien tilikausien verot 2 1 Laskennalliset verot 7 2 Tilikauden voitto 531 554";
sData[76] = "Emoyhtiön tase^../FinancialStatements/Emoyhtiontase.html^Financial Statements/Sampo Oyj:n tilinpäätös/Emoyhtiön tase^ Milj. &euro; Liite 2009 2008 VASTAAVAA Pysyvät vastaavat Aineettomat hyödykkeet 6 Aineettomat oikeudet 0 0 Muut pitkävaikutteiset menot 1 1 Aineelliset hyödykkeet 7 Rakennukset ja rakennelmat 1 1 Koneet ja kalusto 1 1 Muut aineelliset hyödykkeet 2 2 Sijoitukset Osuudet saman konsernin yrityksissä 8 2 370 2 370 Saamiset saman konsernin yrityksiltä 9 122 122 Osuudet omistusyhteysyrityksissä 10 5 168 - Muut osakkeet ja osuudet 11 41 1 710 Muut saamiset 12 14 1 062 Lyhytaikaiset saamiset Saamiset saman konsernin yrityksiltä 3 5 Laskennalliset verosaamiset 20 11 6 Muut saamiset 13 29 36 Siirtosaamiset 14 55 13 Rahat ja pankkisaamiset 412 35 VASTAAVAA YHTEENSÄ 8 229 5 364 VASTATTAVAA Oma pääoma 15 Osakepääoma 98 98 Ylikurssirahasto - 1 160 Käyvän arvon rahasto -3 -1 759 Sijoitetun vapaan pääoman rahasto 1 527 - Muut rahastot Vararahasto - 366 Muut rahastot 273 273 Edellisten tilikausien voitto/tappio 4 108 3 993 Tilikauden voitto  531 555 6 534 4 686 Vieras pääoma Pitkäaikainen vieras pääoma Velat, joilla on huonompi etuoikeus 37 597 Joukkovelkakirjalainat 962 - Eläkelainat 130 - Lyhytaikainen vieras pääoma Yritystodistukset 466 - Laskennalliset verovelat 20 - 2 Muut velat 18 37 36 Siirtovelat  19 63 43 VASTATTAVAA YHTEENSÄ 8 229 5 364";
sData[77] = "Emoyhtiön rahavirtalaskelma^../FinancialStatements/Emoyhtionrahavirtalaskelma.html^Financial Statements/Sampo Oyj:n tilinpäätös/Emoyhtiön rahavirtalaskelma^ Milj. &euro; 2009 2008 Liiketoiminnan rahavirta Voitto ennen veroja 523 564 Oikaisut: Poistot 0 1 Realisoitumattomat arvostusvoitot ja -tappiot 1 1 Sijoitusten myyntivoitot ja -tappiot 23 -3 Muut oikaisut 10 568 Oikaisut yhteensä 34 566 Liiketoiminnan varojen lisäys (-) tai vähennys (+) Sijoitukset* 1 096 90 Muut varat -7 1 Yhteensä 1 089 91 Liiketoiminnan velkojen lisäys (+) tai vähennys (-) Rahoitusvelat 7 0 Muut velat 2 -2 Maksetut korot -62 -37 Maksetut tuloverot -5 -9 Yhteensä -58 -48 Liiketoiminnasta kertyneet nettorahavarat 1 587 1 173 Investointien rahavirta Investoinnit tytär- ja osakkuusyhtiöosakkeisiin -1 759 - Luovutustulot tytär- ja osakkuusyhtiöosakkeista - 1 Muut sijoitukset - -522 Nettoinvestoinnit aineellisiin ja aineettomiin hyödykkeisiin 0 0 Investointeihin käytetyt nettorahavarat -1 759 -521 Rahoitustoiminnan rahavirta Omien osakkeiden hankinta -1 -167 Maksetut osingot -444 -678 Liikkeeseen lasketut velkakirjat, liikkeeseen laskut 2 002 - Liikkeeseen lasketut velkakirjat, lyhennykset -1 008 - Rahoituksesta kertyneet nettorahavarat 549 -845 Rahavirrat yhteensä 377 -193 Rahavarat tilikauden alussa 35 228 Rahavarat tilikauden lopussa 412 35 Rahavarojen nettomuutos 377 -193 * Sijoitukset sisältävät sekä sijoituskiinteistöt että rahoitusvarat. Lisätietoa rahavirtalaskelmaan: Milj. &euro; 2009 2008 Saadut korot 17 83 Maksetut korot 62 37 Saadut osingot 569 514";
sData[78] = "Emoyhtiön tilinpäätöksen liitetiedot^../FinancialStatements/Emoyhtiontilinpaatoksenliitetiedot.html^Financial Statements/Sampo Oyj:n tilinpäätös/Emoyhtiön tilinpäätöksen liitetiedot^ Yhteenveto merkittävistä tilinpäätöksen laatimisperiaatteista Sampo Oyj:n tilinpäätös liitetietoineen on laadittu suomalaisen kirjanpitolain ja -asetuksen mukaisesti. Sampo Oyj:n erillistilinpäätöksen laatimisperiaatteet eivät olennaisesti poikkea konsernin  IFRS- standardien mukaisen tilinpäätöksen laatimisperiaatteista. Rahoitusvälineet on arvostettu markkinoilta saatuun käypään arvoon. Konsernin laatimisperiaatteet kerrotaan alkaen sivulta 87. Tuloslaskelmaa koskevat liitetiedot 1. Liiketoiminnan muut tuotot Milj. &euro; 2009 2008 Tuotot kiinteistöomaisuudesta 2 2 Muut tuotot 13 8 Yhteensä 14 9 2. Poistot ja arvonalentumiset Milj. &euro; 2009 2008 Suunnitelm an mukaiset poistot Aineellisista hyödykkeistä 0 0 Aineettomista hyödykkeistä 0 0 Yhteensä 0 -1 3. Liiketoiminnan muut kulut Milj. &euro; 2009 2008 Vuokrakulut -3 -3 Kulut kiinteistöomaisuudesta -1 -1 Kiinteistöomaisuuden luovutustappiot -1 Muut kulut -14 -8 Yhteensä -18 -13 Erä Muut kulut sisältää mm. hallinto- ja IT-kulut sekä palkkiot ulkopuolisista palveluista. 4. Tilintarkastajan palkkiot Milj. &euro; 2009 2008 KHT-yhteisö Ernst & Young Oy Tilintarkastuspalkkiot - 0,3 -0,2 Veroneuvonta 0,0 -0,0 Muut palkkiot 0,0 -0,0 Yhteensä -0,4 -0,3 5. Rahoitustuotot ja -kulut Milj. &euro; 2009 2008 Saadut osingot yhteensä 569 514 Korkotuotot yhteensä 58 84 Korkokulut yhteensä -90 -37 Myyntivoitot yhteensä 1 5 Myyntitappiot yhteensä -23 0 Valuuttatulos 8 14 Muut 16 -1 Yhteensä 538 579 Taseen vastaavia koskevat liitetiedot 6. Aineettomat hyödykkeet 2009 2008 Milj. &euro; Informaatioteknologia Muut hyödykkeet Informaatioteknologia Muut hyödykkeet Hankintameno tilikauden alussa 3 2 3 2 Kertyneet poistot tilikauden alussa -3 -1 -3 -1 joista vähennysten kertyneet poistot - - - - Tilikauden suunnitelman mukaiset poistot 0 0 0 0 Kirjanpitoarvo tilikauden lopussa 0 1 0 1 7. Aineelliset hyödykkeet 2009 2008 Milj.&euro; Rakennukset ja  rakennelmat Muut aineelliset  hyödykkeet Rakennukset ja  rakennelmat Muut aineelliset  hyödykkeet Hankintameno tilikauden alussa 4 4 15 11 Lisäykset 0 0 0 1 Vähennykset -2 - -13 -8 Siirrot erien välillä - - 1 - Kertyneet poistot tilikauden alussa -1 0 -1 -7 joista vähennysten kertyneet poistot 0 - 0 7 Kertyneet arvonalentumiset tilikauden alussa 0 - -1 - joista vähennysten kertyneet arvonalentumiset - - 1 - Tilikauden suunnitelman mukaiset poistot 0 0 0 -1 Kirjanpitoarvo tilikauden lopussa 1 3 3 3 8. Osuudet saman konsernin yrityksissä Milj. &euro; 2009 2008 Hankintameno tilikauden alussa 2 370 2 370 Vähennykset - - Kirjanpitoarvo tilikauden lopussa 2 370 2 370 9. Saamiset saman konsernin yrityksiltä Milj. &euro; 2009 2008 Hankintameno tilikauden alussa 122 128 Lisäykset 22 - Vähennykset -23 -6 Kirjanpitoarvo tilikauden lopussa 122 122 Saamiset ovat tytäryhtiöiden liikkeeseenlaskemia pääomalainoja. Lisätietoja konsernin liitetiedossa nro 29 Rahoitusvelat. 10. Osuudet omistusyhteysyrityksissä Milj. &euro; 2009 2008 Hankintameno tilikauden alussa 0 1 Lisäykset 5 168 - Vähennykset - -1 Kirjanpitoarvo tilikauden lopussa 5 168 0 11. Muut osakkeet ja osuudet 2009 Arvonmuutokset 2008 Arvonmuutokset Milj. &euro; Käypä arvo Tulokseen  kirjatut  Käyvän  arvon  rahastoon  kirjatut  Käypä arvo Tulokseen  kirjatut  Käyvän  arvon  rahastoon  kirjatut  Myytävissä olevat osakkeet 36 23 1   733 1 705 2 -1 792 Kiinteistöosakkeiden muutoslaskelma Milj. &euro; 2009 2008 Hankintameno tilikauden alussa 5 5 Vähennykset 0 0 Kirjanpitoarvo tilikauden lopussa 5 5 Jälleenhankintahinnan ja kirjanpitoarvon erotus  0 0 12. Sijoitusten muut saamiset 2009 Arvonmuutokset 2008 Arvonmuutokset Milj. &euro; Käypä arvo Tulokseen  kirjatut  Käyvän  arvon  rahastoon  kirjatut  Käypä arvo Tulokseen  kirjatut  Käyvän  arvon  rahastoon  kirjatut  Markkinaraha - - - 1 062 1 4 Joukkovelkakirjalainat 14 - - 0 - - Yhteensä 14 - - 1 062 1 4 13. Muut saamiset Milj. &euro; 2009 2008 Arvonlisäverosaaminen - 34 Kauppahintasaamiset 16 1 Muut 13 1 Yhteensä 29 36 14. Siirtosaamiset Milj. &euro; 2009 2008 Siirtyvät korot 53 12 Muut 3 1 Yhteensä 55 13 Taseen vastattavia koskevat liitetiedot 15. Emoyhtiön oman pääoman muutoslaskelma Sidottu pääoma                             Vapaa pääoma Milj. &euro; Osake- pääoma Ylikurssi-rahasto Vara- rahasto Käyvän arvon rahasto Sijoitetun vapaan pääoman rahasto Muut  rahastot Kertyneet voittovarat Yhteensä Kirjanpitoarvo 1. 1.2008 98 1 160 366 26 - 273 4 844 6 768 Osingonjako -686 -686 Osinkojen palautus 3 3 Myytävissä olevat rahoitusvarat omaan pääomaan kirjattu määrä -1 784 -1 784 tuloslaskelmaan siirretty määrä -2 -2 Omien osakkeiden hankinta -167 -167 Tilikauden voitto 555 555 Kirjanpitoarvo 31.12.2008 98 1 160 366 -1 759 - 273 4 548 4 686 Sidottu pääoma                             Vapaa pääoma Milj. &euro; Osake- pääoma Ylikurssi-  rahasto Vara- rahasto Käyvän arvon rahasto Sijoitetun vapaan pääoman rahasto Muut  rahastot Kertyneet voittovarat Yhteensä Kirjanpitoarvo 1.1.2009 98 1   160 366 -1   759 - 273 4   548 4   686 Siirrot oman pääoman erien välillä -1   160 -366 1 527 0 Osingonjako -449 -449 Osinkojen palautus 11 11 Myytävissä olevat rahoitusvarat omaan pääomaan kirjattu määrä 17 17 tuloslaskelmaan siirretty määrä 1   739 1   739 Omien osakkeiden hankinta -1 -1 Tilikauden voitto 531 531 Kirjanpitoarvo 31.12.2009 98 0 0 -3 1 527 273 4   640 6   534 Laskelma voitonjakokelpoisista varoista  Milj. &euro; 2009 2008 Emoyhtiö Tilikauden voitto 531 555 Kertyneet voittovarat 4 108 3 993 Sijoitetun vapaan pääoman rahasto 1 527 - Muut rahastot 273 273 Jakokelvottomat erät -3 -1 759 Yhteensä 6   436 3 061 16. Osakepääoma Tiedot on esitetty konsernitilinpäätöksen liitteessä 34 Oma pääoma. 17. Velat, joilla huonompi etuoikeus 2009 2008 Debentuurilaina, nimellisarvoltaan 600 meur, call 21.4.09 due 2014    37 597  - vuosittainen kiinteä korko 4,625 % 4/2009 asti, jonka jälkeen vaihtuva korko  18. Muut velat 2009 2008 Lunastamattomat osingot 29 35 Johdannaiset 7 0 Muut 1 1 Yhteensä 37 36 19. Siirtovelat Milj. &euro; 2009 2008 Siirtyvät korot 47 19 Muut  16 23 Yhteensä 63 43 Tuloveroja koskevat liitetiedot 20. Laskennalliset verosaamiset ja -velat Milj. &euro; 2009 2008 Laskennalliset verosaamiset  Tappiot 5 - Jaksotuserot 6 4 Käyvän arvon rahasto 1 1 Yhteensä 12 5 Laskennalliset verovelat Jaksotuserot -2 -2 Yhteensä, netto 11 3 Vastuusitoumuksia koskevat liitetiedot 21. Eläkevastuut Sampo Oyj:n henkilöstön perus- ja lisäeläketurva on hoidettu vakuutuksilla Keskinäinen eläkevakuutusyhtiö Varmassa ja Mandatum Henkivakuutusosakeyhtiössä.   22. Vuokravastuut Milj. &euro; 2009 2008 Yhden vuoden kuluessa 1 3 Yli vuoden kuluessa ja enintään viiden vuoden kuluessa 3 4 Yli viiden vuoden kuluessa 2 3 Yhteensä 7 9 23. Taseen ulkopuoliset sitoumukset Milj. &euro; 2009 2008 Merkintäsitoumukset 3 4 Ann etut sitoumukset yhteensä 3 4 konserniyhtiöille tai niiden puolesta - - osakkuusyhtiöille tai niiden puolesta - - Henkilöstöä ja toimielinten jäseniä koskevat liitetiedot 24. Henkilöstön lukumäärä 2009 2008 Tilikautena keskimäärin Tilikautena keskimäärin Kokoaikainen henkilöstö 51 51 Osa-aikainen henkilöstö 1 1 Määräaikainen henkilöstö 1 1 Yhteensä 53 53 25. Johdon palkat ja palkkiot (tuhatta euroa) 2009 2008 Konsernijohtaja Björn Wahlroos  1.1. - 7.4.2009 572 1 806 Konsernijohtaja Kari Stadigh 8.4. - 31.12.2009 892 - Konsernijohtajan varamies Kari Stadigh 1.1. - 7.4.2009 336 1 104 Björn Wahlroosin työsuhde jatkui 30.6.2009 saakka.  267 - Hallituksen jäsenet Björn Wahlroos 120 - Tom Berglund 80 80 Anne Brunila 80 80 Veli-Matti Mattila 80 - Eira Palin-Lehtonen 80 80 Jukka Pekkarinen 80 80 Christoffer Taxell 80 80 Matti Vuoria 100 100 Vuonna 2008 hallitukseen kuuluivat lisäksi puheenjohtajana Georg Ehnrooth ja jäsenenä Lydur Gudmundsson. Puheenjohtajan palkkio oli 160 000 euroa ja jäsenen palkkio 80 000 euroa. Eläkesitoumukset Konsernijohtajan ja konsernijohtajan varamiehen eläkeikä on 60 vuotta, jolloin eläke-etuus on 60 % eläkkeeseen oikeuttavasta palkasta. Osakeomistuksia koskevat liitetiedot 26. Osakeomistukset 31.12.2009 Yhtiön nimi  Omistusosuus-% Osakkeiden  kirjanpitoarvo milj. &euro; Saman konsernin yritykset Vahinkovakuutustoiminta If Skadeförsäkring Holding AB, Tukholma Ruotsi 100,00 1 886 Henkivakuutustoiminta Mandatum Henkivakuutusosakeyhtiö, Helsinki Suomi 100,00 484 Kiinteistöyhtiötoiminta Kiinteistö Oy Hervannan Tieteenkatu 1, Tampere Suomi 100,00 1 Muu toiminta Sampo Capital Oy, Helsinki Suomi  100,00 1";
sData[79] = "Tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen allekirjoitukset^../FinancialStatements/Tilinpaatoksenjatoimintakertomuksenallekirjoitukset.html^Financial Statements/Tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen allekirjoitukset^ Tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen allekirjoitukset Helsingissä 11. päivänä helmikuuta 2010 SAMPO OYJ Hallitus Tom Berglund Anne Brunila Veli-Matti Mattila Eira Palin-Lehtinen Jukka Pekkarinen Christoffer Taxell Matti Vuoria Björn Wahlroos Hallituksen puheenjohtaja Kari Stadigh Konsernijohtaja";
sData[80] = "Tilintarkastuskertomus^../FinancialStatements/Tilintarkastuskertomus.html^Financial Statements/Tilintarkastuskertomus^ Sampo Oyj:n yhtiökokoukselle  Olemme tarkastaneet Sampo Oyj:n kirjanpidon, tilinpäätöksen, toimintakertomuksen ja hallinnon tilikaudelta 1.1.2009-31.12.2009. Tilinpäätös sisältää konsernin taseen, laajan tuloslaskelman, laskelman oman pääoman muutoksista, rahavirtalaskelman ja liitetiedot sekä emoyhtiön taseen, tuloslaskelman, rahoituslaskelman ja liitetiedot.  Hallituksen ja toimitusjohtajan vastuu Hallitus ja toimitusjohtaja vastaavat tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen laatimisesta ja siitä, että konsernitilinpäätös antaa oikeat ja riittävät tiedot EU:ssa käyttöön hyväksyttyjen kansainvälisten tilinpäätösstandardien (IFRS) mukaisesti ja että tilinpäätös ja toimintakertomus antavat oikeat ja riittävät tiedot Suomessa voimassa olevien tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen laatimista koskevien säännösten ja määräysten mukaisesti. Hallitus vastaa kirjanpidon ja varainhoidon valvonnan asianmukaisesta järjestämisestä ja toimitusjohtaja siitä, että kirjanpito on lain mukainen ja että varainhoito on luotettavalla tavalla järjestetty.  Tilintarkastajan velvollisuudet Tilintarkastajan tulee suorittaa tilintarkastus Suomessa noudatettavan hyvän tilintarkastustavan mukaisesti ja sen perusteella antaa lausunto tilinpäätöksestä, konsernitilinpäätöksestä ja toimintakertomuksesta. Hyvä tilintarkastustapa edellyttää ammattieettisten periaatteiden noudattamista ja tilintarkastuksen suunnittelua ja suorittamista siten, että saadaan kohtuullinen varmuus siitä, että tilinpäätöksessä tai toimintakertomuksessa ei ole olennaisia virheellisyyksiä ja että emoyhtiön hallituksen jäsenet ja toimitusjohtaja ovat toimineet osakeyhtiölain mukaisesti. Tilintarkastustoimenpiteillä tulisi varmistua tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen lukujen ja muiden tietojen oikeellisuudesta. Toimenpiteiden valinta perustuu tilintarkastajan harkintaan ja arvioihin riskeistä, että tilinpäätöksessä tai toimintakertomuksessa on väärinkäytöksestä tai virheestä johtuva olennainen virheellisyys. Tarvittavia tarkastustoimenpiteitä suunniteltaessa arvioidaan myös tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen laadintaan ja esittämiseen liittyvää sisäistä valvontaa. Lisäksi arvioidaan tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen yleistä esittämistapaa, tilinpäätöksen laatimisperiaatteita sekä johdon tilinpäätöksen laadinnassa soveltamia arvioita. Tilintarkastus on toteutettu Suomessa noudatettavan hyvän tilintarkastustavan mukaisesti. Käsityksemme mukaan olemme suorittaneet tarpeellisen määrän tarkoitukseen soveltuvia tarkastustoimenpiteitä lausuntoamme varten. Lausunto konsernitilinpäätöksestä Lausuntonamme esitämme, että konsernitilinpäätös antaa EU:ssa käyttöön hyväksyttyjen kansainvälisten tilinpäätösstandardien (IFRS) mukaisesti oikeat ja riittävät tiedot konsernin taloudellisesta asemasta sekä sen toiminnan tuloksesta ja rahavirroista. Lausunto tilinpäätöksestä ja toimintakertomuksesta Lausuntonamme esitämme, että tilinpäätös ja toimintakertomus antavat Suomessa voimassa olevien tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen laatimista koskevien säännösten ja määräysten mukaisesti oikeat ja riittävät tiedot konsernin sekä emoyhtiön toiminnan tuloksesta ja taloudellisesta asemasta. Toimintakertomuksen ja tilinpäätöksen tiedot ovat ristiriidattomia. Yhtiökokouksen päätöksen perusteella  annettavat lausunnot Puollamme tilinpäätöksen vahvistamista. Hallituksen esitys taseen osoittaman voiton käyttämisestä on osakeyhtiölain mukainen. Puollamme vastuuvapauden myöntämistä hallituksen jäsenille sekä toimitusjohtajalle tarkastamaltamme tilikaudelta. Helsingissä 3. maaliskuuta 2010 Ernst & Young Oy KHT-yhteisö Tomi Englund KHT";
sData[81] = "Sijoittajasuhdetietoa^../IRInformation/Sijoittajasuhdetietoa.html^IR Information/Sijoittajasuhdetietoa^ Taloudellinen informaatio vuonna 2010  Painetun vuosikertomuksen voi tilata internetosoitteesta  www.sampo.com/vuosikertomus , puhelimitse numerosta 010 516 0033 tai postitse osoitteesta Sampo Oyj Sijoittajasuhteet, Fabianinkatu 27, 00100 Helsinki. Osavuosikatsaukset sekä katsauksia täydentävät esitysaineistot ovat luettavissa Sammon internetsivustolla. Osoitteessa  www.sampo.com  on luettavissa myös Sammon julkaisemat tiedotteet, kuukausittain päivitettävä omistajaluettelo sekä muuta sijoittajainformaatiota. Keskinäinen Vakuutusyhtiö Kaleva omistaa kaikki B-sarjan osakkeet. B-sarjan osake voidaan osakkeenomistajan vaatimuksesta muuttaa A-sarjan osakkeeksi. Yhtiökokous Sampo Oyj:n varsinainen yhtiökokous pidetään tiistaina 13.4.2010 klo 14.00 Helsingin Messukeskuksen kongressisiivessä osoitteessa Messuaukio 1, Helsinki. Kokoukseen ilmoittautuneiden luettelointi aloitetaan klo 12.30. Oikeus osallistua yhtiökokoukseen on osakkeenomistajalla, joka on yhtiökokouksen täsmäytyspäivänä 30.3.2010 rekisteröity Euroclear Finland Oy:n pitämään yhtiön osakasluetteloon. Osakkeenomistaja, jonka osakkeet on merkitty hänen henkilökohtaiselle suomalaiselle arvo-osuustililleen, on rekisteröity yhtiön osakasluetteloon. Osakkeenomistajan, joka haluaa osallistua yhtiökokoukseen, tulee ilmoittautua viimeistään 8.4.2010 kello 10.Yhtiökokoukseen voi ilmoittautua: a. Internetsivujen kautta osoitteessa  www.sampo.com/yhtiokokous b. Puhelimitse numeroon 010 516 0028 (arkisin klo 9.00-16.00) c. Telefaksilla numeroon 010 516 0623 tai  d. Kirjeitse osoitteeseen Sampo Oyj, Osakastoimi, Fabianinkatu 27, 00100 Helsinki.";
sData[82] = "Yhteystietoja^../IRInformation/Yhteystietoja.html^IR Information/Yhteystietoja^ Osoite Sampo Oyj Fabianinkatu 27 00100 Helsinki Puhelinvaihde 010 516 0100 Faksi (09) 228 90 434 tai 010 516 0016 Internet www.sampo.com Sähköposti etunimi.sukunimi@sampo.fi Y-tunnus 0142213-3 Rekisteröity kotipaikka Helsinki Konserniin kuuluvien yhtiöiden yhteystiedot ovat saatavilla internetosoitteesta  www.sampo.com . Sijoittajasuhteet Jarmo Salonen Johtaja, sijoittajasuhteet ja konserniviestintä puhelin 010 516 0030 faksi 010 516 0016 sähköposti  jarmo.salonen@sampo.fi Essi Nikitin IR-päällikkö (äitiyslomalla) puhelin 010 516 0066 faksi 010 516 0016 sähköposti  essi.nikitin@sampo.fi Osakasneuvonta Kirsi Ylikoski Palvelupäällikkö puhelin 010 516 0068 faksi 010 516 0623 sähköposti  kirsi.ylikoski@sampo.fi Konserniviestintä Jarmo Salonen Johtaja, sijoittajasuhteet ja konserniviestintä puhelin 010 516 0030 faksi 010 516 0016 sähköposti  jarmo.salonen@sampo.fi Mediasuhteet Maria Silander Viestintäpäällikkö puhelin 010 516 0031 faksi 010 516 0016 sähköposti  maria.silander@sampo.fi Verkkoviestintä Carolina Orädd Verkkoviestintäpäällikkö puhelin 010 516 0065 faksi 010 516 0016 sähköposti  carolina.oradd@sampo.fi Julkaisut ja verkoviestintä Päivi Walldén Viestintäpäällikkö puhelin 010 516 0049 faksi 010 516 0016 sähköposti  paivi.wallden@sampo.fi";
sData[83] = "Sampo.com^../IRInformation/Sampocom.html^IR Information/Sampo.com^  Tutustu uudistuneeseen  www.sampo.com  -sivustoomme. ";